torstaina, toukokuuta 17, 2012

Demokratia ja Euroopan syvenevä kriisi

Talouselämä-lehden kolumnisti Vesa Varhee arvelee, että Kreikan kriisi erityisesti ja Euroopan valtioiden velkaantumiskriisi yleensä on demokratian ongelma. Kyseessä on oikeastaan demokratiaan liittyvä perustavaa laatua oleva ongelma, joka tuli esiin toden teolla vasta globalisaation myötä. Varheen mukaan demokratia tarvitsee päivitystä:

Kreikan nopeutuva luisu kohti maksukyvyttömyyttä ja todennäköisesti IMF:n holhoukseen ajautumista kertoo enemmän demokratian kuin Kreikan talouden kriisistä...

Koska kehittyneemmätkin taloudet ovat alttiita tartunnalle, olisi ehkä hyvä varautua haasteisiin, joita globalisoituva talous asettaa demokratialle. Samalla olisi aika päivittää äänestykseen perustuvia yhteiskuntajärjestelmiä...

Demokratian nykyisin käytettävän version perusongelma on vallan ja vastuun erottaminen toisistaan. Kun jokainen tietyn iän saavuttanut kansalainen saa osallistua päätöksentekoon yhtäläisesti, päätökset tahtovat luisua suurimman – tai suuriäänisimmän – ryhmittymän lyhyen aikavälin etujen mukaisiksi...

Pääomaliikkeiden ja kansainvälisen kaupan vapautuminen on 1970-luvulta alkaen kuitenkin helpottanut velkaantumista. Siten se on lisännyt kiusausta tarjota äänestäjille enemmän vaalitäkyjä kuin mihin varat todellisuudessa ovat riittäneet...

Velkoja uusimalla, toisin sanoen maksamalla Visa-lasku automaatista nostetulla käteisellä kuukaudesta toiseen, on meno voinut jatkua ja valtioiden velat kasvaneet.


Loppuosan kirjoituksesta Varhee mietiskelee erilaisia vaihtoehtoja nykymyotoiselle mies- ja ääni periaatteelle.

Kaikissa järjestelmissä on ongelmansa, myös demokratiassa. Toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa on kuitenkin vallinnut konsensus siitä, että demokratia on paras mahdollinen hallitusjärjestelmä. Tuo konsensus on nyt pahasti rikkoutumassa.

Björn Wahlroos sanoi, että demokratia on enemmistön tyranniaa, mikä aiheutti laajaa närkästystä monien keskuudessa. Libertaarit ovat jo pitkään kritisoineet demokraattista valtiota osin tehottomuus-näkökulmasta tehottomaksi ja osin arvo-näkökulmasta vapauden riistäjäksi.

Nykyinen demokratiakritiikki on erilaista kuin äärioikeiston demokratiakritiikki, mutta ei välttämättä 100% erilaista. Esitin ajat sitten Halla-ahon scriptassa äärioikeistolaista terminologiaa käyttävän ajatuksen, että eläkeläisten äänioikeutta pitäisi rajoittaa, koska kansankokonaisuuden etu on että yhteiskunta ensi sijassa palvelee lapsiperheitä. Viisi vuotta sitten tällaista ajatusta pidettiin täysin tabuna. Wahlroos ehdottaa käsittääkseni nyt kuitenkin ihan samaa - eläkeläisten äänioikeuden rajoittamista - perusteet liittyvät tietysti tehokkuuteen eivätkä "kansankokonaisuuden etuun".

Tällaiset ehdotukset demokratian muuuttamisesta tuskin tulevat menemään koskaan läpi - siis demokraattisessa päätöksenteossa. Kreikan kriisi voi kuitenkin panna alulle kehityksen missä demokratian muuttaminen tehdään ei-demokraattisen päätöksen teon kautta. Jos Kreikka ajautuu kaaokseen, Kreikan armeija saattaa väliaikaisesti ottaa vallan ja muodostaa joko sotilashallinnon tai "kansallisen yhtenäisyyden hallituksen", joka saattaa tehdä muutoksia perustuslakiin.

En pidä tällaista kehitystä, missä demokraattista järjestelmää muutetaan hallitusti - demokraattisin tai ei-demokraattisin keinoin - lähiaikoina kovinkaan todennäköisenä. Todennäköisempää on että ainakin osassa Eurooppaa tulee vallitsemaan jonkinlainen argentiinalainen malli, mitä leimaa holtiton lainanotto, populismi, taloudellinen stagnaatio, yhteiskunnallinen epävakaisuus ja moraalinen rappio, mikä sitten johtaa lopulta nuoren koulutetun väen poistumiseen maasta ja maan lopulliseen stagnaatioon - tai EU:n tapauksessa EU:n hajoamiseen.

Toivoa sopii, että kriisi ratkaistaan suunnitelmallisesti, jollain tavalla. Tabuja keskustelussa ei varsinkaan tarvita. Pitää kuitenkin muistaa että ongelma ei yleensä ratkea keskustelemalla. Instituutiot muuuttuvat vain kun tarpeeksi suuri joukko ihmisiä toimii yksin tai koordinoidusti. Toiminta voi olla jaloilla äänestämistä, se voi olla kieltäytymistä yhteistyöstä vallanpitäjien kanssa tai aktiivista toimintaa vallan kumoamiseksi. Niiden, jotka ajattelevat Varheen tavoin, pitää ymmärtää että vallanpitäjä, jota vastaan he kapinoivat, on enemmistödiktatuuri.

En edusta konservatiivina 100% samaa maailmankuvaa kuin suht libertaari Wahlroos, mutta Wahlroosin keskustelun avaus on äärimmäisen piristävä ja kannatettava, kun sitä vertaa demarien ja perussuomalaisten populismiin ja kokoomuksen munattomuuteen.

31 kommenttia:

Miltton Friidman kirjoitti...

Todennäköisesti ratkaisu Euroopan demokratian kriisiin tulee, kun ylikansallinen EU ottaa ohjat kansallisista hallituksista. Ensin erilaisten budjettikattojen muodossa, sitten yhteisen talouskomission muodossa, sitten liittovaltion muodossa.

EU kulkee kohti Kiinan tapaista keskusjohtoista järjestelmää.

Jukka kirjoitti...

Mutta etkö näe tuossa teoriassa sitä ongelmaa että esim. Merkelin kannatus laskee kovaa vauhtia.

Onnistuvatko euromyönteiset puolueet säilyttämään valtansa muodostamalla konservatiivien ja sosiaalidemokraattien hallituksia.

Kreikassa euromyönteisen hallituksen voi muodostaa todennäköisesti vain armeija.

Anonyymi kirjoitti...

Minulta on jotenkin jaanyt ymmartamatta, etta miksi elakelaiset eivat saisi aanestaa? Ovathen he kuitenkin rakentaneet taman koko moskan?

Jukka kirjoitti...

Ajatus on että ne jotka elävät tulonsiirtojen varassa helposti kannattavat tulonsiirtojen kasvattamista.

Miltton Friidman kirjoitti...

Ajatus on että ne jotka elävät tulonsiirtojen varassa helposti kannattavat tulonsiirtojen kasvattamista.

Demokratiassa jokaisella äänestäjällä on mahdollisuus äänestää rahaa itselleen muiden äänestäjien lompakoista.

Anonyymi kirjoitti...

kansankokonaisuuden etu on että yhteiskunta ensi sijassa palvelee lapsiperheitä

Itsekeskeinen sosiaalipummi iskee jälleen.

Jos häviät äänestyksen niin ei se sitä tarkoita, etteikö demokratia toimisi. Vesa Varhee ja Björn Wahlroos väittävät, että jos he eivät voita niin demokratia ei toimi.

Pitäisikö äänioikeus ottaa pois itsekeskeisiltä narsisteilta? Tai ihmisiltä, jotka tekevät lapsia, mutta eivät halua elättää niitä itse?

Minulta on jotenkin jaanyt ymmartamatta, etta miksi elakelaiset eivat saisi aanestaa?

Ajatus on, että vain Jukka saa äänestää. Kunhan Jukka vanhenee, niin hänen mielestään vain eläkeläiset saavat äänestää.

Ongelma tässä on se, että Jukalla on mielipiteitä, muttei yhtään kykyä ajatella loogisesti. Hän on kuitenkin sen verran narsisti, ettei huomaa sitä itse.

Ajatus on että ne jotka elävät tulonsiirtojen varassa helposti kannattavat tulonsiirtojen kasvattamista.

Eli kannatat itsekin lapsiperheellisten äänioikeuden poistamista.

budjettikattojen muodossa

Kuten Jukkaa, MF:ää kiinnostaa vain suuret sanat, ei sisältö. Budjettikatto on toinen nimi nykyiselle vajekatolle. Vajekattokin on tietysti antilibertaaria politiikkaa.

Politiikka kiinnostaa hulluja ja hölmöjä. Tämän takia paras poliitikko onkin niin maan perkeleesti valehteleva sosiopaatti, joka vie edellä mainituilta äänet.

Juoni kirjoitti...

"Ajatus on että ne jotka elävät tulonsiirtojen varassa helposti kannattavat tulonsiirtojen kasvattamista."

Valitettavasti kulttuurin yleinen rappio on jo edennyt niin pitkälle että Suomen(kin) eduskunnassa on pysyvä edustus pysyvästi tulonsiirtojen varassa elävälle väestönosalle. Enkä nyt siis tarkoita eläkeläisiä, jotka ovat eläkkeensä ansainneet.

Vähemmän kauniisti ilmaistuna roskaväen etujenajajilla on vakaa kannatus.

Jukka kirjoitti...

Anonyymi voisi relata. Olen niin lähellä eläkeikää että minun henk.koht. etuni on että eläkeläiset saisivat äänestää.

Olen myös irtisanomisuhan alla.

Joten menepä äidilläsi uhomaan.

Jukka kirjoitti...

Lisäksi en ole kertakaan sanonut että vastustan tulonsiirtoja kategoorisesti. Tulonsiirtojen kasvu on kuitenkin ollut70-luvulta dramaattisesti nopeampaa kuin BKT:n kasvu. Homma ei ole kestävällä pohjalla.

Jukka kirjoitti...

Arvaan että anonyymiä ei hyvinvointivaltion kestävyysvaje huolestuta pätkän vertaa. Hän haluaa huutelullaan vain osoittaa kuuluvansa hyviksien joukkoon.

Jukka kirjoitti...

Ja todettakoon lisäksi että olen sen sortin sosiaalipummi että olen maksanut 31.5 vuotta veroja perä jälkeen. Tästä ajasta olen 23 vuotta ollut yksityisen palveluksessa.

IDA kirjoitti...

Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että silloin, kun Eurooppa oli sivistyksellisesti yhtenäinen sillä oli täysin maallisista hallinnoista riippumaton, yhteinen sivistyslaitos, joka käytännössä ylläpiti kaikkea eurooppalaista sivistystä ja sehän oli - ta-daa ;) - pyhä katolinen kirkko.

Eli ihan vain sitä huomioisin, kuinka keskitettyjen, eurooppalaisten ratkaisujen hakijoiden kannattaisi pohtia sitä mille se varsinainen eurooppalaisuus sitten muka perustuisi. Jos sille, että tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja vapaasti leipää ja sirkushuveja koko Euroopalla, niin pieleenhän se tulee menemään joka tapauksessa.

Vaikka sivistyneistö oli ennen muinoin ohuempi, niin nykyään ei ole lainkaan sellaista sivistyneistöä, joka olisi jollain yhtenäisellä tavalla ensisijaisesti eurooppalainen.

Anonyymi kirjoitti...

Hän haluaa huutelullaan vain osoittaa kuuluvansa hyviksien joukkoon.

Kummallinen narsistinen projektio. Anonyymi on älykäs vittuilija, joka yrittää potkia ruostuneisiin aivosoluihin liikettä - näköjään tuloksetta.

Ja todettakoon lisäksi että olen sen sortin sosiaalipummi että olen maksanut 31.5 vuotta veroja perä jälkeen

Narsisti uskoo olevansa hyvis. Sosiopaatti valehtelee olevansa hyvis.

Pomot ja omistajat yrittävät unohtaa lypsylehmänsä mahdollisimman äkkiä, koska useimmat heistäkin ovat narsisteja tai sosiopaatteja. Valhe auttaa kestämään todellisuutta.

Demokratiaahan ei kukaan suunnitellut.

Kansakunnan kannalta, usein demokratia soveltuu kuitenkin hyvin typerien, ahneiden ja itsekeskeisten kansalaisten hallitsemiseen, koska typerät ja itsekeskeiset äänestävät toisiaan vastaan.

Politiikan kannalta, joko vallassa olevat sosiopaatit vaihtuvat säännöllisin väliajoin, jolloin politiikan virheet eivät pääse kumuloitumaan, tai voimasuhteiden ollessa tasan, poliitikoilla on maksimaalinen sananvalta kansan yli.

Eurooppalainen demokratia oli kriisissä vielä vuonna 2007, mutta nyt se on nytkähtänyt liikkeelle.

Arvaan että anonyymiä ei hyvinvointivaltion kestävyysvaje huolestuta pätkän vertaa

Vain hiukan, mutta sinä te olette liian tietämätöntä seuraa numeroista keskusteluun.

Minua kiinnostaa, tuleeko 10 vuoden sisällä 1-2 miljardia ruumista, ja voinko pelastaa oman perseeni. Tuo levittämäsi sotaan johtava tavisten itsemurhameemi on räjähtänyt suosiossa ihan muutamassa viikossa lännessä. Ne ihmiset, jotka hallitsevat aivojasi, eivät pidä kolmatta maailmansotaa todennäköisenä.

Kun tavikset haluavat taas kerran tapattaa itsensä niin eihän se minulle kuulu, mutta haluan pysytellä mahdollisimman kaukana siitä säästääkseni oman pikku perseeni. Helpottaisi tietysti, jos yhtään tietäisi, mitä tässä maailmassa tapahtuu juuri nyt, tai on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana, mutta sen selvittäminen taitaa olla mahdoton urakka.

Miltton Friidman kirjoitti...

Anonyymi voisi tunkea oman nyrkkinsä perseeseensä.

Itse en vaivautuisi edes vastaamaan Anonyymin tapaisiin kommentteihin omassa blogissani.

Jukka kirjoitti...

Joo kiitos, anonyymi. Tuossa nyt ei varsinaisesti ole mitään mihin voisi tarttua. Tunteen paloa.

Paitsi tämä:

Demokratiaahan ei kukaan suunnitellut.

Olen kanssasi samaa mieltä. Demokratia syntyi sitä kautta, että eliitti joutui tekemään kompromisseja niiden kanssa, joilla ei vielä ollut valtaa, saadakseen esim. rahaa sotaponnistuksiin tai estääkseen vallankumouksen.

Demokratia on tähän asti ollut muutamia maita lukuunottamatta varmasti tehokkuuden lähde pikemmin kuin este. Surullista vain että nyt koko Eurooppa on riskissä ajautua Argentiinan tielle, missä demokratia nimenomaan ajaa maita velkataakan alle.

Jos et vaihda tyyliäsi analyyttisemmaksi en hyväksy lisää kommentteja. Luulenpa että sinulla on lisäksi blogger tunnari itselläsikin, joten käytäpä sitä.

Miltton Friidman kirjoitti...

Jos sille, että tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja vapaasti leipää ja sirkushuveja koko Euroopalla, niin pieleenhän se tulee menemään joka tapauksessa.

EU:stahan kaavaillaan jonkinlaista liittososiaalivaltiota.

EU-parlamentissa vaikuttava eurokommunistinen Spinelli Group on mm. ehdottanut samanlaista sosiaaliturvaa kaikille EU:n kansalaisille.

Itse soisin kaiken poliittisen aktiviteetin pysyvän vain kansallisvaltioiden välillä.

Eurooppa-projekti on niin iso pala kakkua, että se tukehduttaa talouden ja lopulta vapauden. Hyvä puoli siinä on, että sekin purkautuu sitten, kun talous ja vapaus on kuollut.

Jukka kirjoitti...

IDA:

"Eli ihan vain sitä huomioisin, kuinka keskitettyjen, eurooppalaisten ratkaisujen hakijoiden kannattaisi pohtia sitä mille se varsinainen eurooppalaisuus sitten muka perustuisi. Jos sille, että tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja vapaasti leipää ja sirkushuveja koko Euroopalla, niin pieleenhän se tulee menemään joka tapauksessa."

Vaikka en ole mikään EU-kriitikko todellakaan, niin kyllä tämä "eurooppalainen rauhanprojekti" nyt on menossa päin v...ua. Sitä voi miettiä miksi ja tämä tässä postauksessa mainittu demokratian ongelma on minusta yksi syy. Muitakin syitä on kuten se, miten tämä integraatio on toteutettu perustuen jonkinlaiseen yhteisvastuun periaatteeseen jota osa maista (Kreikka etunenässä) käyttää raa-asti hyväkseen elikkä vapaamatkustaa. Euroopan maiden sopeutumiskyky (mahdollisuus alentaa palkkoja, kyky supistaa budjettia ja alentaa etuja) on aivan liian alhainen. Jos Euroopassa olisi jotain Viron ja Chilen tapaisia tylyjä markkinatalous-maita, niin homma onnistuisikin.

EU-eliitti ei ole lisäksi sitoutuneempi demokratian kuin Björn Wahlroos. Wahlroos sentään kannattaa läpinäkyvämpää menestyjien valtaa mutta EU-eliitti tuntuu ajavan läpinäkymätöntä eliitti-valtaa.

Toki anonyymin kaltaiset ihmiset voivat selitellä että a) euro ei ole kaatumassa, b) hyvinvointivaltio ei ole kaatumassa tai vaikkapa c) Nokia ei ole kaatumassa. Mutta kyse ei ole mistään uskon asiasta eikä asiaa ratkaista norsuunluutonista huutelemalla.

Aika näyttää ja on jo osin näyttänytkin.

IDA kirjoitti...

Yksi mahdollisuushan olisi se, että pilkotaan koko Euroopan alueella kunnat aidosti paikallisiksi. Kunnat voisivat sitten osallistua maakunnalliseen päätöksentekoon vaurautensa mukaisesti painotettuna, maakunnat valtiolliseen, valtiot eurooppalaiseen.

Siis noin lievästi karkeistaen :)

Jukka kirjoitti...

No ei tuo IDA:n ajatus mikään hullumpi minusta ole siis jonkinlaisena Sveitsin mallin yleistyksenä. Kunhan Euroopan ja valtion tason hallinto ja tehtävät minimoitaisin.

Ironmistress kirjoitti...

Demokratia ei ole paras mahdollinen hallintojärjestelmä.

Se on vähimmin huono.

Ironmistress kirjoitti...

Todennäköisesti ratkaisu Euroopan demokratian kriisiin tulee, kun ylikansallinen EU ottaa ohjat kansallisista hallituksista. Ensin erilaisten budjettikattojen muodossa, sitten yhteisen talouskomission muodossa, sitten liittovaltion muodossa.

EU kulkee kohti Kiinan tapaista keskusjohtoista järjestelmää.


Sitä kutsutaan yritysmaailmassa konsolidoitumiseksi ja konsolidoinniksi.

Kaikki yritykset toimivat sillä tavoin. Ne, jos mitkä, ovat keskusjohtoisia järjestelmiä.

Jukka kirjoitti...

Sitä kutsutaan yritysmaailmassa konsolidoitumiseksi ja konsolidoinniksi.

Kaikki yritykset toimivat sillä tavoin. Ne, jos mitkä, ovat keskusjohtoisia järjestelmiä.


Kunnes tuhoutuvat. Konkurssi siistii pöydän.

http://www.shirky.com/weblog/2010/04/the-collapse-of-complex-business-models/

Suomessa suuri pöhöttynyt yritys on juuri purkautumassa.

Mitä siihen tulee että demokratia on paras hallintomalli vaikuttaisi siltä että Kreikassa se ei ainakaan ole sitä. Fenix-lintu voi taas nousta lentoon. Vaikuttaisi myös että moni haastaisi tuon väitteen että demokratia on aina paras tai vähiten huono.

Ajattelisin että se voi useimmissa tilanteissa ehkä ollakin paras tai vähiten huono, mutta Eurooppakin on EHKÄ juuri osoittamassa, että usein se ei sitä ole. Ainakin tämä mies ja ääni -periaate näyttäisi toimivan Kreikassa huonosti.

Demokratia yhdistettynä hyvinvointiyhteiskuntaan ja globalisaatioon voi olla tosiasiassa hiukan niin kuin sosialismi Gorbatshovin katsannossa. Toimii mutta vaatii korjauksia. Ja suomeksi kännettynä: ei toimi ollenkaan.

Miltton Friidman kirjoitti...

Kunnes tuhoutuvat. Konkurssi siistii pöydän.

Kirjoitin aiemmin:

"Eurooppa-projekti on niin iso pala kakkua, että se tukehduttaa talouden ja lopulta vapauden. Hyvä puoli siinä on, että sekin purkautuu sitten, kun talous ja vapaus on kuollut."

EU-liittovaltio kasvaa tasan niin suureksi kuin sille riittää ravintoa. Tuo ravinto on yksityisen sektorin talous.

Jossain kohtaa se alkaa tukahduttamaan uuden ravinnon tuottamista koollaan ja säädöksillään. Kun uutta ravintoa ei löydy, niin koon kasvaminen tyssää siihen.

Liskohallitus kirjoitti...

Eiköhän tässä käyne taas niin, että keinotekoiset hökötykset kuten EU, euro ja valtiot kaatuvat ja uskonnot jatkavat.

Toivottavasti isku on niin kova, että myös demokratia kaatuu ja ikuisesti ruikuttavasta keskiluokasta päästään eroon.

Uskonnot ja yhteisöt säilyvät joka tapauksessa ja kykenevät järjestämään ihmisille perustarpeet ilman länsimaisen keskiluokan aivokuollutta paskaa.

Miltton Friidman kirjoitti...

Eiköhän tässä käyne taas niin, että keinotekoiset hökötykset kuten EU, euro ja valtiot kaatuvat ja uskonnot jatkavat.

Toivottavasti isku on niin kova, että myös demokratia kaatuu ja ikuisesti ruikuttavasta keskiluokasta päästään eroon.


Ainakin EU liittososiaalivaltiosta tulee extra-tehoton ja extra-byrokraattinen järjestelmä, etenkin jos sitä ajetaan maakohtaisten vastaavien järjestelmien päällä.

Toisin sanoen järjestelmä syö enemmän kuin pystyy tuottamaan. Siten sen koko on todellisuudessa rajallinen.

Saa sitten nähdä kokeillaanko demokratiaa vielä EU liittososiaalivaltion monoliittimäisen projektin jälkeen, vaan alkaisiko ihmisillä olla jo kaipuuta libertarismiin.

Miksi haluat keskiluokasta eroon? Oletko sosialisti?

Miltton Friidman kirjoitti...

Euro eksyksissä

Lainaus Mikko Laakson euroa käsittelevästä blogauksesta:

Sosialistien Euroopan visio sai puolestaan niskalenkin alkuperäisestä visiosta Lissabonin sopimuksen myötä, jonka tavoitteena oli niin sanotun liittovaltiokehityksen vahvistaminen. Baguksen mukaan Euroa voimakkaasti ajaneet poliitikot tiesivät alun alkaen, että yhteinen valuutta vaatisi myös ajan myötä talouspolitiikan keskittämistä liittovaltiolle.

Palatakseni Jukan "yhteisvaluutta on yhteisresurssi" kommentointiin n. vuosi sitten, niin se pitää hyvin paikkansa. Yhteistä valuuttaa on hallinnoitava yhdessä, ja sitä koskevat kaikki yhteisresurssia koskevat lainalaisuudet (vapaamatkustaminen, ylilaiduntaminen...).

Siten integraation taso joko kasvaa tai ei kasva. Nykyinen tilanne on tehoton. Tämänkin Jukka näki tarkasti jo vuosi sitten.

Oma ennuste tietysti tästä on, että integraation taso kasvaa, koska trendi on siihen suuntaan.

Se tosin johtaa keskusjohtoiseen EU:n liittososiaalivaltioon, joka on ekstra-tehoton ja ekstra-byrokraattinen, mutta minähän en olekaan poliittisessa ruorissa.


Laakso jatkaa:

EU:n tulevaisuus

Philip Baguksen mukaan eurokriisissä on pohjimmiltaan kyse EU:n sosialistisen vision sisäänrakennetuista ongelmista. Tätä keskittämiseen perustuvaa viritelmää on yritetty epätoivoisesti ylläpitää mm. sopimusten vastaisten bailout –ohjelmien, sekä kyseenalaisten satojen miljardien eurojen rahoitusvälineiden avulla, ilman riittäviä tuloksia. Poliittikkojen kasvot ovat ilmeisesti niin arvokkaat, että Euro halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä.

Bagus esittää ongelmaan ratkaisuksi Euroopan unionin palaamista takaisin Toisen maailmansodan jälkeiseen henkeen, jolloin Euroopan yhteistyö perustui vapauden ja yhteistyön lisäämiseen liberaalissa hengessä keskittämisvisioiden ja supervaltioiden sijaan.


EU:n motto on "moninaisuudessaan yhtenäinen". Vähän samaan tapaan kuin jenkeillä "e pluribus unum", joka tarkoittaa monesta yksi.

Liittovaltiota ja "jotakin suurta" yritetään. Saas nähdä kuinka käy.

Jukka kirjoitti...

Miltton,

Liskohallituksen vastaus kysymykseesi meni roskiin. Liskohallitus puhui masturboinnista, sukuelimistä yms. ja mollasi blogin kirjoittajaa ja väitti että blogin kirjoittaja tekee jotain turhanpäiväistä näennäistyötä ja edustaa tyypillistää keskiluokkaa. (Pillerit ovat jääneet syömättä.)

Todettakoon, että blogin kirjoittaja on toiminut vientiteollisuudessa tuotekehitystehtävissä puolet elämäänsä eikä ole mikään "konsultti".

Liskohallitus totesi olevansa kristillinen radikaalivihreä. Anonyymi ja Liskohallitus muistuttavat siis selvästi kahta koskaan työtä työtätekemätöntä "intellektuelli"-veijaria, joille tämän blogin pitäjä edustaa jotain mitä lienee.

He kritisoiivat yhtä lailla duunareita kuin keskiluokkaakin, koska halveksivat työtä. Molemmat uhoavat puolustavansa suomalaista hyvinvointivaltiota, mutta eivät ole oikeastaan koskaan tehneet työtä, mistä olisivat maksaneet veroja jolla hyvinvointivaltiota ylläpidettäisiin. Esiintyvät demokraatteina ja isänmaan ystävinä mutta halveksivat kaikkia ja ovat sivareita.

Aikaa on ja se kuluu yksinomaan muiden ihmisten pilkkaamiseen.

Miltton Friidman kirjoitti...

Liskohallitus totesi olevansa kristillinen radikaalivihreä.

Niinpä tietysti.

Sammalkieli kirjoitti...

Liskohallitus totesi olevansa kristillinen radikaalivihreä.

Siispä melkein kuin aatetoverini, mutta vain melkein.

Wahlroosin "koepallot" ovat siinä mielessä loistavia, että ne pakottavat ihmisiä kyseenalaistamaan asioita ja ottamaan asioihin kantaa jyrkemmin kuin mitä Suomessa on tapana.

Kristillisenä radikaalisosialistina luotan tietysti demokratian voimaan ja siihen, että walhroosilaiset näkemykset ajautuvat pakostakin marginaaliin. Vähemmistö, siis varsinainen kapitalistiluokka ja ehkä myös porvaristo laajemmin ymmärrettynä, eivät kuitenkaan kykene sumuttamaan kansaa kuin osittain ja hetkellisesti.

Wahlroosin henkilöhahmon suurin ironia on silti siinä, että hän tavallaan omassa persoonassaan tekee todeksi nuoruusvuosiensa vasemmistolaisen agitaation.

Wahlroos onkin tämän vuoksi rivikansalaiselle - siis esimerkiksi sellaiselle joka ei tällaisia blogeja lue - hahmona varmasti vähän samanlainen kuin erään taannoisen vasemmistolaisen vaalivideon kuvaama kapitalistihahmokin.

Jukka kirjoitti...

Wahlroosin henkilöhahmon suurin ironia on silti siinä, että hän tavallaan omassa persoonassaan tekee todeksi nuoruusvuosiensa vasemmistolaisen agitaation.

Wahlroos onkin tämän vuoksi rivikansalaiselle - siis esimerkiksi sellaiselle joka ei tällaisia blogeja lue - hahmona varmasti vähän samanlainen kuin erään taannoisen vasemmistolaisen vaalivideon kuvaama kapitalistihahmokin.


Hyvä pätkä. Näinhän se on.

Wahlroos on toisaalta huomattavan paljon rehellisempi/läpinäkyvämpi ehdotuksineen. Talouselämän kolumnistinkin esiin tuoma demokratian ongelma on asia jota main stream poliitikot eivät uskalla tuoda esiin vaan hymisevät.

Kestävyysvaje on kaikkein dramaattisimmin Kreikassa, missä kestävyysvaje on vahvasti kytköksissä korruptoituneisiin poliitikkoihin ja tavallaan korruptoituneisiin äänestäjiin. Äänestäjäthän vaativat poliitikoilta lahjuksia eli kohtuuttomia tulonsiirtoja ääniä vastaan aivan samalla tavalla kuin korruptoitunut virkailija vaatii rahaa tehdäkseen kansalaisen edun mukaisia päätöksiä.

Kun kreikkalainen demokratia on degeneroitunut lahjusten otoksi poliitikoilta, Kreikasta on tullut itseään kannibalisoiva maa. Turkki naapurissa sen sijaan on uskonnollisen puolueen johdolla vahvassa nousussa.

Merkkejä on että eräät muutkin demokratiat ovat samalla tiellä kuin Kreikka.

Ongelma on todellinen, keinoista voi tietysti olla montaa mieltä. Eikä lainaamani kolumnisti edes väittänyt että hänellä olisi lopullinen ratkaisu ongelmaan.

Jukka kirjoitti...

Wahlroosissa on se, että hän leimautuu ihmisten silmissä pomoksi jolla ei ole nöyryyttä. Antroplogia on minusta aika vahvasti osoittanut, että ihminen / metsästäjä on eläin, joka elää luonnostaan egalitaarisissa laumoissa, joissa pomottajat alistetaan sakin voimalla.

Tällainen egalitarismi syntyi hiljalleen samalla kun ihminen alkoi harjoittaa suureläinten metsästystä. Jos dominanssin ongelmaa (=pomo saa syödä ensin ja pomon kaverit sitten, muut saavat mitä jää, jolloin jälkimmäisten sitoutuminen metsästykseen on vajaa) ei olisi ratkaistu, suurriistan metsästys ei olisi onnistunut.

Egalitaarisuudella, reiluudella ja pomottajien vierastamisella on edelleen tärkeä asema ihmisten mielessä - heidän mielikuvissaan siitä miten yhteisön ja sen jäsenten kuuluu toimia. Asiantila voi aiheuttaa tehottomuutta silloin kun Wahlroosin kaltaisia ihmisiä ei suostuta kuuntelemaan tai palkat tasataan niin että kenelläkään ei ole insentiiviä yrittää. Asiantila voi myös nostaa tehokkuuttaa esim. yrityksen sisällä, missä joskus onnistutaan saamaan kaikki puhaltamaan yhteen hiileen, kun kaikki työntekijät kokevat työn omakseen.