VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Andersson esitti elokuun lopulla puolueen ministeriryhmän kesäkokouksessa, että siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen kestoa voitaisiin lyhentää... ANDERSSON ja vasemmistoliitto ovat sikäli oikeassa, että jokainen varusmies- ja siviilipalveluksessa vietetty turha päivä on kansantalouden ja yksilöiden kannalta tuhlausta. Siksi palvelusaikojen pituuksista on viisasta käydä aika ajoin vakavaa keskustelua.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vasemmistoliitossa ei ole kovin syvällisesti pysähdytty miettimään, mistä asepalveluksessa on pohjimmiltaan kyse. Varusmiespalveluksen lyhentämisen perusteluissa on jääty puolitiehen.
Asepalveluksella tuotetaan yhtä kansakuntamme tärkeimmistä julkishyödykkeistä – joidenkin mielestä jopa tärkeintä – eli kansallista turvallisuutta.
Kansallinen turvallisuus jätetään usein määrittelemättä, mutta se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kykenemme turvaamaan Suomen alueellisen koskemattomuuden.
Turvallisuus on siitä merkillinen hyödyke, ettei sitä osata arvostaa silloin kun on turvallista. Se tulee ajatuksiin yleensä vasta silloin, kun uhka on päällä. Miten ylipäätään hinnoitella turvallisuutta?
KANSANTALOUSTIETEEN emeritusprofessori Vesa Kanniainen on tutkimuksissaan tullut siihen päätelmään, että yhteiskunnan hyvinvointi koostuu materiaalisen elintason lisäksi myös kansallisesta turvallisuudesta. Ilman toista ei ole toista.
Toisin sanoen asevelvollisuuden mukanaan tuoma turvallisuusvaikutus pitää huomioida kun pohditaan bruttokansantuotteella mitattavaa materiaalista hyvinvointia.
Palvelusaikojen lyhentämisen hyödyn arviointiin ei siis riitä työllisyyslaskelma vaan pitää myös arvioida sen vaikutus keskeiseen hyvinvoinnin julkishyödykkeeseen: kansalliseen turvallisuuteen.
Valtioneuvosto julkaisi runsas vuosi sitten Kanniaisen kirjoittaman selvityksen "Kansallinen turvallisuus, asepalvelus ja kansantalous : Miksi yleinen asevelvollisuus on välttämätön ratkaisu joillekin maille – ja miksi toisille taas ei?"
Selvitys on jäänyt julkisuudessa valitettavasti liian pienelle huomiolle. Sen toivoisi kuluvan puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneiden käsissä. Selvitys perustuu monin osin Kanniaisen edellisenä vuonna Maanpuolustuskorkeakoulussa tekemään väitöstutkimukseen.
KANSALLINEN turvallisuus ei ole pelkkä valtioneuvoston selontekojen klisee. Kannattaa miettiä, mitä sen puuttuminen tarkoittaa.
”Joutuminen sotaan on mille tahansa maalle katastrofi. Se toteutuu pienellä todennäköisyydellä, mutta toteutuessaan sen hinta on hirvittävän suuri”, kirjoittaa Kanniainen.
”Kansallinen turvallisuus on sitä, että tämä katastrofi vältetään.”
VARUSMIESTEN palvelusaikojen optimaalisen pituuden arviointi on toki vaikea tehtävä.
Modernin sodankäynnin yhä vain monimutkaistuessa voisi kuvitella, että olisi jopa painetta palvelusaikojen pidentämiseen. Kunnon koulutus auttaa selviytymään hengissä taistelukentällä.
Kun Venäjä miehitti yllättäen vuonna 2014 Krimin niemimaan, niin Suomessakin herättiin kehittämään maavoimien valmiutta uudelle tasolle. Maavoimien luomien uusien valmiussotilaiden palvelusaika on pisin mahdollinen, eikä se ole sattuma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti