60- ja 70-luvulla Itä- ja Pohjois-Suomi alkoivat vuotaa Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. Ensin syrjäkylien sodan jälkeen raivatut pientilat tyhjenivät, myöhemmin kirkonkylistäkin alkoi lähteä väki. Suuret ikäluokat muuttivat kaupunkiin ja työllistyivät. Nykyään noilla alueilla elää pääosin vanhuksia, jonkun verran lapsiperheitä ja naimattomia miehiä.
Pelkästään ikärakenteenkin takia alueet ovat riippuvaisia muun Suomen verotuloista. Ylitsepääsemätöntä ongelmaa tästä ei kuitenkaan ole. Eläkkeet ovat tulleet maksetuksi, koska maassa on ollut hyvin vireitä alueita, josta on saatu verotuloja eläkeläisten ja muun passiiviväestön elättämiseen. Kehitysalueiden työttömät nuoret tosin syrjäytyvät.
Tilanne muuttuu, jos koko Suomi muuttuu kehitysalueeksi ja aktiiviväestö alkaa muuttaa Suomesta Ruotsiin, Viroon tai Saksaan työn perään.
Tästä on viime aikoina enemmän ja enemmän merkkejä. Talouden kehitys on pysähtynyt, koska investointeja ei Suomeen tule. Suomi on muuttunut riitelevien ihmisten maaksi, jotka eivät kykene sopimaan talouden korjausliikkeistä.
SDP:n Kimmo Kiljusen johdolla suuret ikäluokat ovat nousseet taas kapinaan ja haluavat tällä kertaa eläkkeiden sitomista palkkatasoindeksiin sen sijaan että eläkkeet nyt ovat sidotut ns. taitettuun indeksiin. Muutos johtaisi ilmeisesti merkittävään tulonsiirtoon eläkeläisille ja verojen nousuun.
Eläkeläisten voima eduskuntavaaleissa on suuri. Eläkeläisten määrän suhde työssäkäyvien määrään on Tilastokeskuksen raportin mukaan kovassa nousussa tällä hetkellä.
Suomi on muuttumassa yhä vähemmän houkuttelevaksi omalle väestölleen tai sen aktiiviselle osalle. Ulkomailta Suomeen toki tulee väestöä mutta näistäkään ei - syystä tai toisesta - onnistuta tehokkaasti tekemään aktiiviväestöä.
Nokian kukoistuksen aikaan Suomeen muutti diplomi-insinöörejä - enää näin ei ole. Economist-lehti kertoi vuosi pari sitten että Suomi on OECD-maista se, jossa maahanmuuttajien koulutustaso laskee selkeästi kovinta vauhtia. Tilasto on vuodelta 2010 ja tilanne on todennäköisesti tästä vielä huonontunut. Tilanne on dramaattisesti parempi maissa, joissa maahanmuuttopolitiikka on voimakkaasti työllistävää.
Jos Suomi siis muuttuu kokonaan kehitysalueeksi ja aktiiviväestö muuttaa maasta, maahan jäävän laajan passiiviväestön tilanne on hyvin ongelmallinen. Maastamuuttajat maksavat veronsa muualle jolloin kehitysalue-Suomen eläkeläisten eläkkeillä ei ole enää maksajia.
Mitä uudistuksia tarvitaan jotta skenaario ei toteutuisi. En ole varma, mutta ehdotan nyt kahta uudistusta:
1. Palkoista sovitaan tästä lähtien yrityskohtaisesti eli työehtosopimusten yleissitovuus puretaan.
2. Nuorten painoarvoa demokratiassa on kasvatettava esimerkiksi antamalla alle 18v lasten vanhemmille oikeus äänestää lastensa puolesta. Toinen mahdollisuus on että jokainen sukupolvi saa koostaan riippumatta yhtä suuren äänimäärän.
Ymmärrän että nämäkään ehdotukset eivät mene Suomen uudistusvihamielisessä ilmapiirissä läpi. Riitelevä kansa on luuserikansa. Se on kuin riitelevä kuolinpesä, jonka omaisuus tuhoutuu ja jolle naapurit syystä naureskelevat.
Pelkästään ikärakenteenkin takia alueet ovat riippuvaisia muun Suomen verotuloista. Ylitsepääsemätöntä ongelmaa tästä ei kuitenkaan ole. Eläkkeet ovat tulleet maksetuksi, koska maassa on ollut hyvin vireitä alueita, josta on saatu verotuloja eläkeläisten ja muun passiiviväestön elättämiseen. Kehitysalueiden työttömät nuoret tosin syrjäytyvät.
Tilanne muuttuu, jos koko Suomi muuttuu kehitysalueeksi ja aktiiviväestö alkaa muuttaa Suomesta Ruotsiin, Viroon tai Saksaan työn perään.
Tästä on viime aikoina enemmän ja enemmän merkkejä. Talouden kehitys on pysähtynyt, koska investointeja ei Suomeen tule. Suomi on muuttunut riitelevien ihmisten maaksi, jotka eivät kykene sopimaan talouden korjausliikkeistä.
SDP:n Kimmo Kiljusen johdolla suuret ikäluokat ovat nousseet taas kapinaan ja haluavat tällä kertaa eläkkeiden sitomista palkkatasoindeksiin sen sijaan että eläkkeet nyt ovat sidotut ns. taitettuun indeksiin. Muutos johtaisi ilmeisesti merkittävään tulonsiirtoon eläkeläisille ja verojen nousuun.
Eläkeläisten voima eduskuntavaaleissa on suuri. Eläkeläisten määrän suhde työssäkäyvien määrään on Tilastokeskuksen raportin mukaan kovassa nousussa tällä hetkellä.
Suomi on muuttumassa yhä vähemmän houkuttelevaksi omalle väestölleen tai sen aktiiviselle osalle. Ulkomailta Suomeen toki tulee väestöä mutta näistäkään ei - syystä tai toisesta - onnistuta tehokkaasti tekemään aktiiviväestöä.
Nokian kukoistuksen aikaan Suomeen muutti diplomi-insinöörejä - enää näin ei ole. Economist-lehti kertoi vuosi pari sitten että Suomi on OECD-maista se, jossa maahanmuuttajien koulutustaso laskee selkeästi kovinta vauhtia. Tilasto on vuodelta 2010 ja tilanne on todennäköisesti tästä vielä huonontunut. Tilanne on dramaattisesti parempi maissa, joissa maahanmuuttopolitiikka on voimakkaasti työllistävää.
Jos Suomi siis muuttuu kokonaan kehitysalueeksi ja aktiiviväestö muuttaa maasta, maahan jäävän laajan passiiviväestön tilanne on hyvin ongelmallinen. Maastamuuttajat maksavat veronsa muualle jolloin kehitysalue-Suomen eläkeläisten eläkkeillä ei ole enää maksajia.
Mitä uudistuksia tarvitaan jotta skenaario ei toteutuisi. En ole varma, mutta ehdotan nyt kahta uudistusta:
1. Palkoista sovitaan tästä lähtien yrityskohtaisesti eli työehtosopimusten yleissitovuus puretaan.
2. Nuorten painoarvoa demokratiassa on kasvatettava esimerkiksi antamalla alle 18v lasten vanhemmille oikeus äänestää lastensa puolesta. Toinen mahdollisuus on että jokainen sukupolvi saa koostaan riippumatta yhtä suuren äänimäärän.
Ymmärrän että nämäkään ehdotukset eivät mene Suomen uudistusvihamielisessä ilmapiirissä läpi. Riitelevä kansa on luuserikansa. Se on kuin riitelevä kuolinpesä, jonka omaisuus tuhoutuu ja jolle naapurit syystä naureskelevat.
2 kommenttia:
Kakkosehdotus on mielestäni todella huono idea, koska juuri yleinen ja yhtäläinen äänioikeus (demokratiassa) on varma tie sosialismiin ja sitä kautta tuhoon. Äänioikeuden pitäisi olla sillä tavalla painottuva, että niiden äänellä, jotka tuottavat eniten, olisi myös suurempi painoarvo. Täten julkisella puolella töitä tekevän äänen painoarvo olisi pienempi kuin yksityisellä puolella töitä tekevän, huolimatta työn tärkeydestä.
Yritin olla positiivinen. En oikein usko oikeasti enää demokratian mahdollisuuksiin Suomessa. Mutta keskustelu ei siitä parane jos sanon että sotilasdiktatuuri olisi parempi. Ehkä kapina plus perustuslain muutos voisi korjata ainakin tämän Suomen vetokratian. Päätöksien laatu ei minusta ole ensi sijainen ongelma vaan se että mitään ei saada päätettyä paitsi vesitetyssä muodossa.
Lähetä kommentti