torstaina, heinäkuuta 19, 2012

Nokian romahdus ja Suuri Amerikan eläimistövaihto

Etelä-Amerikasta syntyi maayhteys Pohjois-Amerikan mantereelle geologisesti äskettäin eli kolme miljoonaa vuotta sitten, kun Panamankannas nousi merestä tulivuorenpurkausten takia. Tämä yhdistyminen johti lajien joukkotuhoon Etelä-Amerikassa, kun eteläamerikkalaiset lajit korvautuivat suurelta osin pohjoisamerikkalaisella. Aluksi eteläamerikkalaisia lajeja siirtyi Pohjois-Amerikkaan yhtä lailla kuin pohjoisamerikkalaisia Etelä-Amerikkaan, mutta edelliset lajit eivät lopulta pärjänneet vaan kuolivat. Wikipedia kirjoittaa:

Lajienvaihdossa pohjoisesta etelään levittäytyneet lajit osoittautuivat menestyksekkäämiksi kuin etelästä pohjoiseen levittäytyvät. Etelästä pohjoiseen menestyksekkäästi siirtyneet lajit eivät eriytyneet paljoa eteläisistä kantamuodoistaan, kun taas pohjoisesta tulleet eriytyivät tehokkaasti. Monet eteläamerikkalaiset lajit hävisivät kun taas pohjoisamerikkalaisten lajien ei tiedetä hävinneen etelästä saapuneen kilpailun tuloksena.

Vain yksi pussieläin - opossumi - onnistui levittäytymään etelästä pohjoiseen.

Jokainen tajuaa, että eteläamerikkalaiset eläimet eivät olisi voineet varautua Panamankannaksen muodostumiseen millään lailla. Pohjoisamerikkalaiset lajit olivat miljoonien vuosien evoluution myötä kehittyneet kilpailukykyisemmiksi eteläamerikkalaisiin verrattuna ja kun yhteys mantereiden välillä syntyi, seuraukset olivat katastrofaaliset etelän eläimille.

Romahdus oli hieman samanlainen kuin Kolumbuksen Bahama-saarille saapumisen jälkeinen intiaanikulttuurien romahdus. Kolumbuksen käynti Bahamalla ei vielä lyhyellä tähtäimellä merkinnyt yhtään mitään, mutta se oli alkusoitto Cortesin saapumiselle. Atseteekeilla ei ollut mitään edellytyksiä tajuta, että jossain paikassa nimeltä Aragon ja Kastilia (Espanja) oli syntynyt tarve luoda meritie toiseen paikkaan nimeltä Intia, ja tämä tulisi johtamaan ylivoimaisella aseistuksella varustautuneen armeijan tuloon Meksikoon ja Atsteekki-valtion romahdukseen.

Samalla lailla Nokialla ei todennäköisesti juuri kukaan ymmärtänyt, että Applen iPodin julkaiseminen vuonna 2001 olisi alkusoitto Nokian romahdukselle. iPhone ja iPad ovat iPodin suora jatkumo. iPodia ei tietenkään alunperin luotu valtaamaan mobiili-markkinoita vaan sen alkuperäinen ansaintalogiikka oli pelkästään nostaa Applen tietokoneiden arvoa luomalla niistä musiikin jakelun hubi. Siksi Steve Jobs vastustikin pitkään iTunes-softan porttaamista Microsoftin käyttöjärjestelmään. Mutta pian musiikista ja musiikkisoittimesta tuli Applelle taloudellinen arvo sinänsä. Musiikkikauppa iTunes Store syntyi vuonna 2003. Apple ymmärsi muunkin sisältö-busineksen mahdollisuudet pian. Applen sovelluskauppa Appstore taas on iTunesin suora jatkumo. Suunnitelmat iPadista olivat olemassa jo ennen iPhone julkaisua.

Vuonna 2007 mobiilialan ja tietokone/sisältö-liiketoiminnan "mannerten" välillä syntyi lopullinen yhteys. Nokia oli äimän käkenä - alkoi nopea romahdus, käsien heiluttelu, selittely ja syyllisten etsintä. Mitään ei ollut tehtävissä. Samsung nöyrempänä firmana onnistui vielä ainakin hetkeksi sopeutumaan.

Toki Nokialla oli ajat sitten tajuttu, että Internet- ja mobiilimaailma yhdistyvät. Luotiin wap, musiikkikauppa ja satsattiin peli-liiketoimintaan, tehtiin puhelimesta tietokone ("kommunikaattori") jne. Mutta Nokialla ei osattu todellisuudessa varautua tilanteeseen - Apple oli jo vuonna 2007 niin paljon edellä Nokiaa ja niin paljon Nokiaa sopeutumiskykyisempi, että "mannerten yhdistymisen" jälkeen Nokialla ei ollut enää mahdollisuuksia. Kohtalo oli pitkälti sinetöity jo ennen vuotta 2007. Elopin toimilla ei ollut romahduksen loppuunsaattamisen kannalta enää suurtakaan merkitystä.

12 kommenttia:

Miltton Friidman kirjoitti...

Nokian alamäki, tai jopa syöksykierre, oli hyvä näpäytys kaikille "Suomi-uskovaisille".

Ja on edelleenkin.

Tiedemies kirjoitti...

Applen rent-seekingiin perustuva liiketoimintamalli, eli ns kusetus, toimii yllättävän hyvin. Olen yllättynyt siitä, että kerrankin joku näyttää todella peittoavan vanhan viisauden siitä, että kaikkia ei voi huijata kaiken aikaa.

Ei sekään ikuisesti kestä. Joku keksii jotain parempaa.

Miltton Friidman kirjoitti...

Applen rent-seekingiin perustuva liiketoimintamalli, eli ns kusetus, toimii yllättävän hyvin.

Millä tapaa Applen bisnesmalli muka perustuu rent seekingiin? Siksikö, että iTunesille ja App Storelle ei ole vaihtoehtoja?

Vai onko Apple teidän punavihreiden silmissä jonkinlainen kapitali$tinen moraalipaha?

Miten selität sitten sen, jos Apple on niin saatanan paha, että yli 300 miljoonalla ihmisellä maailmassa on iPhone?

Myönnän, että iPhone on reilusti ylihinnoiteltu älypuhelin, ja reilusti parempiakin puhelimia hinta-laatusuhteeltaan on saatavissa.

Mutta jos joku haluaa ostaa ylihintaisen puhelimen, niin pitääkö sitä olla heti moralisoimassa?

Jukka kirjoitti...

Se, että Applen toiminta ehkä on rent-seekingiä on joka tapauksessa paljolti eri asia kuin se, Applella oli niin paljon menestystekijöitä vuonna 2007, että se onnistui muuttamaan koko teollisuuden alan.

Todennäköisesti avoimen lähdekoodin peliä pelaava Googlekin olisi onnistunut yksinkin partneriensa kanssa murtamaan Nokian mahtiaseman.

Tiedemies kirjoitti...

Applen liiketoiminta perustuu siihen, että he hallitsevat koko arvoketjun. Se taas on mahdollista koska kilpailijat eivät pääse väliin, ja kilpailijat eivät pääse väliin, koska Apple voi estää sen lakiteitse. Ipr-säädöksiä käytetään siihen, ettei yhteensopivia tuotteita ja oheislaitteita, softaa jne voi tuoda kilpailemaan Applen kanssa.

Taustalla on verkostovaikutus. Sitä voisi verrata autovalmistajaan joka omistaa bensa-asemat ja jolla olisi lupa kieltää kilpailijoita tekemästä yhteensopivaa bensapumppua tai bensatankkia.

Milttonin "kapitalismi" taitaa olla taksikuskikapitalismia, siis valtion tehtävänä on varmistaa ettei kukaan keikuta venettä epäreilusti kilpailemalla...

Sammalkieli kirjoitti...

Taksikuskikapitalismi on hieno ja kuvaava termi. Jännä miten oikeisto haluaa yleensä aina mieluummin laskea veroja kuin vähentää säätelyä. Mutta tarvitseeko valtion olla markkinoiden portinvartija nykyisellä tavalla? Antaisi mieluummin ihmisten edes yrittää, kun kerran kapitalismissa eletään.

Tiedemies kirjoitti...

Niin, siis Applen kohdalla on kyse siitä, että sillä on puhelimen softaan yksinoikeus, ja se hallitsee sovellusten ja sisällön kauppaa. Toki nykyisen lainsäädännön jne olosuhteissa Apple on toiminut vain niinkuin yrityksen kuuluukin toimia eli pyrkinyt maksimoimaan voittojaan. Se on myös onnistunut siinä hyvin.

Libertaarista näkökulmasta en ymmärrä tarkalleen mitä eroa on siinä että valtion sääntely mahdollistaa monopolit tai estää muutoin kilpailua, ja sillä että se sosialisoi ja käyttää julkisen vallan keinoja omien toimijoidensa suosimiseen. Jälkimmäisessä tapauksessa pahimpiin ylilyönteihin sentään tulee usein jokin poliittinen paine.

Applen tms kohdalla tietysti täytyy todeta se, että sentään tuote on ihan kohtuullisen hyvä, ja kilpailijan ekosysteemi ei ole mitätön. Verkostovaikutuksen osalta ei päässyt syntymään samanlaista monopolia kuin 80-90-luvulla oli Microsoftilla käyttöjärjestelmien kanssa.

Verkostot ja niiden koordinaatio ja lock-in ongelmat ovat aika mielenkiintoinen aihe myös Jukan näkökulmasta. Sitä voi ajatella stag-hunt pelinä jossa on massiivinen määrä pelaajia ja useita tasapainoja. Oz Shy:n economics of network industries on ehkä liiankin yksinkertaisten teorioiden kautta asioita käsittelevä kirja, jota silti suosittelen.

Anonyymi kirjoitti...

Laskin Nokian tappioita 2.3 miljardiin saakka kunnes kyllästyin.

NSN on kusessa 4 miljardin verran, joten mitenköhän ketään saisi huolimaan massiivista ongelmajätekasaa.

Lumioita meni ennakkotietoja paremmin kaupaksi ja konkurssiin ajautumiskäyrä loiveni. Liiketoiminnan supistuessa Microsoftin avustusten merkitys kasvaa ja konkurssiin ajautumiskäyrä loivenee vastaavasti.

Kuukauden kuluessa Nokian osakkeen hinnasta höyläytyy pois vähintään 20 senttiä perjantaisesta päätöskurssista laskettuna. Osake ei käänny nousuun ennen helmikuuta.

Olisi kiinnostavaa tietää, paljonko Nokia on myynyt patenttiensa perusteella kerättäviä lisenssimaksuja kertakorvausta vastaan hädissään.

Nokia ilmoitti myyvänsä hädissään patenttejaan. MS:llä on käyttöoikeussopimus Nokian patentteihin, joten ota tästä nyt selvää.

Fitch alensi Nokian luottoluokitusta.

Nomura arvelikin jo Microsoftin puukottavan Nokiaa kunnolla selkään tuomalla markkinoille oman WP8 puhelimen. MS tarvitsee puhelimeen Nokian patentteja joihin MS:llä on käyttöoikeussopimus.

Nokian ja MS:n välinen kilpailukieltosopimus estää Nokiaa tuomasta markkinoille tuotteita ilman MS:n hyväksyntää. Nokian tabletin MS jo tyrmäsikin.

Jukka kirjoitti...

TM. Kiitos kirjavinkistä. Anonyymi NSN taisi tehdä kuitenkin parhaan tuloksen vuosiin 2Q2012.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi NSN taisi tehdä kuitenkin parhaan tuloksen vuosiin 2Q2012.

En tiedä, koska en lukenut NSN:n osaria yhtään. NSNää koskeva huomautus on peräisin analyytikolta. Itse tiedän NSN:n hävinneen erään tarjouskilpailun niin komeasti, että sen täytyy olla täysin kilpailukyvytön. Nokialla ei ole rahaa laittaa NSNnää myyntikuntoon. Pankit ovat varautuneet NSN:n konkurssiinkin jakamalla riskinsä keskenään pieniksi paloiksi.

Sattuipa kerran myös niin, että asiakas ilmoitti maksaneensa aika eri hinnan kuin mitä NSN ilmoitti saaneensa asiakkaalta rahaa. Muistutti kovasti sitä tapausta, kun Nokia myi Kiinaan enemmän puhelimia kuin mitä asiakkaat sanoivat ostaneensa.

Näistä ei tiedä. Joku voi vetää raskaasti välistä tai sitten jossain kirjanpitoparatiisissa on piparipurkki, jonka avulla tehtaillaan yllätystuloksilla liikettä osakekurssiin. Jos firma ei tuota omistajilleen osinkoa eikä kurssinousua niin laittamalla liikettä osakekurssiin firma tuottaa treidausvoittoja asiasta paremmin perillä oleville omistajille.

Näillä näkymin Nokian kurssi ei laske 80 senttiin ennen ensi vuotta.

Miltton Friidman kirjoitti...

Onko Apple muka jollain tapaa käyttänyt julkista sektoria markkina-asemansa parantamiseen?

Jos iTunes ja App Store eivät tue muita kuin Applen valmistamia laitteita, niin tuossa on kyllä "taksikuskikapitalismi" kaukana.

Applehan ei esim. ole ehdottanut säätelyä, jossa markkinoilla saisi olla vain X määrä sovelluskauppoja.

Tiedemies kirjoitti...

Applella on yksinoikeus puhelintensa softaan. Tämä tarkoittaa, että on lainvastaista avata puhelimen softa ja myydä kilpailevia tuotteita. On lainvastaista esimerkiksi perustaa iTunes-yhteensopiva verkkokauppa. Jne.

Gillette yritti aikanaan samaa partakoneiden kanssa, ja onnistuikin siinä aikansa. Siis, se alkoi myydä ihmisille varren lisäksi vaihdettavia partateriä. Bisnesmalli perustuu siihen, että muodostetaan tietty asiakaspohja (ne varret) joille voidaan sitten myydä suhteellisen halpa tuote (terä) uudelleen ja uudelleen.

Tässä ei sinänsä ole yhtään mitään vikaa. Ongelmana tässä on tälle firmalle kuitenkin se, että kun asiakaspohja on luotu, muut haluavat kilpailla, ja alkavat valmistaa yhteensopivia teriä. Gillette pystyi pitkään viivästyttämään kilpailijoiden markkinoilletuloa oikeusteitse. Otan tämän esimerkin, koska se on 100 vuotta vanha.

Tämä on sitä, mitä nimitän taksikuskikapitalismiksi, niiltä osin kuin se perustuu siihen että oikeusteitse estetään kilpailua. Apple toimii - kuten monet muutkin toimijat - usealla rintamalla. Se miinoittaa patentein tuoteeensa. Esimerkkinä viimeaikaisista patenttitrollauksista on vaikkapa se, että Applelle myönnettiin patentti kannettaviin tietokoneisiin, joiden sivuprofiili on kiilan muotoinen. Sillä on tälläkin hetkellä kymmeniä vireillä olevia oikeusjuttuja erilaisia kilpailijoita vastaan.

Apple on tietenkin vain yksi monista, siis, se on vain ollut tässä pelissä ehkä menestyksekkäin viimeaikoina. Nokiahan toimi aivan samoin ja yrittä samanlaista peliliikettä.

Suurin "rikos" tai siis eniten vapaan markkintalouden vastainen ilmiö on kuitenkin se, että syntyneiden verkostojen tuottama lisäarvo pyritään ulosmittaamaan. Tämä on tietenkin luonnollista, kukapa sellaista ei haluaisi tehdä, mutta se verkoston tuottama arvo ei ole sen toimijan tuottamaa, ja vaatimukset sen "suojelemiseksi" ovat jonkinlaista feodalismia, niillä ei ole markkintalouden kanssa mitään tekemistä.

Tällaisia toimijoita on tällä hetkellä lukuisia. Näillä on kuitenkin eroja; esimerkiksi Facebook ei (pääasiassa) perustu kilpailun estämiseen (vaikka se sitäkin varmasti tekee) ekstraktoidakseen kuluttajilta rahaa, vaan kuluttajat ovat itseasiassa sen tuote, jota he myyvät mainostajille, aivan kuten mainosrahoitteiset broadcasting-televisioyhtiöt. Nämä toimivat markkinatalouden ehdoilla (pääsääntöisesti) koska niiden ei tarvitse itkeä isiä ja äitiä hätiin siksi, että joku kehtaa kilpailla.