Tervehdys Hyvä Ihminen,
Yritän olla kirjeessäni vilpitön, vaikka aihe on hankala.
Immosgate näyttää näkökulmastanne onnistuneelta koko kansan tekemältä rasismin tuomitsemiselta. Melkein kaikki on saatu VR:n konduktööri mukaan lukien tuomitsemaan rasismi.
Olette kokeneet lämmintä yhteisyyttä, kun olette osallistuneet rasismin vastaisiin talkoisiin. Olette saaneet jakaa yhteisen arvon "Rasismi on väärin."
Yhteiset arvot ovat eittämättä yhteiskunnan toimivuudelle tärkeää. Siinä olen kanssanne aivan samaa mieltä. Yhteisten arvojen ajaminen onnistuu usein tehokkaimmin kun löydetään yhteinen vihollinen. Nyt se yhteinen vihollinen on rasisti. Tai siis meidän näkökulmastamme maahanmuuttokriittinen, jota te kutsutte rasistiksi. Meistä on tietysti epämiellyttävää olla se vihollinen - mutta unohdetaan nyt se asia - ehkä olemme ansainneet sen.
Mutta eipä nyt kiistellä termeistä tai siitä onko viholliskuvanne oikeutettu. Teillä on toki pointtinne niin kuin meilläkin. Maahanmuuttokriittiset ovat syyllistyneet ylilyönteihin siinä missä te olette kieltäytyneet katsomasta vaikkapa islamilaisen maahanmuuton ongelmia silmiin. Mutta puhutaanpa nyt demonisoinnista sen vaikutusten näkökulmasta eikä siitä näkökulmasta, onko demonisointi oikeutettua.
Demonisointinne on eittämättä ollut onnistunutta. Ruotsin ja Ranskan esimerkki osoittavat kuitenkin, että maahanmuuttokriittisten onnistunutkaan demonisointi ei kanna pitkän päälle. Elätte nyt hetkellisessä yhteisyyden huumassa, mutta todellisuus tulee vielä eteenne kuin ruotsalaisille ja ranskalaisille hyvis-ystävillenne.
Kansan jakaantumisesta - johon demonisointinne johtaa - hyötyy lähinnä Putin. Jo nyt Euroopassa on syntynyt laaja EU- ja maanhanmuutto-kriittinen oppositio, joka veljeilee Putinin kanssa. Koko Euroopan tulevaisuus on vaarassa.
Teillä - tai oikeastaan myös meillä - on tässä iso ongelma.
Kekkonen onnistui 40-luvulla integroimaan Venäjän kanssa veljeilleet kommunistit yhteiskunnan osaksi ainakin jollain tavalla. Ns. saarislaisten osalta jopa niin hyvin, että Saarinen oli ainoa puoluejohtaja joka tuomitsi Tsekkoslovakian miehityksen.
Onnistuisikohan sama nyt maahanmuuttokriittisten osalta? Vielä ei siltä näytä.
Terveisin, Jukka Aakula
Yritän olla kirjeessäni vilpitön, vaikka aihe on hankala.
Immosgate näyttää näkökulmastanne onnistuneelta koko kansan tekemältä rasismin tuomitsemiselta. Melkein kaikki on saatu VR:n konduktööri mukaan lukien tuomitsemaan rasismi.
Olette kokeneet lämmintä yhteisyyttä, kun olette osallistuneet rasismin vastaisiin talkoisiin. Olette saaneet jakaa yhteisen arvon "Rasismi on väärin."
Yhteiset arvot ovat eittämättä yhteiskunnan toimivuudelle tärkeää. Siinä olen kanssanne aivan samaa mieltä. Yhteisten arvojen ajaminen onnistuu usein tehokkaimmin kun löydetään yhteinen vihollinen. Nyt se yhteinen vihollinen on rasisti. Tai siis meidän näkökulmastamme maahanmuuttokriittinen, jota te kutsutte rasistiksi. Meistä on tietysti epämiellyttävää olla se vihollinen - mutta unohdetaan nyt se asia - ehkä olemme ansainneet sen.
Mutta eipä nyt kiistellä termeistä tai siitä onko viholliskuvanne oikeutettu. Teillä on toki pointtinne niin kuin meilläkin. Maahanmuuttokriittiset ovat syyllistyneet ylilyönteihin siinä missä te olette kieltäytyneet katsomasta vaikkapa islamilaisen maahanmuuton ongelmia silmiin. Mutta puhutaanpa nyt demonisoinnista sen vaikutusten näkökulmasta eikä siitä näkökulmasta, onko demonisointi oikeutettua.
Demonisointinne on eittämättä ollut onnistunutta. Ruotsin ja Ranskan esimerkki osoittavat kuitenkin, että maahanmuuttokriittisten onnistunutkaan demonisointi ei kanna pitkän päälle. Elätte nyt hetkellisessä yhteisyyden huumassa, mutta todellisuus tulee vielä eteenne kuin ruotsalaisille ja ranskalaisille hyvis-ystävillenne.
Kansan jakaantumisesta - johon demonisointinne johtaa - hyötyy lähinnä Putin. Jo nyt Euroopassa on syntynyt laaja EU- ja maanhanmuutto-kriittinen oppositio, joka veljeilee Putinin kanssa. Koko Euroopan tulevaisuus on vaarassa.
Teillä - tai oikeastaan myös meillä - on tässä iso ongelma.
Kekkonen onnistui 40-luvulla integroimaan Venäjän kanssa veljeilleet kommunistit yhteiskunnan osaksi ainakin jollain tavalla. Ns. saarislaisten osalta jopa niin hyvin, että Saarinen oli ainoa puoluejohtaja joka tuomitsi Tsekkoslovakian miehityksen.
Onnistuisikohan sama nyt maahanmuuttokriittisten osalta? Vielä ei siltä näytä.
Terveisin, Jukka Aakula
2 kommenttia:
Hei, tännehän voi kommentoida. Ei ole enää se googlen gay-asetus päällä.
Olen alkanut miettiä sellaista vaihtoehtoa, että keskustelua ei ole eikä tule. Ei ole eikä tule enää yhtenäiskulttuuria, ihmisten identiteetit eriävät liian kauas toisistaan. Maailman kaupungeissa asuu homogeeninen, kosmopoliittinen sakki ja niiden välittömässä läheisyydessä kansalliset erityispiirteensä säilyttänyt porukka. Suvaitsevainen ei halua keskustella kansssani, enkä minä suvaitsevaisen. Koko keskustelun ideahan on, että on jokin relevantti yhteinen nimittäjä. Nyt sellaiset puuttuvat.
Separatismi saattaa siis olla kansallismielisten tie. Mutta hajonneen Suomen mahdollisuudet itänaapuria vastaan lienevät olemattomat, joten sitäkään ei hyvänä vaihtoehtona voi pitää. Mutta mahtaisiko meillä olla nytkään tarpeeksi sisua puolustautua, jos Venäjä päättäisi hyökätä?
Google+ identiteetin vaatiminen oli tosiaan virhe - tosin säästyin kommenteilta mikä vähensi kommentteihin vastaamisen vaivaa :)
Analyysisi ei oikeastaan kaipaa lisäystä. Totta ja totta.
Lähetä kommentti