Edellisessä postauksessa raportoin siitä, miten HS kritisoi Sauli Niinistön Neljän Pilarin turvallisuuspoliittista linjaa:
Suomen ja myös Ruotsin kannalta [Mattisin] ero paljastaa rakenteellisen heikkouden verkottuneessa puolustusyhteistyössä, jota ne ovat yhdessä vahvistaneet Yhdysvaltojen ja myös muiden puolustusliitto Naton keskeisten jäsenmaiden kanssa. Ilman Yhdysvaltojen osuutta puolustusyhteistyön verkosto on heikko, ja Trumpin kaudella yhteistyön vahvistuminen on ollut hyvin paljon yhden henkilön eli Mattisin varassa.Mattisin jälkeenkin Washingtonissa on vielä keskeisissä ulko- ja puolustuspolitiikan tehtävissä koko joukko ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet yhteistyöhön liittolaisten ja kumppaneiden kanssa. He ovat kuitenkin yhä kauempana Trumpista.
Myös US lainaa muutamia turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita samasta asiasta:
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka US:n mukaan:
”Yhdysvaltain puolustusministerin eron jälkeen Suomen mahdollisuudet saada konkreettista tukea on täydellisesti alistettu Yhdysvaltain presidentin ailahtelevalle törmäilylle. Koska Suomi ei uskalla vahvistaa puolustustaan Nato-jäsenyydellä, se on riippuvainen Yhdysvalloista”, hän kirjoittaa Facebookissa.
Suomen ja myös Ruotsin kannalta [Mattisin] ero paljastaa rakenteellisen heikkouden verkottuneessa puolustusyhteistyössä, jota ne ovat yhdessä vahvistaneet Yhdysvaltojen ja myös muiden puolustusliitto Naton keskeisten jäsenmaiden kanssa. Ilman Yhdysvaltojen osuutta puolustusyhteistyön verkosto on heikko, ja Trumpin kaudella yhteistyön vahvistuminen on ollut hyvin paljon yhden henkilön eli Mattisin varassa.Mattisin jälkeenkin Washingtonissa on vielä keskeisissä ulko- ja puolustuspolitiikan tehtävissä koko joukko ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet yhteistyöhön liittolaisten ja kumppaneiden kanssa. He ovat kuitenkin yhä kauempana Trumpista.
Myös US lainaa muutamia turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita samasta asiasta:
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka US:n mukaan:
”Yhdysvaltain puolustusministerin eron jälkeen Suomen mahdollisuudet saada konkreettista tukea on täydellisesti alistettu Yhdysvaltain presidentin ailahtelevalle törmäilylle. Koska Suomi ei uskalla vahvistaa puolustustaan Nato-jäsenyydellä, se on riippuvainen Yhdysvalloista”, hän kirjoittaa Facebookissa.
Tarkka nostaa esiin Yhdysvaltain, Ruotsin ja Suomen kolmenvälisen aiesopimuksen SOIn (Statement of Intent) , jonka hän kuvailee Mattisin eroon asti olleen ”ainoa edes jollakin tavalla uskottavan tuntuinen turvallisuusdokumentti, joka hädän hetkellä saattaisi tukea Suomen puolustusta”.
”Tässä tilanteessa Natoon liittyminen olisi edes teoriassa mahdollisesti toimiva tapa vaimentaa Yhdysvaltain presidentin arvaamattomuuden seurauksista. Tietysti Yhdysvallat on avainasemassa, jos tositilanteessa joudutaan testaamaan Naton turvatakuun toimivuus. Se ei kuitenkaan voisi hallita sitä kuviota yksin. Jos Yhdysvaltain presidentti haluaa murtaa Naton turvatakuuartiklan, sillä olisi vastassaan todennäköisesti huomattava joukko Naton jäseniä. Suomen kannattaisi olla siinä rintamassa. Jos sotilaallisesti liittoutumaton Suomi joutuisi aseellisen kriisiin, Yhdysvaltain kolmikantainen aiesopimus Ruotsin ja Suomen kanssa olisi heikoissa kantimissa”, Tarkka kommentoi.
”Tietysti Yhdysvallat pystyy koska tahansa romuttamaan Naton viidennen artiklan turvatakuut, mutta se ei olisi ihan helppoa. Irtautuminen SOI-aiesopimuksesta olisi twiitin mittainen ilmoitusasia”
Pitkän uran diplomaattina tehnyt Antti Kuosmanen:
Hän kuvailee Trumpin ”myyvän turvallisuutta” ja tämän asenteen tultua entistä selvemmin esille, kun Yhdysvaltain presidentti kommentoi Mattisin lähtöä.
”Minun käsitykseni on, että Trumpin Nato-nuivuudessakaan ei ole kysymys ensisijaisesti rahoista, vaan perustavanlaatuisesta suhtautumisesta liittosuhteisiin. Hän myy turvallisuutta kuin mafiapomo suojelua. Asenne on käynyt selvääkin selvemmäksi kerta toisensa jälkeen, viimeksi Mattisin erokirjeestä ja vähän aikaisemmin esimerkiksi ulkoministeri Pompeon äskettäisestä, Brysselissä pidetystä puheesta ilmenevästä ”strategisesta” näkemyksestä, jonka mukaan nykyistä parempi ja Kiinan uhkaa vastaan tehokas ”liberaali” maailmanjärjestys syntyy, kun kaikki maat ajavat omia etujaan piittaamatta mitään muiden eduista, ja nykyisen järjestelmän keskeiset instituutiot lähtien YK:sta ja päätyen EU:hun romutetaan”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
Yhdysvaltain poliittisen historian väitöskirjatutkija Jani Kokko sanoo, että Mattis oli harvoja presidentti Donald Trumpin hallinnon korkea-arvoisia edustajia, joka aidosti ymmärsi Suomen ja samalla myös Ruotsin erityisaseman Euroopan turvallisuuspoliittisessa arkkitehtuurissa.
”Venäjän lisääntyneen voimapolitiikan ja ekspansiivisten pyrkimysten aikana ei ole hyvä asia, mikäli Yhdysvaltain etääntyminen Euroopasta vahvistuu myös ministeritasolla”,
Jokainen tiesi, että Mattis eroaa tai erotetaan suurella todennäköisyydellä ennen Trumpin kauden loppua. Tilanne oli siis täysin arvattavissa. Halosen-Niinistön-Tuomiojan seikkailupolitiikka on vienyt Suomen tähän tilanteeseen. Juho Kusti Paasikiven viisaus Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku on unohtunut näiltä kokonaan. Haloselle ja Tuomiojalle tosiasiat ovat alistetut ideologialle, Niinistö ilmeisesti ei ymmärrä ulkopolitiikkaa tarpeeksi ja on siksi taitamaton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti