tiistaina, huhtikuuta 16, 2013

Luonnon puolesta: Pertti Salolainen

Kansanedustaja, luontokuvaaja ja entinen ministeri ja suurlähettiläs Pertti Salolainen kysyi Ylen ruotsinkielisellä kanavalla, miten voimme edellyttää että afrikkalaiset eivät tapa norsujaan ja leijoniaan, jos suomalaiset tappavat sutensa. 

Millä ilveellä luonto tässä maailmassa todellakaan säilyy jos rikkaimmissakaan valtioissa ei luonnosta koeta vastuuta. Suomessa myrkytetään Salolaisen mukaan susia ja jätetään jopa koiria sidottuna puihin tarkoituksena ilmeisesti näyttää, että kotieläimiä on raadeltu. Salolainen kutsui tätä barbariaksi, mitä se onkin. Miten suomalaisilla on tämän jälkeen kanttia tuomita afrikkalaisilla ja aasialaisilla luonnonsuojelualueilla tapahtuva salametsästys ja joidenkin valtioiden hallitusten passiivisuus tehdä asialle mitään.

Joissain kehitysmaissa salametsästäjät onneksi pannaan kuriin. Nepalissa ja Assamissa metsänvartijoilla on mm. oikeus käyttää sarjatuliaseita salametsästäjiä vastaan ja Nepalissa armeija tukee luonnonsuojelua.

Salolainen kiitteli ympäristöministeri Ville Niinistöä hienosta työstä luonnon puolesta, mutta totesi yksikantaan että Vihreissä ei enää juuri ole luonnonsuojelua edistäviä ihmisiä. Vihreistä on tullut sosiaaliliberaali puolue, joka huolehtii ihmisoikeuksista, maahanmuuttajien oikeuksista, homojen avioliitto-oikeudesta yms.

Suomalaiset luonnonystävät edistävät luonnon asiaa puoluekannasta riippumatta. Kuten Salolainenkin sanoo, ehkä ensi sijassa pitäisi pyrkiä siihen, että keskustelulla saataisiin asia selvitettyä. Ehkä maaseudun ihmisten haluja puolustaa susia voisi edistää taloudellisilla insentiiveillä. 

Toisaalta maatalouden ympäristötuet sun muu maaseudulle syydetty raha on osoittautunut tehottomiksi keinoiksi esimerkiksi maatalouden ympäristöhaittojen ratkaisuun. Maaseudun syrjäisimpiäkin alueita on  ns. aluepolitiikan nimissä pidetty asuttuna kalliilla rahalla. Nyttemmin valtio on vielä tukemassa palkolaisten asuttamista näille alueille. Lienee toiveajattelua, että esimerkiksi metsästysseurat ottaisivat vastuun asiasta.

Ensi kesänä pitäisi taas matkustaa Pohjois-Savoon ja Etelä-Satakuntaan. En voi kieltää, että ajatus herättää minussa hyvin ristiriitaisia tunteita. 

7 kommenttia:

iese_83 kirjoitti...

Mutta keitä nämä paLkolaiset ovat ?!. Eniwei, se on kauhistuttava yhtälö, että maailma on murjaania väärällään ja Suomi pursuaa kuten Rüssäkin pelkkää tyhjää tilaa. Hyytää..

Ja jos siellä aavassa avaruuressamme nyt juoksee joku susi tai kaksi, niin onko se nyt joltain jotain pois, lopunkaiken.

Tomi kirjoitti...

Suomen petopolitiikan suurin ongelma on poronhoito. Poronhoito alue on Suomen harvinten asuttu alue ja se kattaa 36% Suomen pinta-alasta. Ongelma on se, etä porojen takia siellä ei voi olla susia. Susia siellä ei käytännössä olekaan.

Poro, tunturipeuran jälkeläisenä, on talvisessa metsässä täysin väärässä paikassa suurpetoja ajatelle. Lyhytjalkaisena ja pienisorkkaisena se ei pärjää juurikaan susille ja ahmoille. Pienetkin petomäärät aiheuttavat merkittäviä porovahinkoja. Suomen peto-ongelmat häviäisivät, jos poronhoito loppuisi.

Anonyymi kirjoitti...

Afrikassa luonnonsuojelu näyttää olevan lähinnä valkoisen miehen business. Tällainen kokemus minulla on Etelä-Afrokasta, Zimbabwesta ja Keniasta. Vastassa valkoinen eliitti ja musta maaseutuväestö. Keniassa esim. masaita näytettiin ajettavan pois luonnonsuojelualueilta laiduntamasta karjaansa. Samoin muistan tapauksen, jossa tehdylle vesipadolle ilmaantui krotiilipopulaatio, jonka paikalliset musta olisivat halunneet tappaa. Nairobista ei kuitenkaan aneettu tähän lupaa.

Jukka kirjoitti...

Hyvä pointti, anonyymi.

Olen miettinyt paljon, että mikäköhän Etelä-Afrikan kansallispuistojen tulevaisuus mahtaa olla.

Uhkia on kaksi: a) mustat eivät koe luonnonsuojelua yhtä tärkeäksi kuin valkoiset kokivat ja b) law and order -tilanne heikenee oleellisesti, korruptio lisääntyy ja sitä myötä kansallispuisto-instituutiot heikkenevät.

Jukka kirjoitti...

En edes tiennyt, että poronhoitoalue on noin laaja.

Kuitenkaan poronhoidolla ei ole juurikaan merkitystä elintarvikehuollon kannalta.

Luontoa se kuluttaa ja todennäköisesti metsien talouskäyttöönkin sillä on negatiivinen vaikutus.

Lisäksi poronhoito saa erilaisia taloudellisia tukia, joista olisi ehdottomasti päästävä eroon: http://www.rktl.fi/talous_yhteiskunta/elintarvikkeet/kuluttajien_odotukset_globaalit/poronlihan_tuotannon_markkinoiden.html

Jukka kirjoitti...

Olen tähän mennessä suhtautunut vastentahtoisesti mutta hyväksyvästi turkistarhaukseen, koska se on paikallisesti tärkeä elinkeino. En suhtaudu enää myötämielisesti.

Tiedemies kirjoitti...

Jukasta on tulossa vihreä...:)
No, vakavissaan, poronhoidosta, minullakin oli siitä virheellinen kuva ennen. Suhtauduin romantisoidusti poronhoitoon. Kun vähän luin asiasta, totesin että se on aivan hirveä rakennelma. Jokin aika sitten peräänkuulutettiin että "vahingollisia tukia" pitäisi karsia. Poronhoito voitaisiin tuet lakkauttamalla saada vähenemään niin että siitä koituvat ympäristöongelmat putoaisivat radikaalisti.

Turkistarhausta olen vastustanut aina, hippi kun olen.