Länsi-Rooman tuho johti Länsi-Euroopan hajaannuksen jota leimasi useat valtakeskukset:
1. Barbaarikuninkaiden johtamat valtiot.
2. Niihin kiinteästi liittyneet lähinnä areiolaiset kirkot.
3. Katolinen kirkko, joka oli keskitetty jäänne Rooman keskitetystä valtiosta ja joka säilyi muuttuneissa oloissa ja onnistui myöhemmin kokonaan syrjäyttämään areiolaisuuden Euroopasta.
Myöhemmin syntyi lisää valtakeskittymiä kuten killat, kauppaliitot, feodaaliylimystö, juutalaisyhteisöt ja ritarikunnat. Vielä myöhemmin protestanttiset kirkot ja kansallisvaltiot. Länsi-Rooman tuho johti tietysti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä valtaviin inhimillisiin kärsimyksiin ja infrastruktuurin ja sivistyksellisten arvojen menettämiseen, kuten mikä tahansa romahdus.
Pitkällä aikavälillä se johti kuitenkin moninapaiseen Eurooppaan. Valtakeskittymien hajanaisuus oli todennäköisesti yksi merkittävä syy siihen että Länsi-Eurooppa - päinvastoin kuin Itä-Eurooppa, Vähä-Aasia, Egypti, Syyria tai Maghreb - tuli maailman kehittyneimmäksi alueeksi.
Autonomisten valtakeskittymien kilpailu johti kulttuuurievoluution kulttuurisen ryhmävalinnan kautta.
Valtakeskittymien hajanaisuutta on tutkinut myös yhteiskuntatieteilijä Tatu Vanhanen. Hänen tohtorinväitöskirjansa perusteesi oli Intian demokratian perustuminen valtakeskittymien hajanaisuuteen.
Nokian ainakin osittainen romahdus johtaa vastaavanlaiseen valtakeskittymien hajautumiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kun barbaariheimot alkoivat 300-luvun tietämillä kääntyä kristinuskoon, ne useimmiten valitsivat "areiolaisuuden" juuri siksi, että se oli ei-katolista (eli ei-roomalaista) ja näytti siten turvaavan näille villeille "itsenäisyyden" eli mahdollisuuden kenenkään häiritsemättä keskittyä tuijottamaan omaan nöyhtäiseen napaansa. Reilut tuhat vuotta myöhemmin protestanttisen reformaation taustalla oli suurelta osin samoja, proto-nationalistisia motiiveja. Nykyäänkin nationalismi on protestantille luonteva maailmankuva (niin tietysti myös ortodoksille), mutta katolinen nationalisti on käsittänyt jotakin pahasti väärin.
...mutta katolinen nationalisti on käsittänyt jotakin pahasti väärin.
-Kuten mitä?
Protestanttien protesti tai Nokian hajoaminen eivät ole lainkaan niin kiinnostavia tarinoita kuin katolisen kirkon tai Nokian voittokulku. Häviäminen on itsestäänselvyys, voitto tarvitsee selityksen, vaikka se olisikin vain hyvä onni.
Eikö vallan keskittyminen silikonilaaksoon ja sen toimijoiden sisäsiittoisuus (ovat ehkä monista maista, mutta samoista yliopistoista ja arvomaailmoista) ole ollut todennäköisesti yksi merkittävä syy laakson Applen ja Googlen voittokulkuun ulkopuolisten kuten Nokian ja Microsoftin tappioon.
Obamakin tapasi juuri Kalifornian kolmikkoa, joiden työntekijät hyppivät yhtiöstä toiseen kitkatta.
Miksi Länsi-Eurooppa pysyi hajanaisena? Eikö Ranskasta Uralille ole hyvä dynastia tarjolla. Miksi pohjoisen barbaarit kiinassa loivat imperiumin, mutta roomassa tuhosivat kaiken?
toisaalta kyselen, koska historia kiinnostaa, toisaalta siksi, että pinnalliset tuntumat eivät anna kauheasti tietoa menneisyyden mekanismeista.
"Miksi Länsi-Eurooppa pysyi hajanaisena? Eikö Ranskasta Uralille ole hyvä dynastia tarjolla. Miksi pohjoisen barbaarit kiinassa loivat imperiumin, mutta roomassa tuhosivat kaiken?
Toisaalta kyselen, koska historia kiinnostaa, toisaalta siksi, että pinnalliset tuntumat eivät anna kauheasti tietoa menneisyyden mekanismeista."
Paavo, ei osunut ei uponnut. Mutta hyviä kysymyksiä !
Olen selittänyt mm. Nokian romahdusta sillä että Google+Samsung+HTC+... ovat ylivoimaisia Nokiaan verrattuna. Mutta vaikka olen käsitellyt asioita Nokian romahduksen kautta olen myäs selittynyt millä tavalla Android-ekosysteemi on loistava.
En ole käsitellyt sitä, miksi länsi ei ole onnistunut muodostamaan pitkäaikaista suurta valtakuntaa.
Toisaalta olen käsitellyt perusteellisesti sitä, miten myös ilman keskitettyä valtiota kyetään luomaan esimerkiksi kaupankäynnissä tarvittavat instituutiot.
On ollut ainakin osittain Euroopan onni että tällaista kontrolloivaa suurta valtiota ei ole. Kiina, Rooma, Itä-Rooma, Ottomaanien valtakunta, Baghdadin kalifaatti ja Intian Mogulivaltio olivat aikansa ehkä edistyksen airuita mutta niistä tuli riippakiviä kansalaisilleen. (Esimerkiksi Länsi-Rooma verotti maaseudun tyhjäksi.)
Euroopassa on Länsi-Rooman tuhon jälkeen ollut monia pieniä valtioita, kauppaliittoja (Hansa) yms. jotka ovat kilpailleet keskenään. Kun edistys instituutioiden heikkouden takia on jossain päin Eurooppaa pysähtynyt on se jossain muualla lähtenyt nousuun.
Epäonnistujat ovat tuhoutuneet kilpailun kautta samalla tapaa kuin markkinataloudessa epäonnistuva yritys tuhoutuu.
En toisaalta ole haveksinut esimerkiksi Saksan kansan yritystä muodostaa Suur-Saksan valtakunta. Tämän blogin nimikin on napattu saksalaisen konservatiivisuuden kansankokonaisuuden ideasta.
Saksalaisuuden ja japanilaisuuden ihailussa en ole yksin. Mm. Fukuyama selittää Saksan ja Japanin menestyksen avaimen olevan yhteisöjen koheesio ja sosiaalinen pääoma.
Toisaalta ymmärrän myös sen, mikä hyvin suuri ongelma liiallisessa koheesion vaatimuksessa on. Varsinkin silloin kun koheesiota vaatii kaikkialla läsnäoleva valtio, jolla ei ole vaihtoehtoa, sen sijaan että sitä vaatii esimerkiksi Hutteriitti-yhteisö. Hutteriittien Gelassenheit (=alistuminen yhteisölle) ja natsien Gleichscaltung (koheesio, samanlaistaminen) ovat toki termeinä sukua toisilleen.
Tässä vielä lisää valtakeskittymistä, jotka on syytä hajottaa (a Finn -nimimerkki):
http://turnabout.ath.cx:8000/node/2899#comment-12192
Lähetä kommentti