Kun antirasismi tappaa

Theodore Dalrymplen kirjoitus And Dying Thus Around Us Every Day  kuvaa sitä, miten rasismi-kortin heiluttelu aiheuttaa sitä, että sosiaalivirkailijat ja julkisten sairaaloiden lääkärit eivät uskalla tai muuten halua auttaa värillisiä ihmisiä. Psykoottisia mustia miehiä jätetään hoitamatta, koska lääkärit "eivät halua stigmatisoida ihmisiä ja "yhteisöjä", joita on jo pitkään stigmatisoitu". Väkivaltaa kohtaavia mustia naisia ja lapsia jätetään auttamatta samasta syystä, kun väkivallan harjoittaja on musta.

Viranomaiset haluavat signaloida kuuluvansa edistyksellisten ihmisten joukkoon ja katsovat siksi sormiensa läpi mitä hirvittävimpiä ihmiskohtaloita. Ovat siis sanalla sanoen oman maineensa takia välinpitämättömiä ihmisten kohtalosta. Psykoottisten ja väkivaltaisten miesten sukulaisia ei suostuta suojelemaan. Kirjoitus kertoo ihmisestä, joka terrorisoi koko naapurustoaan ja ajaa äitinsä tämän omistamasta kodista, jonka hankkimiseksi äiti on tehnyt pitkään työtä. Hoitava lääkäri - antirasismin valon kohdannut valkoisen keskiluokan jäsen - kieltäytyy diagnostisoimasta miestä psykoottiseksi. Sosiaalivirkailijat ja poliisi eivät tee mitään sen eteen, että musta äiti saisi kotinsa takia.

Nuori musta tyttö kuolee ottovanhempiensa kidutuksen kohteena, koska sosiaalivirkailija ja poliisi kieltäytyvät tekemästä usean lääkärin varoituksesta huolimatta mitään lapsen puolesta. Lapsen pelko äitiään kohtaan ohitetaan viittauksella länsi-intialaisten lasten vanhempien kunniotukseen. Lapsi ei edes ole länsi-intialainen vaan afrikkalainen.

Mustia nuoria miehiä on vuosia mittaan diagnostisoitu Englannissa varsin usein psykoottisiksi. Tästä on syytetty institutionalisoitua rasismia. Rasismi-leimaa pelkäävät lääkärit ovat siis erityisen varovaisia mustien miesten diagnostisoimisessa psykoottisiksi ja he ovatkin jättäneet ilmeisesti tästä syystä useita psykoottisia ihmisiä ja heidän sukulaisiaan auttamatta. BBC:n referoiman tutkimuksen mukaan afrokaribialais-peräinen mies sairastuu noin 9 kertaa helpommin psykoosiin kuin valkoinen. Tutkimuksen mukaan institutionalisoitu rasismi ei selitä diagnoosien suurta määrää, vaan todellisten sairastumisten suuri määrä selittää diagnoosien suuren määrän.

BBC selittää psykoosien suurta määrää sosiaalisilla syillä. Mitään tutkimustuloksia BBC ei tosin tältä osin esitä. Sosiaaliset syyt ovat ns. hyvä arvaus. Sosiaalisten syitten lisäksi myös biologiset syyt vaikuttanevat. Vasta edesmenneen professori Philip Rushtonin mukaan ihmisrotujen välillä on merkittäviä eroja henkisessä stabiilisuudessa ja siis psykoosien määrässä.

Raukkamaisuus ja epärehellisyys - varsinkin lääkärien, poliisien ja sosiaalivirkailijoiden raukkamaisuus - johtaa merkittävään kärsimykseen. Hyvien ihmisten luokkaan kuulumisen signalointi johtaa joskus samanlaisiin järjettömyyksiin kuin mikä tahansa identiteetin signalointi. Väistämättä. En halua demonisoida identiteetin signalointia - se on osa ihmisenä olemisesta - mutta aina kun se johtaa järjettömyyksiin - tai pikemmin siis vakaviin tehottomuuksiin - Kansankokonaisuus-blogi tulee ottamaan asian esiin.

Jos en ota, syyttäkää minua epärehellisyydestä.

Naisten ympärileikkaus murtui Senegalissa, nyt Etiopiassa

Vanhemmat, joilla Etiopian kaltaisessa maassa on teini-ikäinen tyttö, tietävät, että tytär ei saa miestä, ellei "likaa" ole leikattu pois. Tytärtään rakastava äiti tai isä ajautuu usein ympärileikkauksen sellaisessakin tilanteessa, missä laki kieltää ympärileikkauksen tai uskonto ei vaadi ympärileikkausta.

Kerroin aiemmin tapauksesta, missä Senegalissa yhden heimon yhden teinityttöjen ikäluokan vanhemmat onnistuivat YHDESSÄ sopimaan, että tyttöjä ei ympärileikata. Heimon positiiviset kokemukset saivat naapuriheimot imitoimaan heimon käyttäytymistä ja lopulta myös valtio kielsi ympärileikkaukset.

Usein normi syntyy ja muuttuu näin nimenomaan yhteisöllisen toiminnan kautta. Tässä tapauksessa vanhemmilla ei ollut ilmeisesti mitään yhteisön ylläpitämää suoranaista pakkoa ympärileikata lapsiaan vaan vain insentiivi sitä kautta että tyttö ei päässyt naimisiin ilman ympärileikkausta. Tytön arvo avioliittomarkkinoilla oli alhaisempi, jos tyttöä ei ollut leikattu.

Tytön arvon kriteerejä oli muutettava yhteisöllisen indoktrinaation kautta. New York kertoo siitä, miten Etiopiassa ns. yhteisöllisten keskustelujen avulla nuoret naiset ja miehet saatiin muuttamaan käsitystä naisten arvosta. Nuoret naiset ja miehet olivat ylpeitä siitä, että tämä avioliitto on non-cut marriage. Koko yhteisö juhlisti yhteisön ensimmäistä leikkaamatonta avioliittoa.

Valtio voi kirjoittaa millaisia lakeja tahansa, mutta sosiaalista muutosta ei välttämättä sillä keinoin saavuteta. Tarvitaan usein talkoita. Toki huonot rakenteet voivat murtua muutakin kautta kuin talkoiden. Kaakkois-Marokossa maataomistamaton etninen ryhmä (haratine) oli kykenemätön parantamaan sosiaalista asemaansa kylässä berberien ja arabien omistaessa melkein kaiken maan. Mutta kun köyhille avautui mahdollisuus muuttaa Ranskaan työn perässä, he rikastuivat ja palasivat kylään ostamaan maata. Kylän etninen apartheid murtui haratine-ryhmän taloudellisen menestyksen myötä. (Lähde: Communities and the Environment, toimitti A. Agrawal ja C.Gibson.)

Mielenkiintoista Etiopian murroksessa on se, että tarve yhteisöllisille keskusteluille syntyi AIDS-epidemiasta, joka oli kaikkien ihmisten yhteinen ongelma, eikä itse ympärileikkauksista, jotka olivat ongelma lähinnä nuorille tytöille. Sitten jotenkin tajuttiin, että naisten pitäminen seksiobjekteina liittyi AIDS-ongelmaan, ja siitä oli lyhyt matka siihen, että naisten ääntä haluttiin kuulla.

Maahanmuuttajien sopeutuminen Englantiin

Kirjoitin aiemmin siitä, miten Suomessa varattomat maahanmuuttajat asuvat yleensä alueilla, missä suomalaista väestöä vaivaa monenlaiset sosiaaliset ongelmat. On alkoholismia. Lapset eivät kunnioita vanhempiaan ja isän merkitys perheessä on dramaattisesti huonompi kuin muslimi-isän asema omassa perheessään.

... kouluttamaton maahanmuuttajamies kohtaa enimmäkseen sellaisia suomalaisia, jotka ovat keskimääräistä useammin eronneita, vaimonsa tossun alla, työn uuvuttamia, yksinäisiä, alkoholisoituneita tai kykenemättömiä saamaan lapsiltaan kunnioitusta. Maahanmuuttajanainen kohtaa usein suomalaisia naisia, jotka ova eronneita, yksinhuoltajia, alkoholisoituneita työn uuvuttamia tai kykenemättömiä pitämään lapsiaan kurissa.

Maahanmuuttaja näkee usein suomalaisen elämäntavan omaa elämäntapaansa huonompana. Ihmisen psykologia on sellainen, että ihminen sosiaalistuu joko oman ryhmänsä arvoihin ja oppii oman ryhmänsä jäseniltä - tai vaihtoehtoisesti toisten ryhmien sellaisilta jäseniltä, jotka ovat menestyneet. Niin kauan kuin maahanmuuttaja elää alemman sosiaaliluokan keskuudessa, hän ei useinkaan näe kantaväestöön kuuluvia menestyviä ihmisiä vaan näkee suomalaisen elämäntavan heikkona.

Theodore Dalrymple kuvaa Englannin alaluokan surkeutta - perhejärjestelmän lähes täydellistä romahtamista, työttömyyttä, alkoholismia, perheväkivaltaa ja sivistystason ja moraalin romahdusta - mm. kirjassaan Life at the Bottom.

Englannin alin sosiaaliluokka on pääsääntöisesti valkoista.

It will come as a surprise to American readers, perhaps, to learn that the majority of the British underclass is white, and that it demonstrates all the same social pathology as the black underclass in America.

Valkoinen roskaväki ei osaa pääsääntöisesti edes lukea. Koulutusta ei arvosteta ollenkaan eikä koulutusta nähdä keinona nousta ylös surkeudesta. Tässä valkoinen alaluokka eroaa dramaattisesti esimerkiksi intialaisista maahanmuutajista. Vaikka näiden lapset käyvät samoja surkeita kouluja kuin englantilainen alaluokka, maahanmuuttajalapset osaavat säännöllisesti lukea mm. koska vanhemmat hankkivat ykstyisesti lisäopetusta lapsilleen.

The children of poor and unemployed immigrants from northwest India are never illiterate or semi-literate; a very respectable number go on to further education, even at the highest level, despite overcrowding in the home and apparent poverty.

Näin ilmiön jo Intiassa - kastittomat kouluttivat lapsiaan jos suinkin mahdollista. Etelä-Intian Tamilimaassa missä osavaltio tarjosi kaikille ilmaista koulutusta - tosin koululuokat olivat valtavia ja tulokset heikohkoja - kastittomat täydensivät usein lastensa koulutusta yksityisesti. Samoin toimivat monet Kenian slummien asukkaat. Suomessakin ennen peruskoulujärjestelmää monet työväenluokkaan kuuluvat pitivät kunnia-asianaan maksaa lapsensa oppikouluun.

Englantilaisella alaluokalla ei ole samanlaista halua edistää lastensa elämää koulutuksen avulla, eikä edes uskoa siihen että koulutus auttaa. On syntynyt yhteiskuntaluokka, johon fiksu maahanmuuttaja ei halua koskea pitkällä tikullakaan. Osittain epäluulo koulutuksen merkitykseen johtuu varmasti englantilaisen yhteiskunnan perinteisestä luokkaluonteesta - säätykierto on ollut hidasta. Toisaalta englantilaiset koulut ovat surkeita - niiltä ei puutu niinkään rahallisia resursseja vaan moraalisia. Oppimista ei enää vaadita vaan opettajat on itsekin indoktronoitu arvoihin, missä alaluokka nähdään pikemmin hoidettavina epäoikeudenmukaisten yhteiskuntarakenteiden uhreina eikä aktiivisina ihmisinä, joilla on mahdollisuus edetä elämässä. Vanha curriculum nähdään pikemmin elitistisenä sorron välineenä - lapsia ei siksi enää pakoteta oppimaan kertotalua ja kielioppia. Näin heiltä riistetään faktisesti kaikki ihmisarvo, koska älykäskään alaluokan lapsi ei opi koulun käytyään sitä perusasiaa, että vaivannäöllä pääsee elämässä eteenpäin.

Dalrymplen mukaan valkoisen alaluokan elämän surkeus on jarru maahanmuuttajien sopeutumisille englantilaiseen kulttuuriin.

Bakteeritkin tuottavat julkishyödykkeitä mutta mitä se merkitsee lääketieteelle

Bakteeritkin tuottavat julkishyödykkeitä. Ne kykenevät kommunikoimaan hyvin yksinkertaisella tavalla ja tavallaan enemmistöpäätöksellä sopimaan tietynlaisesta käyttäytymisestä. Tieteellinen termi on quorum sensing: Esimerkkinä bakteeri, joka infektoi vaikkapa ihmisen alkaa signaloida kemiallisesti minä olen täällä. Samalla se "kuuntelee" ympäristöään. Kun se kuulee tarpeeksi monesta lähteestä saman lajityypillisen viestin minä olen täällä, bakteeri muuttuu virulantiksi eli ryhtyy ihmiselle haitalliseen toimintaan ihmisen sisällä. Signalointi samalla koordinoi bakteerien toimintaa. Bakteerit aloittavat toimintansa suunilleen samaan aikaan.

Ilmiö läydettiin ensi kerran bakteerissa Vibrio fisheri joka elää symbioosissa mustekalan kanssa ja tuottaa valoa. Mustekala tarvitsee itse tuotettua valoa estääkseen varjon muodostumisen itsestään ja estääkseen näin sen että pedot havaitsevat sen. Bakteerit mustekalan sisällä kommunikoivat samaan tapaan signaloimalla kuin haittabakteeritkin - ne sytyttävät valot vasta kun tietty märä bakteereita on mustekalan sisällä. Mustekala tietysti säätelee bakteerien määrää sisällään tarpeen mukaan.

Mitä merkitystä tällä on käytännössä? Kuten useimmat lienevät kuulleet antibioottien teho hoitaa tulevaisuudessa tarttuvia tauteja ollaan menettämässä koska bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi ko. taudeille.

Tarvitaan uusia mekanismeja kontrolloida bakteereja. Bakteerien signaaleihin vaikuttaminen on yksi mahdollisuus ja lääketiede tutkii tätä.

Ihminen voisi ehkä kyetä hiljentämään bakteereita käyttämällä vaikkkapa hyväksi luonnollisia vapaamatkustajia. Signalointi on nimittäin bakteereille kallista ja siksi vapaamatkustamista saattaa esiintyä.

Toinen mahdollisuus olisi vahvistaa signaalia, jolloin bakteerit muuttuisivat virulantiksi liian aikaisin. Siis ennen kuin ne ovat kykeneviä puolustautumaan ihmisen itsepuolustusmekanismeja vastaan.

Lähteitä:

1. Bonnie Basslerin esitelmä TED:issä.



2. Brian Skyrms, Signals

3. BBC Discovery, Quorum sensing