Helsigin Sanomat uutisoi Tanskan maahanmuuttopolitiikasta otsikolla "Vastustus maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia kohtaan kasvaa Tanskassa".
Tanskassa on yksi maailman kireimmistä ulkomaalaislaeista, mutta monelle hallituksen päätös vaikeuttaa perheenyhdistymisiä on ollut liikaa.
"Me emme voi enää kiristää maahanmuuttopolitiikkaamme. Ei ole, mistä kiristää", sanoo sanomalehti Berlingsje Tidenden politiikan kommentaattori Thomas Larsen.
Tanskan hallitus päätti viime viikolla luoda maahanmuuttajien perheenyhdistämisiin pisteytysjärjestelmän.
Jos Tanskassa asuva toivoo saavansa EU:n ulkopuolelta kotoisin olevan puolisonsa Tanskaan, puolison on saatava tietty pistemäärä.
Sääntö koskee niin maahanmuuttajia kuin syntyperäisiä tanskalaisia. Järjestelmä suosii korkeasti koulutettuja, varakkaita, kielitaitoisia ja töissä käyviä.
"Toisille kyse on ideologisesta rajasta, siitä, mitä valtio voi määritellä puolestamme: keneen voit rakastua. Toiset näkivät, että kyse on jo niin pieniin yksityiskohtiin käyvästä maahanmuuttopolitiikasta, että sietokyky ylittyi", sanoo Larsen.
Tanska on maailman ensimmäinen maa, jossa perheenyhdistämisiä aletaan pisteyttää
Keskustelua tarvitaan ja kaikkea pitää kritisoida - se on selvä. Kun Tanskan Kansanpuolue on päässyt voimakkaasti vaikuttamaan Tanskan maahanmuuttopolitiikkaan, voin kuvitella että jotain ylilyöntejäkin on tapahtunut. Koska Tanskan Kansanpuolueen elinehto on jatkuva maahanmuuttopoliittinen keskustelu, riskinä on että maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan liikaakiin.
Toisaalta pitää arvioida plussia ja miinuksia. Jokaiseen mekanismiin - vaikkapa nyt maahanmuuttajien pisteytykseen - liittyy aina myös haittoja. Ei ole varmaankaan olemassa mekanismeja, joiden seuraukset ovat pelkästään positiivisia.
HS kertoo paperiversiossaan tanskalaisesta miehestä, joka on nainut vietnamilaisen englannin opettajan, joka ei saa välittömästi viisumia Tanskaan, koska Tanska ei tunnusta vietnamilaista tutkintoa. Tottakai tämä on surullista.
Väitän asiaa yksityiskohtaisesti tuntematta, että Tanskan maahanmuuttolainsäädäntö on tehokkaampi kuin Suomen tai Ruotsin. Siis tehokkaampi estämään epätoivottua maahanmuuttoa ja edistämään toivottua maahanmuuttoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Maahanmuuttopolitiikan kiristykset törmäävät länsimaiseen vasemmistoliberalismiin, mikä on täysin odotettavissa.
Maahanmuuttopolitiikan kiristysten varsinainen tavoite on estää sosiaaliturvan varassa elävien muslimisiirtolaisten vaimonhaku ja sukulaisten tuonti vanhasta kotimaasta. Perheenyhdistämisiin on puututtava, koska niiden kautta tulee eniten Tanskan kannalta ei-toivottua maahanmuuttoa.
Tätä tavoitetta ei kuitenkaan voida kirjata lakiin, koska se syrjisi muslimeja. Siksi pitää kiusata kaikkia ihmisiä tasapuolisesti eli myös niitä, jotka eivät pyri hyödyntämään perheenyhdistämisiä ja niihin liittyviä sosiaalietuuksia. Täsmälleen samojen ongelmien kanssa painitaan, kun kehitetään turvatarkastuksia lentokentille.
Pidän äärimmäisen outona sitä, että kansalaisen aviopuoliso täytyy jotenkin pisteyttää. Tällä on kuitenkin hyviäkin puolia. Suomesta karkotetaan kaukoidästä kotoisin olevia aviopuolisoita tavan takaa. Pisteytysjärjestelmä ainakin selkeyttää pelisäännöt, eikä pääse muodostumaan sellaisia tilanteita, joita Suomessa on ollut, että pariskunta on naimisissa vuosia, ja sitten viranomaiset yhtäkkiä päättävät, että avioliitto ei ole "aito".
No ei tämä nyt minustakaan miltään kovin fiksulta systeemiltä kuullosta. Siis tämä nimenomainen aviopuolison pisteytys.
Pisteytyksen hyvä puoli on se, että se tekee kriteereistä selvät.
Nythän viranomaiset voivat täysin mielivaltaisesti päättää, että avioliitto ei ole aito ja karkottaa puolison. Tätä en ole kertaakaan kuullut muuten tehtävän tilanteissa, joissa vaimo on suomalainen ja mies ulkomaalainen. Päinvastaisissa tapauksissa sensijaan enemmän.
Jos olen ihan rehellinen, ennakkoluuloni on, että valtaosa ns. epäaidoista avioliitoista on niinpäin, että vaimo on Suomessa ja mies tulee ulkomailta.
Lähetä kommentti