Mielenkiintoinen tutkimus linkkaa biodiversiteetin ja kulttuuridiversiteetin: 70% maailman kaikista kielistä puhutaan nimenomaan planeettamme biodiversity hotspoteilla, jotka muodostavat 2.3% maapallon pinta-alasta. (Alkuperäinen PNAS paperi on tässä.) Monet hotspoteilla puhuttavista kielistä ovat endeemisiä.
Moreover, the languages involved are frequently unique endemic to particular regions, with many facing extinction. Likely reasons for co-occurrence of linguistic and biological diversity are complex and appear to vary among localities, although strong geographic concordance between biological and linguistic diversity in many areas argues for some form of functional connection.
Languages in high biodiversity regions also often co-occur with one or more specific conservation priorities, here defined as endangered species and protected areas, marking particular localities important for maintaining both forms of diversity.
Aiemminkin on tiedetty että maissa joissa hotspotit sijaitsevat, kielellinen diversiteetti on laajaa, nyt tarkemman datan perusteella on voitu osoittaa, että kielellinen diversiteetti on nimenomaan hotspottien alueella.
Kun itse ajattelen, että erilaiset kulttuurin muodot (kieliryhmät, uskonnolliset yhteisöt, ideologiat) voidaan nähdä samanlaisina ekologisina entiteetteinä kuin eläinlajitkin, tulos tuntuu INTUITIIVISESTI erittäin luonnolliselta. Missä luonto synnyttää laajan biodiversiteetin, se synnyttää kai myös laajan kulttuurisen diversiteetin ? (Tällä en väitä etteikö kulttuurinen diversiteetti voisi syntyä muutakin kautta.)
Rationaalinen taloustieteilijä - tai pitäisi oikeammin sanoa rationalismin kannattaja - tuntuu muuten usein ajattelevan, että emme tarvitse kulttuuridiversiteettiä tai että kielten kirjo ja endogamia-säännöt ovat suorastaan esteitä inklusiivisen ja tehokkaan yhteiskunnan synnylle, yksilöiden työnjako on riittävä takaamaan tehokkuuden. Itse olen kyllä eri mieltä vaikken ehkä 100%:sti osaa asiaa perustellakaan. (Puhtaan rationalismin sijasta kannatankin ehkä "evolutionismia", "gradualismia", empirismiä ja "ekologismia" rationalismilla höystettynä.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
> ... erilaiset kulttuurin muodot (kieliryhmät, uskonnolliset yhteisöt, ideologiat) voidaan nähdä samanlaisina ekologisina entiteetteinä kuin eläinlajitkin, ...
Aivan. Samat evoluution säännöt pätevät kaikkiin evoluution muotoihin. Tekijät jotka vaikuttavat monimuotoisuuden syntyyn ovat eri kategorioissa erilaiset, mutta varmasti korrelaatiotakin on (alkaen vaikkapa siitä, että seuduilla, joilla luoto on rikas, ihmisten ei tarvitse liikkua niin paljon, kuin seuduilla, joilla ruoka pitää etsiä laajoilta alueilta).
> Rationaalinen taloustieteilijä - tai pitäisi oikeammin sanoa rationalismin kannattaja - tuntuu muuten usein ajattelevan, että emme tarvitse kulttuuridiversiteettiä tai että kielten kirjo ja endogamia-säännöt ovat suorastaan esteitä inklusiivisen ja tehokkaan yhteiskunnan synnylle ...
Nykyajan uskonkappalehan on edelleen suuri tehdas ja suuret tuotantomäärät (eli suuri yksikkökoko), joten kaikki ihmiset (sekä tieteilijät että tavalliset) ovat taipuvaisia ajattelemaan (tai ainakin puhumaan) jonkin verran tämän mallin suuntaan. En kutsuisi tätä "rationaaliseksi", vaan ehkä enemmän "konformistiseksi" tai "valtavirtaiseksi". Rationaalisuuttakin tuossa ajattelussa on, mutta vain yhteen suuntaan vääristäen.
> (Puhtaan rationalismin sijasta kannatankin ehkä "evolutionismia", "gradualismia", empirismiä ja "ekologismia" rationalismilla höystettynä.)
Meilläkin "sallittu" vertaus (jota Björn Wahlrooskin (tosin epäkonformisti) juuri käyttl) on Kiinan kehitys yhden keisarin alla vs. Euroopan kehitys monen erilaisen valtion systeeminä. Nykyinen oletusarvoinen suuriin yksiköihin tähtäävä ajatusmalli unohtaa täysin yhtälön toisen puolen. Sekä suurilla että pienillä yksiköillä on etunsa.
Tästä vielä yksi peruskommentti. Biodiversiteetistähän puhutaan nykyään juuri sen katoamisen näkökulmasta. Samoin kulttuureita ja kieliä katoaa. Syyllistäkin voi etsiä samasta suunnasta. Ihmisen suuret kuviot ja tarve yhtenäistää ja viljellä vain yhtä kieltä, kulttuuria, lehmärotua ja soijapapulajiketta yhdellä markkina-alueella ja yhdellä opinkappalealueella, ja halu valjastaa koko luonto ja yhteiskunta noiden vankkureiden vetäjäksi, luonnollisesti vähentää maailman maonimuotoisuutta useilla monimuotoisuuden aloilla.
Ikävä juttu, sillä monimuotoisuus on myös rikkautta ja potentiaalia ja laaja pohja ihmisen evoluutiolle kaikilla saroilla (myös talouden saralla).
Ja korrelaatiosta vielä. Voisikohan aineiston perusteella tai muista syitä väittää, että siellä missä luonnon monimuotoisuutta on eniten tuhottu, on tuhottu myös kulttuurien monimuotoisuutta? Ehkä pitäisi piirtää vielä kartat siitä, missä luonnon, kielten jne. monimuotoisuus on vähentynyt. Osoittaisikohan sormi "väärään suuntaan"? :-)
Onko tämä rationalismi muka olemassa?
Empiirisessä maailmassa aurinko kiertää maata. Maa on litteä pannukakku ja horisonttikin on olemassa, koska kaikki voivat nähdä sen. Okkamin partaveitsi ei siis toimi.
Ei pidä sekoittaa talousfilosofeja (huru-ukkoja), talouspoliitikkoja (rosvoja) ja taloustieteilijöitä (rinnakkaista maailmankaikkeutta tutkivia huru-ukkoja).
Ovatko ihmiset tuotantoeläimiä taloutta varten vai onko talous ihmisiä varten?
Hiukan hajanainen ja heterogeeninen populaatio ei niin helposti kuole sukupuuttoon katastrofin iskiessä. Organisaatiot pyrkivät homogeenisuuteen, ja yhtenäisyyteen (keskusjohtoisuuteen). Miksi Neuvostoliitto ja Nokia kaatuivat niin helposti?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet
Hiukan hajanainen ja heterogeeninen populaatio ei niin helposti kuole sukupuuttoon katastrofin iskiessä. Organisaatiot pyrkivät homogeenisuuteen, ja yhtenäisyyteen (keskusjohtoisuuteen). Miksi Neuvostoliitto ja Nokia kaatuivat niin helposti?
On kuitenkin vahvaa näyttöä siitä, että esim. työ-yhteisöllä on oltava suht yhtenäinen arvomaailma jotta yhteisö toimisi. Ei diversiteetti ole pelkästään hyvä asia.
http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006/10/etnisen-diversiteetin-tutkimus.html
Ja korrelaatiosta vielä. Voisikohan aineiston perusteella tai muista syitä väittää, että siellä missä luonnon monimuotoisuutta on eniten tuhottu, on tuhottu myös kulttuurien monimuotoisuutta? Ehkä pitäisi piirtää vielä kartat siitä, missä luonnon, kielten jne. monimuotoisuus on vähentynyt. Osoittaisikohan sormi "väärään suuntaan"? :-)
Varmaan tässä on oikeesti tutkimukselle vielä melkoinen työsarka.
Hauskaa kun uusia ilmiöitä havaitaan, joiden syitä ei heti saada selville.
Ihminen haluaisi aina tietää kaiken ja heti, ja jos ei tiedä niin sitten keksii äkkiä jonkin selityksen. Alkaa luulla että hyvällä argumentoinnilla ilmiö voidaan selittää johtuvaksi jostain toisesta ilmiöstä.
Tässä https://mrchasemath.files.wordpress.com/2010/01/gallery-500x500.jpg on selitetty hyvin rationaalisuusolettaman ongelma yhteiskuntatieteissä, kuten taloustieteessä. Rationaalisuusolettama toimii hyvin jossain rinnakkaisessa universumissa.
Yksinkertaisemmassa osassa luonnontieteitä ratkaisut ovat yksikäsitteisiä ja luonnonlait ehdottomia. Tuollaisen tutkimusympäristön muovaamaa ajattelua on sitten yritetty sellaisenaan ympätä yhteiskuntatieteisiin.
Ihmisillehän rationaalisuus on subjektiivista. Kun sitten yhteiskunta on vielä lauma niin yksilöiden käyttäytymistä ei voi niin vain yleistää koskemaan koko laumaa. Matematiikassa tätä kutsutaan ekologiseksi harhaksi.
Oikeusjärjestelmä on hyvä esimerkki ekologisesta harhasta. Eihän kansalla mitään järkevää oikeustajua ole ja lakeja ja sääntöjä rikotaan jos siltä tuntuu.
Ekologinen harha ennustaisi, että meillä ei olisi oikeusjärjestelmää. Sellainen meillä kuitenkin on, koska oikeusjärjestelmämme perustuu siihen, miten odotamme NIIDEN MUIDEN käyttäytyvän.
In wildness is the preservation of the world.
Lähetä kommentti