sunnuntaina, kesäkuuta 16, 2019

Konservatiivit, islam ja naisten oikeudet

Luen Kiuas-kustannuksen julkaisemaa erinomaista kirjaa Seksuaaliutopia - feministien sota sivistystä vastaan. Seuraava kohta pisti erityisesti silmään:



Hyvin usein joku liberaali ihmettelee ehkä vilpittömästikin, miksi konservatiivit muka vastustavat islamia, vaikka konservatiivien ideologia on liberaalin mukaan pitkälti samanlainen kuin islam mm. patriarkkaalisuudessaan. 

Jotkut konservatiivit vastaavat tähän, että konservatiiviset länsimaiset miehet haluavat puolustaa naisten oikeuksia, sananvapautta ja muita länsimaisia arvoja. Minusta vastaus ei ole täysin vilpitön. Islamin ja länsimaiden konservatiivien ristiriita ei ole oikeastaan ideologinen. Kyse on jostain muusta. Tehdäänpä karkea vertaus eläinmaailmaan:
Leijonauros A puolustaa naaraita ja poikasiaan. Ketä vastaan? A puolustaa naaraita toista urosta B vastaan, joka haluaa naaraat itselleen ja onnistuessaan tappaa naaraiden pennut urokselle A. Vastustaako leijonauros A jotain ideologiaa, joka sortaa naaraita? Puolustaako uros A naaraiden oikeuksia? Ei tietenkään puolusta, vaan uros A puolustaa omia seksuaalisia resurssejaan ja omia poikasiaan. Samalla tavalla leijonauros A on saanut naaraat haltuunsa ja tappanut heidän aiemmat pentunsa.
Islam-kritiikki on resurssitaistelun pukemista ideologiseen muotoon. Sama asia pätee maahanmuuttokritiikissä. Oikeasti suomalaisilla konservatiiveilla tuskin on mitään sitä vastaan että Filippiineiltä tulisi tänne 10 000 sairaanhoitajaa. Mutta 10 000 afrikkalaisen miehen tuloa vastaan varmasti on. Miesten preferenssi ottaa mieluummin 10 000 filippiiniläistä naista 10 000 afrikkalaisen miehen sijasta sattuu nyt vaan olemaan myös yhteiskunnan etu. Kirjoitin vuosia sitten:
Seksuaaliset markkinat ovat sen luontoiset, että afrikkalaisten - yleensä ammattitaidottomien pakolaisten - maahanmuutto nostaa suomalaisen naisen markkina-arvoa. Aasialaisten - yleensä ammattitaitoisten työntekijöiden - maahanmuutto nostaa suomalaisten miesten markkina-arvoa.

Tästä syystä suomalaiselle miehelle on tyypillistä kannattaa Suomen edun mukaista maahanmuuttopolitiikka ja suomalaiselle naiselle tyypillistä ajaa Suomen edun vastaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Ylläolevaa ajatuskulkua tukee mm. se, että Norjassa äärivasemmiston kannattajista 70% on naisia. 
Suomalaisen miesten enemmistön henkilökohtainen etu on todennäköisesti myös kannattaa perinteistä monogamiaan perustuvaa avioliittoinstituutiota ja vastustaa avioliittoinstituution degeneraatiota, joka johtaa seksuaaliresurssien vähenemiseen kaikilta muilta miehiltä paitsi ehkä korkeimman statuksen miehiltä. Myös monogamian kannattaminen voidaan pukea ideologiseen muotoon. Sattumalta myös monogamian osalta tieteellinen tutkimus antaa vahvoja viitteitä siihen suuntaan, että monogamiaa harjoittava yhteiskunta on huomattavasti tehokkaampi kuin muunlainen yhteiskunta erityisesti siksi, että monogaminen yhteiskunta onnistuu aktivoimaan miehet toimimaan aktiivisesti yhteiskunnan jäseninä ja perheen elättäjänä. Tiukka monogamia olisi edullinen myös monelle naiselle, joka tarvitsee sitoutunutta miestä lasten elättämiseen ja kasvattamiseen.


Ei konservatiivi mies oikeasti ole (ainakaan ensi sijassa) kiinnostunut naisten oikeuksien puolustamisesta niin kuin ei feministikään ole kiinnostunut miesten oikeuksien puolustamisesta. Jahka teeskennellään. Jotkuthan uskovat joten teeskentelystä on hyötyä.

Ylläoleva teksti on tietysti siinä mielessä yksinkertaistus, että toki ideologioillakin ja yhteiskunnallisilla teorioillakin jokin merkitys on. Marxin ajatus siitä, että yhteiskunnan alarakenne (tuotantosuhteet, seksuaaliresurssi-kilpailu) määrää ylärakenteen (idelogian yms.), ei ole koko totuus kuten vaikkapa Weber aikoinaan  osoitti.

5 kommenttia:

QroquiusKad kirjoitti...

Kaiken takana on nainen, sanoivat Matti&Teppo.

Miehen seksuaalisuus lähtee tarpeesta siittää mahdollisimman monta jälkeläistä saadakseen mahdolisimman monta geeniensä edelleenjatkajaa.
Naisen seksuaalisuus lähtee pitkästä tiineysajasta, joka sitoo naisen minimissään yhdeksän kuukauden ajaksi enemmän tai vähemmän kanssaihmisten avun varaan, eikä tilanne helpota jälkeläisen synnyttyä:
menee toistakymmentä vuotta, ennen kuin jälkeläinen voi ottaa paikkansa yhteisössä miehen tai naisen varhaisasteena.

Siksi naisen keskeisin motiivi seksuaalisuudessaan on valikoida tarkkaan mies, jonka päästää siittämään:
sen miehen on oltava kyvykäs ja halukas huolehtimaan lastaan kantavasta naisesta mutta mikä tärkeintä, syntyneestä lapsestaan!
Miehen tehtävä on kasvattaa pojastaan yhteisönsä mies, samoin kun naisen kasvattaa tyttärestään yhteisönsä nainen.

Naisen on siis valittava parasta. Euroopasta on löydetty kivikautisia jäännöksiä heimosodista, joiden seurauksena kaivannosta on löydetty väkivaltaisesti kuolleiden miesten eläinten kalvamiksi jätettyjä luurankoja.
Naiset ja lapset on otettu voittajaheimon jäseniksi.

Valkoinen heteromies on antanut naiselleen tolkuttomasti vapauksia ja oikeuksia. Nainen ei tunnu olevan niistä täysin mielissään, koska haluaa avata rajoja arabi-, afro-, ja afgaanimiehille, jotka eivät ole kuulleetkaan mistään feminismeistä, vaan pistävät naiset nyrkin ja hellan väliin.

Aivan kuten ne kivikautisten kulttuurien miehet, jotka vihollisheimon miehet tapettuaan ottivat sen heimon naiset ja lapset orjikseen tuottamaan uusia lapsia, jotka kasvatettaisiin voittajaheimon jäseniksi.

Voimmeko nähdä saman kuvion toistuvan nykypäivän Euroopassamme?

Jukka Aakula kirjoitti...

Luulen että jossain määrin voimme nähdä saman kuvion.

Tosiaan ihmisellä ei käy yleensä niin kuin leijonalla siinä mielessä että penikoita/lapsia ei uusi valloittaja tapa. Miehet tapetaan, kastroidaan tms.
Mm. Etelä-Amerikassa valkoiset valloittajat korvasivat paikalliset miehet moneen kertaan niin että nyt sekaväestö on jo 90%:sti valkoista.

Naisiin ei ehkä voi luottaa 100%:sti luottaa. Feminismi erityisesti mädättää kahdella tapaa: se suhtautuu negatiivisesti avioliittoon ja haluaa vapauttaa naiset perheen "kahleista" uraa varten, jolloin syntyvyys romahtaa. Se vihaa nimenomaan paikallisia ("valkoisia heteromiehiä") ja haluaa korvata nämä.

On aika outo ajatus, että valkoiset miehet vain hyväksyisivät tämän jonkun liberalismin nimissä. Feministejä tuskin islamilainen taantumus edes niin harmittaa - mielelläänhän moni nainen alistuu islamin alle.

Jukka Aakula kirjoitti...

Mutta, Qroquius Kad, onko sinulla hyvää ideaa miten eurooppalaisten miesten kannattaisi toimia?

QroquiusKad kirjoitti...

Olen tässä nyt viikon päivät yrittänyt keksiä hyvää vastausta, eikä sellaista tunnu olevan.
Tulevaisuus näyttää suurimmalle osalle Eurooppaa synkältä:
länsieurooppalaisilla ja pohjoismaisilla naisilla on tällä menolla edessä islamisoitumisen myötä maahantuotu pakkosäkittäminen nyrkin ja hellan väliin. Osa voi olla siitä mielissään, muilta ei kysytä.

Euroopan ainoa valopilkku näyttäytyy minusta ns. Visegrád-ryhmän maissa, jotka eroaisivat EU:sta muodostaen Visegrádin Liiton. Kun siihen liittyisivät Baltian maat, Itävalta ja Italia olisi muodostettu Intermarium.
Näissä itäisen Keski-Euroopan maissa (Unkari, Tšekki, Slovakia ja Puola) ovat sukupuoliroolit paljolti perinteisessä mallissa:
miehet ovat miehiä ja naiset naisia.
Sinne ei tarvitse palauttaa mitään.

En valitettavasti keksi mitään hyvää toimintamuotoa, jolla länsieurooppalaiset ja me pohjoismaalaiset miehet voisimme enää ainakaan ilman järjestäytynyttä väkivaltaa palauttaa luonnollista tilannetta, jossa mies on metsästäjä ja suojelija, ja nainen synnyttäjä ja hoivaaja.

Liian kauan on naisille tarjoiltu feministisiä fantasioita, joissa nainen voi kuvitella olevansa vähintään yhtä hyvä, kova ja kykenevä kuin mies päätymättä väkivaltarikostilastoihin.
Aivan yhtä kauan miehille on tarjoiltu alistuvuutta, heikkoutta ja puolustuskyvyttömyyttä vastaukseksi naisten mielisuosioon pääsemiseksi. Tulokset näkyvät syntyvyystilastoissa.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiitos kommentista ja anteeksi että hyväksyntä kesti.

Luulen että tilanne voi muuttua järkevämmäksi vain jonkun kriisiytymisen kautta, joka synnyttää tilanteen, että minä-minä-minä-keskeinen naiskulttuuri nakertuu ja miehet ottavat vastuun tulevaisuudesta miehekkäällä tavalla, eivätkä vain valita.