Korjata vai laittaa lihoiksi?

Firmat, projektit ja ihmissuhteet yms. ajautuvat aina välillä "yritä korjata tai laita lihoiksi"-pisteeseen.

Ongelmaan ei tietysti mitään geneeristä ratkaisua, mutta yleisiä havaintoja voi tehdä:

1. Ilmiö esiintyy usein

- Nokian ongelma laittaako puhelin business lihoiksi

- Firman päätös lopettaakko projekti vai yrittääkö korjata tekniset ongelma

- Taloyhtiön päätös korjatako talo vai myydäkö talo tontteineen grynderille

2. Lyö lihoiksi -ratkaisu on helpompi tehdä jos "lihoista" on mahdollista saada iso hinta

- Nokia sai puhelin busineksestaan tolkuttoman hinnan koska Microsoft tarvitsi omasta mielestään puhelinliiketoiminnan

- Taloyhtiö saa tontista korkean hinnan jos tontti on suht hyvällä paikallla ja tehokkuusluku on korkea

3. Pääätökseen liittyy yleensä paljon tunteita ja joskus eturistiriitoja.

- Nokian Siilasmaa totesi 2016: ”Se oli erittäin epäsuosittu päätös sillä hetkellä, mutta minä tiesin sen olevan ainoa oikea ratkaisu. Teimme sen täysin arkailematta ja viivyttelemättä, vaikka monessa muussa tilanteessa olisi ollut houkutus jättää se jonkun toisen tehtäväksi."

- Taloyhtiössä joku on juuri korjannut asuntonsa isolla rahalla ja suhtautuu hyvin negatiivisesti taloyhtiön myyntiin

- Projektin lopettamisesta seuraa irtisanomisia ja surua siitä että työ meni hukkaan

4. Parempi tehdä ratkaisu itse kuin antaa homman ajautua konkurssiin tai romahdukseen.

- Nokia Networksin pomo Rajiv Suri kertoi jälkeenpäin että heidän asiakkaidensa luottamus koko Nokiaan tuotetoimittajana laski kun puhelinliiketoiminta sakkasi - firma oli labiilissa tilassa

5. Parempi tehdä ratkaisu heti kun tietoa on tarpeeksi ratkaisun tekemiseksi

Suhtautuminen Venäjän uhkaan jakaa kansaa

70-luvulla lapsille kerrottiin Suomen ja Venäjän ystävyydestä ja se sukupolvi näyttäisi pitävän edelleen Suomen ja Venäjän suhteita hyvinä. Evan tutkimus kertoi aiemmin:

Yli 65-vuotiaista suomalaisista Venäjään suhtautuu kielteisesti vain 29 prosenttia. Toiseksi myönteisimpiä Venäjää kohtaan ovat 56-65-vuotiaat. Heistä 40 prosentilla on kielteisiä Venäjä-asenteita. Asenteet muuttuvat sitä kielteisemmiksi, mitä nuorempiin sukupolviin tarkastelussa siirrytään

Nykynuorisolle taas on varsinkin Halosen suulla selitetty että Venäjä ei ole sotilaallinen uhka. Ja taas yksi sukupolvi uskoi:

55 prosenttia 65–79-vuotiaista pitää Venäjää erittäin suurena tai melko suurena uhkana, kun vastaava lukema 18–24-vuotiaiden keskuudessa on 28 prosenttia. 25–34-vuotiaista 37 prosenttia pitää Venäjää erittäin suurena tai melko suurena uhkana.

Tavallaan on paradoksaalista että esimerkiksi yli 65-vuotiaista vain 29 prosenttia suhtautuu Venäjään kielteisesti, mutta toisaalta 55 prosenttia pitää Venäjää uhkana. Pitää kuitenkin muistaa, että typerin osa ihmisistä muistaa vain ulkoa tiettyjä väitteitä V1,...,Vn tajuamatta, että osa väitteistä on ristiriidassa keskenään. Siksi suhteet voivat näille ihmisille olla samaan aikaan hyvät ja huonot.

Sananvapaus - ja väitetty ero mustien ja valkoisten äo:ssa

Vasta edesmennyt James R. Flynn on tunnetusti maailman kuuluisin äo-tutkija. Hän on löytänyt ns. Flynnin efektin eli havainnut että äo nousee yhteiskunnan kehityksen myötä oleellisesti. Hän on poliittisesti vasemmistolainen ja on aikoinaan rotuerottelun aikana 60-luvun alussa toiminut Etelävaltioiden kansalaisoikeusliikkeessä aktiivisena mustien oikeuksien ajajana.

Flynnin mukaan USA:ssa havaitut mustien ja valkoisten erot äo:ssa johtuvat ympäristöstä eivätkä geeneistä. Kaikki eivät ole hänen kanssaan tunnetusti samaa mieltä, vaan mm. tutkijoiden nimeltä Arthur Jensen ja Richard Lynn mukaan äo-erot johtuvat osin geeneistä. Lopullista konsensusta ei ole saavutettu. Tieteellinen keskustelu jatkuu - siis siinä määrin kuin sen annetaan jatkua.

Flynn pitää vahvasti harhautuneina niitä, jotka haluavat vaientaa Jensenin kaltaiset ihmiset leimaamalla heidät rasisteiksi. Jos ihmisiä sensuroidaan ja heidän tieteelliset käsityksensä ammutaan alas muilla kuin tieteellisillä argumenteilla, yliopisto ei ole enää tieteellinen laitos.

Flynn toteaa, että juuri kukaan niistä jotka väittävät Jenseniä tai Charles Murrayta rasistiksi ja heidän argumenttejaan kvasitieteeksi, eivät todellisuudessa ymmärrä koko asiasta mitään, eivätkä kykene esittämään todellisuudessa ainuttakaan järkevää argumenttia Jenseniä tai Murrayta vastaan. Vain emootioita ja väkivaltaa.

Lainaus Flynnin kirjasta:

I am often asked: "It is fine for you to treat the racial IQ gap as an evidential issue to be investigated. You have reached conclusions on the side of the angels: that the gap is essentially environmental. But what if you had found that there is a genetic component, perhaps one greater than that claimed by Jensen? How would you feel then?”

The answer is that I would feel sad. But I do not want to seek my humane ideals in a fictitious ... dream world. I want to know every facet of reality so that I can make my ideals relevant by designing policies that will work. There will never be a reason for me to abandon the ideal that all ... people should have an opportunity to share in the good life as far as possible. Nothing I did in the American South advocating equal civil would seem less necessary. I would still favor wealth transfers from the rich to the poor.

Flynn - tai kukaan muukaan todellinen äo-tutkija - ei siis kiistä äo-eroja vaan uskoo, että erot johtuvat mustien kulttuurista. Amerikkalaisten mustien kulttuuri on Flynnin mukaan seksuaalisuutta yms. ylipainottava ja koulutusta väheksyvää. Woke-ihmisten "kaikki johtuu kolonialismista ja valkoisten rasismista"- väitteeseen hän ei ilmeisesti usko koska ei edes mainitse sitä kirjassaan. Affirmative action -politiikkaa hän ymmärtää - ihan hyvällä logiikalla sinänsä - mutta en nyt lähde avaamaan sitä tässä.

Mielenkiintoista sinänsä, että hänellä oli vaikeuksia saada kirjansa julkaistua varsinkin UK:ssa. Aivan upea kirja.

Nato-optio-ulkopolitiikan loppusanat?

Ari Pesonen tekee blogillaan yhteenvedon Suomen Nato-optio-ulkopolitiikasta: 

"Venäjä siis ilmoitti Suomen presidentti Niinistölle, että Venäjä haluaa käydä neuvottelut Suomea ja Ukrainaa koskevasta aseistuksesta ja maiden mahdollisesta puolustusliittojäsenyydestä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa, ei itsensä Natoon kuulumattoman Suomen tai Ukrainan kanssa.

Tämä on nyt se Suomen ja presidentti Niinistönkin yltiöpäisesti hehkuttaman Nato-optioulkopolitiikan lopputulos: Venäjä neuvottelisi Yhdysvaltojen ja Naton kanssa siitä, ettei Nato laajentuisi Suomeen ja eikä mitään Venäjää uhkaavia aseita saisi olla myöskään Suomen maaperällä.

Suomi saa nyt juuri sitä, mitä se on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen harjoittamallaan varsin sinisilmäisellä ja omintakeisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla itsellensä tilannut."

Nato-optiot ovat tietysti pitkään olleet tyhjää puhetta. Ne on tarkoitettu vaalikarjan rauhallisena pitämiseen. Niinistö on tietysti ollut muuten kiitettävän aktiivinen - luonut suhteita Länteen. Se vaan ei välttämättä riittänyt. Jos Biden antaa nyt periksi Putinille, mitä Saksa varmasti toivoo, Suomi on suurella todennäköisyydellä ajautumassa uudelleen suomettumispolitiikkaan ja Venäjän etupiiriin. Suomi toki pysyy EU:n jäsenenä edelleen. 

Suomi ajautui tähän tilanteeseen sitä kautta, että ulkopolitiikkamme oli kylmän sodan aikana olosuhteisiin nähden onnistunutta, Kun 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ikkuna oli auki Natoon, Suomessa ei koettu tarpeelliseksi tehdä 100%:sti irtiottoa vanhasta ulkopolitiikasta. Asiasta ei syntynyt edes kunnon keskustelua. Kansa luotti johtajiinsa, koska oli tottunut keskittymään vain politiikan pikkuasioista puhumiseen. Se ainoa todella tärkeä asia - turvalisuuspolitiikka - ei kiinnostanut tai luotettiin vanhoihin ratkaisuihin.