keskiviikkona, joulukuuta 03, 2014

HS: moniavioisuus yhtä luonnollista kuin yksiavioisuus

HS selitti tänään otisikolla Avioliitosta on moneksi, että mm. moniavioisuus on yhtä luonnollinen asia kuin yksiavioisuus.

Monet tasa-arvoisen avioliiton vastustajista katsovat, että miehen ja naisen välinen avioliitto ja siitä syntyvä ydinperhe ovat biologiaan pohjaava luonnollinen asiantila.
Yhden avioliittomuodon ja perhemallin määritteleminen luonnolliseksi ja pysyväksi ei kestä kriittistä tarkastelua ja laajempaa kansainvälistä vertailua, sanoo antropologi Anna-Maria Tapaninen Helsingin yliopistosta...
"Avioliittomallit vaihtelevat. Kukaan ei voi väittää, että on olemassa yksi avioliittomuoto, joka sopii kaikkiin aikoihin ja kaikkiin kulttuureihin. Avioliitto on ihmisten luoma, historiallisesti muuttuva ja kulttuurisesti määräytyvä ilmiö", hän sanoo.

Sanaa "luonnollisuus" käytetään nykyään usein jonkinlaisena hyvän kriteerinä. Tämän ajattelun mukaan kaiki luonnolliset avioliittomallit ovat jollain lailla yhtä hyviä ja niitä pitää arvostaa. Ovathan kaikki kulttuurit yhtä hyviä.

Kun avioliittoinstituutioita arvotetaan rationaalisesti, pointti ei ole kuitenkaan koskaan luonnollisuus vaan tehokkuus.  Kansat, jotka harjoittavat yksiavioisuutta ovat sisäisesti yhtenäisempiä kuin ne jotka eivät harjoita. Koheesio on vahvempaa. Tämä heijastuu syrjäytymisen alenemisena ja yhteistyön vahvistumisena.

Tekninen termi on "within-group variance reduction". Taloustieteiljiä Samuel Bowles kirjoittaa:

The first concerns the way that within-group variance reduction contributes to the evolutionary success of a group. Inter-group competition may favor egalitarian institutions if those institutions contribute to the survival of groups and thereby allow the proliferation of their institutions. Some have suggested, for example, that success in warfare is favored by both universal suffrage and monogamy (meaning potential wives are not monopolized by the elite), providing an explanation of the spread of these leveling institutions. Others have suggested that the information sharing and flexible job assignments that contribute to the competitive success of many large Japanese firms are made possible by the relatively egalitarian pay and employment policies adopted by these firms. Here I develop a variant of this idea.

Kyse ei ole siitä, että moniavioisuus sopii johonkin yhteiskuntaan ja toiseen ei. Kyse on siitä, että toisissa yhteiskunnissa vallitsee tehokkaat instituutiot (yksiavioisuus, markkinatalous, inklusiivisuus) ja toisissa tehottomat (moniavioisuus, korruptio, eksklusiivisuus, tyttöjen ympärileikkaus). Se, että yksi yhteiskunta on jäänyt tehottomaan Nash tasapainotilaan ei ole diversiteettiä, vaan tragedia.


Ei kommentteja: