Demokratia ja vapaa omistusikeus ovat tärkeitä instituutioita. Useimmiten ne toimivat varsin hyvin.
Demokratia tai omistusoikeus eivät kuitenkaan ole objektiivisessa mielessä mikään pyhä asia, vaan keino saavuttaa tehokas yhteiskunta ja turvata ihmisten hyvä elämä.
Kun demokratia vuodesta toiseen tuottaa tehottomia tuloksia, se kaipaa muutosta. Demokratian muutos ei aina tapahdu tehokkaimmin demokratian keinoin, vaan vaikkapa ns. kadun kautta. Demokratia syntyi konfliktin kautta ja konfliktin kautta se myös kehittyy tai romahtaa. Esimerkiksi Ruotsissa demokratia syntyi sitä kautta, että maassa vallitsi teollisuustyöläisten vallankumouksen uhka. (Lähde: Acemoglu, Robinson, Economic Origins of Dictatorship and Democracy.)
Ukrainassa ja Egyptissä vaaleilla valittu presidentti syrjäytettiin kadun toiminnan kautta onnistuneesti. Ukrainassa perustuslakia tullaan nyt muuttamaan.
Suomalaiselle on tyypillistä sanoa, että enemmistön mielipidettä pitää arvostaa. Ei tarvitse - demokratiassa sitä pitää yleensä noudattaa, mutta jos periaate johtaa kohtuuttomuuksiin, periaate pitää ohittaa. Esimerkiksi kyseenalaistan Suomessa vallitsevan järjestelmän, missä suuret ikäluokat (ja monet muutkin) sälyttävät nuoremmille valtavia kustannuksia hyvinvointiyhteiskunnan nimissä. Kyseenalaistan myös sen, että suomalaisten enemmistö estää suomalaisia saamasta Naton turvatakuita.
Suosittelen, että joku poliitikko käyttää auktoriteettiaan näiden asioiden korjaamiseen. Ellei sellaista ole, demokratia ei ole minkään arvoinen. Kukapa haluaisi edes identifioitua kansaan, jonka enemmistö haluaa sinulle pahaa. Typeryyttään tai pahaa tahtoaan.
Suomessa demokratian noudattamisen periaate on toiminut pitkään varsin hyvin. Aika näyttää miten jatkossa.
Demokratia tai omistusoikeus eivät kuitenkaan ole objektiivisessa mielessä mikään pyhä asia, vaan keino saavuttaa tehokas yhteiskunta ja turvata ihmisten hyvä elämä.
Kun demokratia vuodesta toiseen tuottaa tehottomia tuloksia, se kaipaa muutosta. Demokratian muutos ei aina tapahdu tehokkaimmin demokratian keinoin, vaan vaikkapa ns. kadun kautta. Demokratia syntyi konfliktin kautta ja konfliktin kautta se myös kehittyy tai romahtaa. Esimerkiksi Ruotsissa demokratia syntyi sitä kautta, että maassa vallitsi teollisuustyöläisten vallankumouksen uhka. (Lähde: Acemoglu, Robinson, Economic Origins of Dictatorship and Democracy.)
Ukrainassa ja Egyptissä vaaleilla valittu presidentti syrjäytettiin kadun toiminnan kautta onnistuneesti. Ukrainassa perustuslakia tullaan nyt muuttamaan.
Suomalaiselle on tyypillistä sanoa, että enemmistön mielipidettä pitää arvostaa. Ei tarvitse - demokratiassa sitä pitää yleensä noudattaa, mutta jos periaate johtaa kohtuuttomuuksiin, periaate pitää ohittaa. Esimerkiksi kyseenalaistan Suomessa vallitsevan järjestelmän, missä suuret ikäluokat (ja monet muutkin) sälyttävät nuoremmille valtavia kustannuksia hyvinvointiyhteiskunnan nimissä. Kyseenalaistan myös sen, että suomalaisten enemmistö estää suomalaisia saamasta Naton turvatakuita.
Suosittelen, että joku poliitikko käyttää auktoriteettiaan näiden asioiden korjaamiseen. Ellei sellaista ole, demokratia ei ole minkään arvoinen. Kukapa haluaisi edes identifioitua kansaan, jonka enemmistö haluaa sinulle pahaa. Typeryyttään tai pahaa tahtoaan.
Suomessa demokratian noudattamisen periaate on toiminut pitkään varsin hyvin. Aika näyttää miten jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti