Lisäys 8.3. klo 18 HS päivitti tietojaan ja väitti, että tällä hetkellä ei sittenkäään vaikuta että ulkomainen raha olisi poistumassa maasta ja maariski kasvamassa. Toivotaan että näin.
Ulkomaiset sijoittajat ovat ryhtyneet tyhjentämään salkuistaan suomalaisia osakkeita ja myynnit ovat kiihtyneet viime päivinä Ukrainan kriisi kärjistyttyä sodaksi , arvioivat osakestrategit viime viikolla HS:lle. Myynnit ovat laskeneet Helsingin pörssiä suhteellisesti rajummin kuin muualla Euroopassa.
...
Helsingin pörssin OMXH-yleisindeksi on laskenut vuodenvaihteesta noin 20 prosenttia, kun esimerkiksi Wall Streetillä suuryhtiöiden kurssiliikkeitä seuraava S&P 500 -indeksi on pakittanut samassa ajassa vain kymmenisen prosenttia ja globaalit osakkeet vain päälle viitisen prosenttia.
Kun Ukrainan valtio on likvidoitu tai pilkottu, seuraava painostuksen kohde on todennäköisesti Suomi. Suomi ei ole henkisesti eikä turvallisuuspoliittisesti varautunut asiaan. On oikeastaan turha tässä edes käsitellä sitä, mitä Suomen pitäisi tehdä toisin. Kriisitietoisuuden on kasvettava voimakkaasti ennen kuin tilanne voi parantua. Aluksi suomalainen turvallisuuspoliittinen kriisi ei tietenkään konkretisoidu ihmisten elämään millään tavalla, mutta hiljalleen tilanne alkaa muuttua. Kehityskulku saattaa olla vaikkapa seuraavanlainen:
- Lännen Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden takia idänkauppa alkaa laskea heti. Mutta lisänä tulee suurempi haitta: Suomi ei tavallaan ole enää lähellä mitään markkinoita. Tähän mennessä on puhuttu, että Suomi on ulkomaisille sijoituksille mielenkiintoinen, koska Helsinki on lähellä Pietaria. Tämä etu menetetään. Ulkomaiset yritykset, joilla on jo toimintaa Suomessa, saattavat vetää toimintansa pois Suomesta. Samoin suomalaiset yritykset saattavat siirtää pääkonttorinsa Suomesta. Palkat laskevat ja asuntojen ja muun varallisuuden arvo samoin.
- Venäjän aggressiivisen ulkopolitiiikan takia kaikki Venäjän naapurit koetaan markkinoilla epästabiileiksi valtioiksi. Erityisen epästabiileiksi koetaan Natoon kuulumattomat Venäjän naapurit. Markkinoilla Suomea ei nähdä vain epäattraktiivisena vaan suorastaan riskaabelina sijoutuskohteena. Suomeen liittyy maariski. Yritykset alkavat paeta Suomesta ja taloustilanne heikkenee edelleen. Ihmisten elintaso laskee ja tyytymättömyys kasvaa.
- Suomi joutuu vahvan painostuksen kohteeksi Venäjän taholta. Kriisi ei silloin enää materialisoidu vain taloudellisena romahduksena, vaan itsenäisyyden ja sananvapauden selkeänä supistumisena. Lopulta Suomi saattaa äärimmäisessä tapauksessa ajautua kokonaan Venäjän sfääriin.
Mikä tuosta vuodesta 2014 on vihdoin muuttunut paremmaksi on tietysti kriisitietoisuuden valtava nousu. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Suomen Nato-liittoutumiskehitys on alkanut nyt 2022 sen sijaan että se olisi alkanut 2014. Vaihe 3 saatetaan vielä välttää, jos Natoon liitytään tai USA:lta saadaan turvatkuut.
2 kommenttia:
Aikaisemmin oli aina se Nato-vastainen kommentti, että Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä uhkaa. Tuomioja, Heinäluoma ja Halonen innokkaimpina toistelijoina. Marin sanoi jopa jossain ulkomaalaisessa haastattelussa, että hänen hallituksen aikana ei liitytä Natoon, syötti suoraan Putinin lapaan. No nyt oli vähän aikaa siis pari viikkoa, että oltiinkin innokkaita ehkä menemään Natoon, mutta mitä vielä, nyt on aloitettu toistaa jargonia, että Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä sotilaallista uhkaa, koska Venäjän joukot ovat siellä Ukrainassa. Ei ole oikea aika. Pitäisikö sitten varttua, että Suomeen kohdistuisi se sotilaallinen uhka. Siinä taas on se, että palovakuutusta ei saa, kun talo on tulessa. Nyt on oikea aika liittyä Natoon, ei voisi edes kuvitella parempaa ajankohtaa.
Jep olen samaa mieltä kanssasi.
Tietysti mielipiteeni perustuu siihen tietoon mikä minulla asiasta on.
Lähetä kommentti