HS kertoi tänään suomalaisesta kasvatustieteen tutkimuksesta:
KAVERIPIIRI muodostuu heti lapsen mennessä uuteen kouluun ja sillä on ratkaiseva merkitys opiskelumotivaatioon myöhemmin.
Ensimmäiset päivät ratkaisevat, painottaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.
”Kaveripiirin muodostumiseen pitäisi panostaa paljon enemmän kuin nyt tehdään. Sen merkitys kouluinnostukseen ja koulussa viihtymiseen on aivan oleellinen.”
Siirtymävaiheissa, kuten ensimmäisen luokan alkaessa sekä yläkouluun ja peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä, kaveripiirit syntyvät hyvin nopeasti.
Kun porukka on koossa, se alkaa muokata jäseniään toistensa kaltaisiksi. Tätä kehitystä on vaikea jälkikäteen muuttaa.
”Nuoret muuttuvat mieluummin itse kavereiden osoittamaan suuntaan kuin etsivät uusia ystävyyssuhteita”, sanoo Salmela-Aro.
TUOREESSA tutkimuksessa selvitettiin, miten nuoret valitsevat uudessa koulussa kavereitaan ja miten kaverit muokkaavat toisiaan kouluvuosien aikana.
OPPIMISMOTIVAATION suhteen kaveripiirit alkoivat pian muistuttaa toisiaan.
”Myös arvosanojen suhteen ryhmät alkoivat muodostua samanlaisiksi. Jos kaveripiiri oli koulua kohtaan kovin kielteinen, sen yksittäinen jäsen muuttui kielteiseksi.”
Osasta nuoria tuli koulussa alisuoriutujia, kun he mukauttivat toimintaansa sopeutuakseen kaveriporukkaan. Osa taas pinnisteli parempaan suoritukseen yltääkseen ystäviensä tasolle.
Tässä ei tietysti ole mitään yllättävää. Jo pitkään tutkimus on antanat viitteitä siihen suuntaan, että vanhemmat kykenevät vaikuttamaan lapsiinsa, mutta lähinnä vain valitsemalla lapsilleen koulun tms. paikan missä kaveripiirit syntyvät.
Kasvatustieteilijän suositukset ovat mielenkiintoisempia. Negatiivisesti nuoreen vaikuttavia kaveripiirejä pitäisi hänen mielestään aktiivisesti dekonstruoida:
"Salmela-Aro kehottaa opettajia sotkemaan tällaisia ryhmiä, etteivät nuoret olisi niin paljon keskenään tekemisissä. Samaan tapaan pitäisi pyrkiä sotkemaan ryhmiä, joissa asenne koulua kohtaan on vahvasti kielteinen."
KAVERIPIIRI muodostuu heti lapsen mennessä uuteen kouluun ja sillä on ratkaiseva merkitys opiskelumotivaatioon myöhemmin.
Ensimmäiset päivät ratkaisevat, painottaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.
”Kaveripiirin muodostumiseen pitäisi panostaa paljon enemmän kuin nyt tehdään. Sen merkitys kouluinnostukseen ja koulussa viihtymiseen on aivan oleellinen.”
Siirtymävaiheissa, kuten ensimmäisen luokan alkaessa sekä yläkouluun ja peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä, kaveripiirit syntyvät hyvin nopeasti.
Kun porukka on koossa, se alkaa muokata jäseniään toistensa kaltaisiksi. Tätä kehitystä on vaikea jälkikäteen muuttaa.
”Nuoret muuttuvat mieluummin itse kavereiden osoittamaan suuntaan kuin etsivät uusia ystävyyssuhteita”, sanoo Salmela-Aro.
TUOREESSA tutkimuksessa selvitettiin, miten nuoret valitsevat uudessa koulussa kavereitaan ja miten kaverit muokkaavat toisiaan kouluvuosien aikana.
OPPIMISMOTIVAATION suhteen kaveripiirit alkoivat pian muistuttaa toisiaan.
”Myös arvosanojen suhteen ryhmät alkoivat muodostua samanlaisiksi. Jos kaveripiiri oli koulua kohtaan kovin kielteinen, sen yksittäinen jäsen muuttui kielteiseksi.”
Osasta nuoria tuli koulussa alisuoriutujia, kun he mukauttivat toimintaansa sopeutuakseen kaveriporukkaan. Osa taas pinnisteli parempaan suoritukseen yltääkseen ystäviensä tasolle.
Tässä ei tietysti ole mitään yllättävää. Jo pitkään tutkimus on antanat viitteitä siihen suuntaan, että vanhemmat kykenevät vaikuttamaan lapsiinsa, mutta lähinnä vain valitsemalla lapsilleen koulun tms. paikan missä kaveripiirit syntyvät.
Kasvatustieteilijän suositukset ovat mielenkiintoisempia. Negatiivisesti nuoreen vaikuttavia kaveripiirejä pitäisi hänen mielestään aktiivisesti dekonstruoida:
"Salmela-Aro kehottaa opettajia sotkemaan tällaisia ryhmiä, etteivät nuoret olisi niin paljon keskenään tekemisissä. Samaan tapaan pitäisi pyrkiä sotkemaan ryhmiä, joissa asenne koulua kohtaan on vahvasti kielteinen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti