Jared Diamond ja menestyksen salaisuus

Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs on jäänyt minulta lukematta. Ajatus, että pelkkä maantiede selittäisi ihmisten menestyksen tuntui jotenkin liian kornilta. 

Diamondin Romahdus sen sijaan herätti pessimistin kiinnostuksen - kirja olikin aivan loistava eikä lopulta mustavalkoisen pessimistinenkään. Kirja kuvasi myös ekokatastrofin muodossa uhkaavan romahduksen välttäneitä onnistujia. Tikopian syrjäisellä saarella Tyynellä merellä ekologinen tasapaino on säilynyt pitkään. Ekologinen tasapaino kyettiin säilyttämään Tikopialla erilaisin pienimuotoisin instituutioin jotka ylläpitivät eksplisiittisesti sovittua asukaslukua sponttaanisti. Ei tarvittu juurikaan näyttäviä sotia, nälänhätiä tai joukkomurhia. Väestökontrolli hoidettiin mm. melomalla kaukaisuuteen, mikä saaren syrjäisyyden takia merkitsi käytännössä lähes varmaa itsemurhaa. Vastasyntyneitä saatettiin myös tappaa niin että heimon osuus kokonaisväestöstä pysyi sallituissa rajoissa.

Luin nyt ensimmäisen kerran Jared Diamondin kirjoituksen siitä miksi Eurooppa valtasi maailman eikä esimerkiksi Kiina - vaikka sekä Euroopalla että Kiinalla oli Diamondin Tykit, taudit ja teräs-kirjan teorian mukaan Euraasian edullisen maantieteen takia etulyöntiasema mesoamerikkalaisiin, inkoihin ja afrikkalaisiin verrattuna. Kirjoitus on jo melkein 18 vuotta vanha, mutta siinä on suhteellisen herkullisia esimerkkejä siitä, miten 

yksi laaja maa (kuten Kiina), jolla ei ole tasavertaisia kilpailijoita, pärjää huonommin kuin joukko keskenään kilpailevia ja toisiltaan oppivaa maita (kuten Euroopan maat keskiajan jälkeen).

Jos kilpailua ei ole hyvinkin tehottomat instituutiot saattavat elää kilpailun puutteessa pitkään. Institutionaalinen innovaatio on tehotonta, kun valtiotason innovaatiot eivät leviä maasta toiseen.

Japanilaiset onnistuivat 1500/1600-luvulla kehittämään nykyaikaisen tuliase-teollisuuden ja tuliaseiden määrä per capita oli suurempi kuin missään maailmassa. Tuliaseet heikensivät kuitenkin samurai-luokan asemaa, kun talonpoika saattoi ampua samurain taistelussa. Tuliaseiden valmistusta rajoitettiin aluksi - ja lopulta valmistus kiellettiin hiljalleen kokonaan. Kun Japanin eristyminen päättyi 1800-luvun lopulla, maalla ei ollut tehokasta tuliaseisiin perustuvaa armeijaa. Euroopassakin joidenkin pikkuruhtinaskuntien aatelisto kielsi Diamondin mukaan tuliaseiden käytön aateliston erityisaseman turvaamiseksi. Tuliaseilla varustautuneen naapurimaan hyökkäys kuitenkin sai mielen nopeasti muuttumaan.

Euroopan fragmentoituminen moneksi maaksi aiheutti toki tragedioita monien sotien muodossa. Mutta kun esimerkiksi Kolumbus alkoi hakea rahoitusta Intian laivareitin etsinnälle ja kun hänen yrityksensä Italiassa kilpistyivät rahoittajien kiinnostuksen puutteeseen, Kolumbus etsi rahoittajaa Ranskasta, Espanjasta ja Portugalista. Lopulta Espanjan kruunu antoi Kolumbukselle pienen kolmen laivan laivaston. Kiinassa hyvin alkaneet löytöretket taas kiellettiin kokonaan 1400-luvun puolessa välissä. Yksi mies saattoi torpata Kiinan kehityksen kannalta potentiaalisesti tärkeän laivaston kehittämisen.

Eristyneet maat kehittyvät huomattavasti hitaammin tai niiden teknologia ja instituutiot usein suorastaan rapautuvat. Kuuluisin esimerkki ovat Tasmanian alkuasukkaat, joiden teknologia romahti tuhansien vuosien kuluessa, kun meren pinnan nousu eristi saaren muusta Australiasta. Tasmanialaiset, jotka elivät varsin kylmissä oloissa, menettivät mm. vaatteiden tekotaidon ja kalaverkkojen valmistustaidon. Myös harvaan asutuilla alueilla eläneet eskimoheimot saattoivat joksikin aikaa hukata mm. kajakkien tekotaidon esimerkiksi kun kulkutauti sattui tappamaan kajakkien valmistuksen osaajat. Taito opittiin kuitenkin yleensä uudelleen joltain naapuriheimolta, ellei heimo ehtinyt tuhoutua ennen. 

Tasmanian naapurisaari Flinders menetti 20 000 vuotta jatkuneen asutuksen jo 4000 vuotta ennen valkoisten maahantuloa. Tasmania melko pian valkoisten vallatttua saaren. Tasmanialaiset mm. myivät tavaran toivossa usein naisensa valkoisille. (Lähde: Henrich, J. (2004) Demography and Cultural Evolution: Why adaptive cultural processes produced maladaptive losses in Tasmania. American Antiquity 69(2): 197-21)

Diamond mainitsee myös Sarastuksessa kuvatun esimerkin syrjäisellä saarella eläneistä morioreista, jotka perustivat elämänsä väkivallattomuuteen, kunnes Uudesta Seelannista tulleet maorit tuhosivat moriorit. Moriorit olivat kykenemättömiä sopeutumaan ja luopumaan tehottomasta instituutiostaan pasifismista tarpeeksi nopeasti.

Diamondin artikkeli käsittelee teorian sovelluksia yritysmaailmaan. Suosittelen siksi koko artikkelin lukemista.