Rotuja ja sukupuolia ei ole, mutta on tärkeää tutkia lääkkeitä eri sukupuolilla ja roduilla

Woke-ideologian mukaan sukupuolia ei ole ja samaan aikaan niitä on kymmeniä. Rodut ovat samojen ihmisten mukaan vain "skin deep" eli erot eri populaatioissa ovat vain ihon väreissä - muuta väittävät ovat rasisteja. 

Tosiasioiden maailmassa näin ei kuitenkaan ole. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on erehdytty testaamaan hoitoja vain joillain populaatioilla, mikä on johtanut siihen, että hoidot - siis esimerkiksi lääkkeet - toimivat huonommin toisilla populaatioilla. 

Vuonna 2018 brittiläinen geenitutkija David Curtis väittikin, että käyttäessään eurooppalaisia näytteitä Ison-Britannian lääketiede on vaarassa muuttua institutionaalisesti rasistiseksi. Vuonna 2019 laajaa mediahuomiota saanut amerikkalaisen geenitutkijaryhmän Cell-lehdessä julkaisema artikkeli The Missing Diversity in Human Genetic Studies esitteli seikkaperäisesti monia tapoja, joilla keskittyminen eurooppalaisiin näytteisiin johtaa huonompaan sairauksien ennustettavuuteen ja perimältään aliedustettujen yksilöiden puutteelliseen hoitoon. (Katso Sarastuksen laajempi artikkeli tässä.)

Toisin sanoen rotuerojen vähättelijät - "antirasistit" - leimautuivat rasisteiksi.

Helsingin sanomat käsittelee samaa aihetta tänään naisten ja miesten osalta tosin ottamatta kantaa aikamme identitaarisiin aiheisiin eli pitäytyen asiassa. HS:n tiedetoimittaja Tanja Vasama kirjoittaa:

MIESSUKUPUOLI on pitkään ollut yli­edustettuna niin kliinisissä lääke­tutkimuksissa kuin ennen ihmisvaihetta tehtävissä prekliinisissä kokeissa, lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet.

Se on ongelma, sillä naisten ja miesten – tai naaraiden ja urosten – elimistöt voivat reagoida valmisteisiin eri tavoin. Jos vaikutuksia on tutkittu lähinnä miehillä, lääke voi aiheuttaa naisilla yllätyksiä. Samalla valmisteet, jotka voisivat toimia hyvin nimenomaan naisilla, karsiutuvat jo varhain kokonaan pois.

Sukupuolivinouma on viime vuosina onneksi hieman korjaantunut.

LÄÄKETUTKIMUSTEN vinoumaan on useita syitä. Yksi on ollut halu suojella hedelmällisessä iässä olevia naisia ja tulevia sukupolvia. Toinen syy on, että naisten hormonitasojen vaihtelu aiheuttaa tutkimukselle omat mutkansa.

Silloin kun naisia otetaan mukaan tutkimuksiin, osallistujia testataan usein kuukautis­kierron munarakkulavaiheen alussa, jolloin sukupuolihormonien tasot ovat alimmillaan, kansainvälinen tutkijaryhmä huomautti urheilu­lääketiedettä käsitelleessä artikkelissaan British Journal of Sports Medicine -lehdessä vuonna 2016.

Tosielämässä estradiolin ja progesteronin vaikutuksia ei kuitenkaan voi minimoida yhtä näppärästi kuin tutkimuksissa.

Onkin viitteitä, että esimerkiksi masennus­lääkkeiden teho saattaa vaihdella kuukautiskierron eri vaiheissa. Sama pätee synnytyksenjälkeiseen aikaan, jolloin hormonitasot muuttuvat dramaattisesti.

Lisäksi synnytykset voivat vaikuttaa vielä paljon myöhemminkin siihen, miten naisen elimistö reagoi lääkehoitoihin, äitiyden vaikutuksia pitkään tutkinut kanadalais­professori Liisa Galea on huomauttanut.

Sukupuolisidonnaisia tekijöitä ei voi häivyttää pois lääketutkimuksista. Sen sijaan niistä tarvitaan enemmän tietoa, jotta me kaikki voisimme elää mahdollisimman terveinä.

Globaaliin yhteismaan ongelmaan on helpompi ratkaisu kuin tähän mennessä uskoin: Nordhausin Climate Club

Allaolevan tekstin lähteenä ovat vuoden 2017 taloustieteen nobelistin William Nordhausin kaksi artikkelia 1) Foreign Affairs-lehdess julkaistu The Climate Club - How to Fix a Failing Global Effort ja 2) tieteellinen artikkeli Climate Clubs: Overcoming Free-riding in International Climate Policy.

Ilmaston lämpeneminen on ainakin yksi tämän hetken merkittävimpiä globaaleja yhteismaan ongelmia. 

Taloustieteessä vallitsee varsin laaja konsensus, että negatiiviset ulkoisvaikutukset (negative externalities) kuten tuotannosta johtuva saastuttaminen pitää ratkaista verottamalla saastuttamisesta saatu hyöty, jolloin saastuttajalla on insentiivi puhdistaa jätteensä tai lopettaa tuotanto. Tarkemmin sanoen rationaalinen toimija (esim. valtio) tekee kustannus/hyöty-analyysin, jolla määritellään veron optimaalinen taso a niin, että hyöty (taloudellinen etu) minus haitta (saastuttamisesta syntyvä haitta) maksimoituu. 

Ongelma

Ongelma syntyy jos negatiiviset ulkoisvaikutukset ovat globaaleja eli haitta kulloisestakin saastuttajasta jakaantuu kaikille valtioille, mutta hyöty kulloisestakin tuotannosta jää yhteen maahan. Jos valtioita olisi vain yksi, ongelmaa ei olisi. Globaali valtio suorittaisi kustannus/hyöty-analyysin ja laskisi globaalin veron optimaalisen tason ga. Veron tasoksi määriteltäisiin tuo optimaalinen arvo ga. 

Koska valtioita kuitenkin on useita (n) ja ulkoisvaikutukset jakaantuvat kaikkien valtioiden alueille, yksittäisen maan ei kannata määrätä veron arvoksi ga:ta. Itseasiassa voidaan mm. osoittaa, että siinä tapauksessa että kaikki maat ovat samanlaisia, kunkin maan optimaalinen veron taso on vain ga / n. Saastuminen jää paljon korkeammaksi kuin olisi optimaalista jos asioista voitaisiin sopia globaalisti.

Sama asia voidaan ilmaista niin, että jos yksi tai muutama maa nostaa veron tason suuremmaksi kuin ga / n, mutta muut maat eivät, jälkimmäiset maat vapaamatkustavat edellisten maiden kustannuksella, koska hyötyvät siitä, että edelliset maat alentavat päästöjään. Hyöty tulee sekä siitä että saastuminen vähenee että siitä että tuotanto siirtyy alhaisen veron maihin (esimerkiksi carbon leakage).

Ratkaisu

Ongelman ratkaisu ei kuitenkaan vaadi mitään globaalia valtiota. Se ei myöskään vaadi globaalia sitovaa sopimusta vaan voi perustua vapaaehtoisuuteen ja oman edun maksimointiin. Ilmastosopimusten vuosikymmeniä jatkunut prosessi on osoittanut, että globaalit sopimukset, joissa ei ole sanktioita, eivät toimi. Myös esimerkin voima on olematon. 

Klubimuotoinen ratkaisu sen sijaan voi toimia. Klubin ideana on, että maat liittyvät klubiin vapaaehtoisesti, määräävät veron tason maksimoiden omaa hyötyään mutta määräävät tullin klubin ulkopuolisista maista niin korkeaksi, että ulkopuolisten maiden kannattaa liittyä klubin jäseneksi vapaaehtoisesti välttääkseen tullin.

Sitovan sopimuksen teossa on epäonnistuttu 26 kertaa. Nordhausin mukaan on aika muuttaa sopimisen mallia.

Matemaattisempi formulointi

Käydään klubin idea läpi hieman matemaattisemmin:

Oletetaan siis, että globaalisti optimaalinen veron taso on ga ja oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että kaikki maat ovat samanlaisia. (Käytännössä näin ei tietysti ole, vaan klubin perustaa joku tai jotkut taloudellisesti merkittävät maat yhdessä.)

Klubiin liitytään vapaaehtoisesti. Jäsenmaksu on aluksi tietty CO2-veron taso a (< ga) joka on päätetty optimoimalla klubin jäsenten etua, mutta ulkopuolisten tuotteille asetetaan tuontitulli t niin että ainakin osa maista liittyy klubiin vapaaehtoisesti. 

Jos jäseniä tosiaan on aluksi vain yksi, klubi päätyy optimoinnissa veroon a=ga/n. (Tämä on todistettu lähteessä 2.) Klubi määrittelee tullin niin korkeaksi, että uusia jäseniä liittyy klubiin. Oletetaan havainnollisuuden vuoksi että uusia jäseniä liittyy klubiin yksi kerrallaan.

Kun yksi uusi jäsen liittyy klubiin, kahden jäsenen klubi optimoi veron tasoa itsensä kannalta optimaaliseksi. Voidaan taas osoittaa, että veron taso nousee kaksinkertaiseksi a=2*ga/n. Tulli t nostetaan tasolla joka takaa että uusia jäseniä liittyy mukaan.

Kun klubissa on k (<= n) jäsentä, veron optimaalinen taso on a=k*ga/n.

Lopulta vero nousee kaikkien liityttyä tasolle a=n*ga/n=ga, joka on globaali optimi.

Ratkaisun ongelmat

Malli on oleellisesti parempi kuin löysät suuriin puheisiin perustuvat sopimukset kuten Pariisin ilmastosopimus. Tässäkin mallissa on toki omat sudenkuoppansa:

1. Vaikka maat voivat vapaaehtoisesti päättää klubiin lähtemisestä, kansainvälisesti pitää sopia että klubin tuontitulleja ei katsota vapaan kaupan sääntöjen rikkomiseksi:

an important aspect of the proposal will be a set of “climate amendments” to international-trade law, both internationally and domestically. The climate amendments would explicitly allow uniform tariffs on nonparticipants within the confines of a climate treaty; it would also prohibit retaliation against countries who invoke the mechanism. Requiring such amendments would emphasize that climate change is an especially grave threat, and that this approach should not be used for every worthy initiative.

Tästä sopiminen on kuitenkin paljon pienempi haaste kuin vaikkapa päästöjen tasoista sopiminen.

2. Pahempi ongelma on se, että nykyiset sukupolvet optimoivat esimerkiksi CO2-veroa oman etunsa näkökulmasta - diskonttauksen takia optimaalinen veron taso ga jää tulevien sukupolvien näkökulmasta liian alhaiseksi. Ongelma ei kuitenkaan ole este mallin käytölle.

Some itsensä vahingoittamisen platformina

Somen foorumeilla ihminen oppii sosiaalisesti kaikenlaista - hyvin usein jotain haitallista. Esimerkiksi jättämään itsensä rokottamatta. Osmo Soininvaara tviittasi: "Ylen uutisten mukaan koronan vuoksi tehohoidossa ei ole yhtään rokotettua ja kaikki tehohoidossa olevat ovat sellaisia, joilla olisi ollut oikeus rokotukseen, mutta eivät ole sitä ottaneet."

Somessa on rokotekriittisiä ryhmiä, pro anoreksia ("pro-ana") -ryhmiä, pro sukupuolenvaihto -ryhmiä jne. Monessa ryhmässä on oleellista, että ihmisen status nousee, kun hän tekee jotain itselleen haitallista.

Self-harm nostaa statusta yhteisön sisällä.

Pro-ana-ryhmissä ihmiset panettelevat ulkoryhmän jäseniä. Ulkoryhmä ovat heidän tapauksessaan normaalipainoiset. Korkean statuksen anorektikot ovat ne jotka ovat insiders (=sisällä sairaalassa) ja alemman statuksen anorektikkoja ovat ne jotka ovat outsiders (=voivat olla sairaalan ulkopuolella koska yrittävät parantua eli ovat pettureita). Eli sairaasta mielestä on tehty korkean statuksen merkki. (Lähde: Abigail Shrier, Irreversible Damage) Sama pätee sukupuolen vaihdokseen, joka todellisuudessa vain harvoin johtaa todelliseen vaihdokseen kuten peniksin konstruktioon. Todellisuudessa kyse on yleensä lähinnä sukupuolielinten silpomisesta. Sukupuolen korjaus -hoitojen (puberteettiblokkerien käyttö, testosteroonin käyttö, rintojen poistaminen) aloittaminen nostaa henkilön statusta trans-yhteisöissä: Over 65 percent of teens had increased their social media use and time spent online immediately prior to their announcement of transgender identity. Among parents who knew their children’s social status, over 60 percent said the announcement brought a popularity boost. (Lähde: Abigail Shrier, Irreversible Damage)

Uskon että somen virtuaalisissa yhteisöissä tällainen korkean statuksen signalointi jollain haitalla on paljon tavallisempaa kuin aikaisemmin ennen somea. Toki ainahan tätä on ollut jossain määrin: Skoptsit (ven. скопцы 'kuohilaat') olivat keisarillisella Venäjällä vaikuttanut uskonnollinen ryhmä. Skoptsit tunnetaan parhaiten miesten kuohitsemisesta ja naisten rintojen poistamisesta, koska heidän oppiensa mukaan seksuaalista himoa oli vältettävä.

Raamatussa on muuten tiettyä tukea tälle käytännölle: Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse kuohinneet ovat. Joka sen taitaa käsittää, se käsittäkään. Matteus 19:12; Biblia (1776)

Haitta itselle, hyöty yhteisölle

On olemassa klassinen tulos uskontotieteessä, että mitä tuskallisemmat initiaatioriitit heimolla on sitä paremmin heimo pärjää kilpailussa muita heimoja vastaan. Vaikuttaisi siltä että somessa itsensä vahingoittajien ryhmät pärjäävät varsin hyvin, mikäli pärjäämisen mittarina on yhteisön koko.

Lisää luettavaa

Suosittelen lukemaan artikkelini Woke-liike, sukupuolidysforia ja lääketiede.

Terapeuttien ja koulujen rooli USA:ssa on tukea nuorten tyttöjen silpomista?

Note: Kaikki materiaali, jonka esitän aiheeseen Rapid Onset Gender Dysphoria liittyen viittaa joko korkeatasoisessa mainstream-mediassa (Economist) julkaistuun tai suositeltuun materiaalin tai suomalaisten ja ruotsalaisten sairaaloiden ja lääkäreiden hoitosuosituksiin ja lausuntoihin, lääketieteellisiin lehtiin (Duodecim) ja vertaisarvioituihin tutkimuksiin. 

Ajatelkaapa, että tyttärenne tulisi kotiin ja ilmoittaisi olevansa lihava, vaikka olisi selvästi alipainoinen. Veisitte hänet anoreksia-epäilyn takia hoitoon. Terapeutti ilmoittaisi, että "meidän on hyväksyttävä nuoren itse-diagnoosi ja aloitettava laihdutus-hoito". Ajattelisitteko, että terapeutti on empaattinen, ammattitaitoinen ja vastuullinen? 

Lainaan Economist-lehden vuoden kirjaksi julistamaa Abigail Shrierin Irreversible Damage: The Transgender Craze Seducing Our Daughters Truly:

the last thing any of us would countenance from therapists is this response to an anorexic: “If you think you’re fat, then you are, and we can talk about weight-loss programs and liposuction.” Or, to Nia: “If you say you’re white, then you are. There are treatments that we can explore to fix your coloring. I have a great plastic surgeon for you.”

Mm. APA:n (USA:n psykologiliiton) hoitosuositus tilanteessa, missä 12-16-vuotias tyttö kuvittelee olevansa poika on kuitenkin, että terapeutin on hyväksyttävä välittömästi lapsen itse-diagnoosi ja tuettava hänen haluaan esimerkiksi testosteroni-"hoitoon" kyseenalaistamatta itse-diagnoosia:  

 

But it is undeniably the current professional mandate of therapists and psychiatrists and even endocrinologists and pediatricians to accept and “affirm” the self-diagnosis of gender dysphoric patients. The American Psychological Association guidelines even recommend that mental health professionals take “affirmative involvement as allies” in the transgender community, insisting that what trans-identified patients need is “respectful treatment that addresses their gender identity in an affirming manner.”

Economist-lehden mukaan keskenkasvuisten lasten mahdollisesti väliaikaiset kuvitelmat siitä, että he ovat väärässä kehossa, johtavat siihen että heille annetaan suhteellisen helposti "hoitoja" (puberteetti-blokkerit, testosteronihoito tytöille), jotka johtavat steriliteettiin, sukupuolielinten silpomiseen, kognitiivisten taitojen alenemiseen ja osteoporoosiin.

Koulut ja jopa päiväkodit tukevat tätä toimintaa manipuloimalla lapsia miettimään jatkuvasti sukupuoli-identiteettiään. Amerikkalaisissa kouluissa mm. Kaliforniassa kaksitoistavuotiaan lapsen itse-ilmoitus sukupuolen vaihtamisesta voi johtaa siihen, että häntä aletaan koulun sisällä kutsua uudella nimellä ja kohdella kuin hän olisi vastakkaista sukupuolta, mutta asiasta ei ilmoiteta vanhemmille.

Itsensä transseksuaaliseksi identifioituvien määrä on noussut muutamassa vuodessa räjähdyksen omaisesti. On vahvoja tutkimuksellisia viitteitä siihen, että kyseessä on vertaisryhmissä leviäviä sosiaalinen epidemia. Tämä tutkimus on julkaistu PLOS ONE tiedelehdessä:

the onset of gender dysphoria seemed to occur in the context of belonging to a peer group where one, multiple, or even all of the friends have become gender dysphoric and transgender-identified during the same timeframe. Parents also report that their children exhibited an increase in social media/internet use prior to disclosure of a transgender identity. Recently, clinicians have reported that post-puberty presentations of gender dysphoria in natal females that appear to be rapid in onset is a phenomenon that they are seeing more and more in their clinic.

Olemme iloksemme kuulleet, että Suomessa ja Ruotsissa sairaalat ovat suurelta osalta lopettaneet tällaiset "hoidot".

Vasemmistolainen The Nation kysyy: miksi liberaalitkin kirjoittavat fasistiseen Quilletteen?

Quillette on minusta USA:n yksi parhaita lehtiä - ainakin se on WSJ:n rinnalla paras tuntemani oikeistolainen lehti. Mutta lukekaapa artikkeli progressiivisesta The Nation -lehdestä, missä selitetään miten vaarallinen Quillette on. Se on vaarallinen The Nationin mukaan siksi, että monet liberaalitkin "erehtyvät" lukemaan sitä. Kirjoitus on minusta suurelta osin propagandaa, mutta perustuu asioiden (=Quilletten sisällön) perusteelliseen läpikäyntiin ja siinä on jotain hyviä pointteja. (The Nationin artikkelin viitteet pitäisi toki nekin käydä kaikki läpi.)

Kirjoituksessa on totta mm. se, että Quillette ei hysteerisesti kiellä esimerkiksi Charles Murrayn Bell Curve-kirjaa vaan jossain määrin puolustaa "tieteellistä rasismia". The Nation ilmaisee asian propagandistisesti - tietenkään Claire Lehmann ei väitä että yhteiskuntaluokat olisivat ainoastaan geneettisesti määräytyneitä: 

Lehmann has said she started Quillette to counter what she calls “blank slate fundamentalism,” or the proposition that educational outcomes, career success, capacity for ethics, and economic class are determined more by environmental factors than genetic ones. That is to say, she believes that social status, morality or immorality, and, yes, income itself are all genetically based. While Lehmann calls Quillette “independent,” “centrist,” and even “a community of liberal humanists,” the publication showcases racist pseudoscience purporting to show that people of color are intellectually and morally inferior to whites. Many of the writers of its race pieces are proponents of the Human Biodiversity Movement (HBD), a euphemistic name for a campaign to advance scientific racism launched in 1996 by Steve Sailer, a blogger for the white supremacist website VDare. (Sailer famously said that “in contrast to New Orleans, there was only minimal looting after the horrendous 1995 earthquake in Kobe, Japan—because, when you get down to it, Japanese aren’t blacks.”) Quillette contributors Ben Winegard, Bo Winegard, Brian Boutwell, and John Paul Wright have all either said they are part of the HBD movement or used the term to describe their own research.

Tämä upea australialainen nainen on varmasti progressiivisen vasemmiston näkökulmasta vaarallisempi kuin trumpilaiset ilmastoskeptikko-pellet, vaalivilpistä uhoavat republikaaninarrit ja heidän suomalaiset myötäjuoksijansa, Capitol Hillin kapinan kieltäjät, kiihkouskovaiset evoluution vastustajat jne. koska tähän lehteen kirjoittavat ne ihmiset joiden mielestä totuudella on vielä arvonsa tässä maailmassa. Tai ainakin olisi vaarallisempi, jos amerikkalainen oikeisto (republikaanit) hakisi ääniä lukutaitoisilta sen sijaan että se hakee ääniä idooteilta ja/tai moraalisesti mädiltä ihmisiltä, jotka ovat valmiita tuhoamaan luonnon identiteettipoliittisista syistä.

Quilletteen todella kirjoittaa - ja sitä lukee - sekä oikeistolaiset että monet demokraattien kannattajat.

The Nationin jutussa on hyvä otsikko mutta kirjoitus ei oikein vastaa kysymykseen. Luulen että vastaus on: koska USA:ssa suurin osa mediaa ei ole sitoutunut totuuden etsimiseen vaan johonkin muuhun. Eikä ole Big Tech - hyvänä esimerkkinä Google joka erottaa työntekijänsä joka sanoo "ehkä naisia on vähemmän koodareina koska naiset ovat geneettisesti kiinnostuneita eri asioista kuin miehet". EHKÄ.

Oikealla tilanne on itse asiassa vielä huonompi kuin vasemmalla. Republikaanipuolue on täysin alistunut trumpilaisille hörhöille, kun taas demokraatit vain osittain omille hörhöilleen.