Kansantaloustieteen emeritus professori Vesa Kanniainen selittää miksi koronapassin käyttöönotto on tärkeää.
"Kun tapahtumiin päästään vain koronapassilla, vahvistuu kannustin rokottautua. Ihmiset reagoivat kannusteisiin. Itävallassa ravintolaan ja Sacher-kahvilaan ei päässyt ilman rokotetodistusta."
Kannustimen (insentiivin) käsite olisi hyvä jokaisen käsittää taloustieteestä:
- Palkka kannustaa työntekoon.
- Haittavero tuotteen hinnan päälle kannustaa olemaan kuluttamatta ko. tuotetta ja/tai siirtymään käyttämään vaihtoehtoista tuotetta.
- Se että ilman rokotepassia ei pääse vaikka elokuviin kannustaa rokottautumaan.
Juristit haluavat tehdä kaikesta juristeriikkaa - koronapassi on muka ihmisoikeuksien tai tasa-arvon vastainen. Punaviherhallitus on jarruttanut samasta syystä koronapassin aikaansaamista. Perussuomalaiset suhtautuvat koronapassiin varautuneesti - rokotepassi ei saisi Purran mukaan merkitä pakkorokottamista.
Kärsijänä on koko Suomi. Kun sairaalat joutuvat hoitamaan koronapotilaita, leikkauksia joudutaan siirtämään. Koronapassi ei merkitse pakkorokottamista eikä tasa-arvon romuttamista sen enempää kuin tupakkavero merkitsee sitä, että tupakanpoltto kielletään tai että tupakoivia köyhiä sorretaan. Koronapassista hyötyvät myös rokottamattomat, koska insentiivi voi saada heidät rokottautumaan. Tupakkavero hyödyttää eniten tupakoitsijoita ja potentiaalisia tupakoitsija, koska insentiivi voi saada heidät luopumaan tupakanpoltosta tai tupakanpolton aloittamisesta.
2 kommenttia:
Koronarokotteet eivät tunnetusti ole käyneet läpi normaalisti vaadittavia testejä – ne on hyväksytty käyttöön poikkeusluvalla. Emme vielä tiedä koronapiikityksen mukanaan tuomia riskejä, mutta pelkästään haittailmoitusten määrästä voimme päätellä että riski on suurempi kuin perinteisillä rokotteilla.
Joudumme siis toimimaan vaillinaisen tiedon varassa, ja parasta on että kukin tekee itse terveyttään koskevat päätökset. Sen tiedämme toki jo, ettei korona ole vaarallinen normaalille terveelle ihmiselle. Ja sen että se ei ole ylikuormittanut sairaaloita.
En pidä eettisesti hyväksyttävänä patistaa puolipakolla osallistumaan ihmiskokeeseen.
En ole ehdottanut pakkoa, vaan kannustimia.
Koronarokotteet on tutkittu huolellisesti. Professori Rämet HS:ssä:
"Voidaanko näin nopealla aikataululla kehittää aidosti turvallinen rokote?
Koronarokotteet on kehitetty kiireellä, sillä tavallisesti rokotteiden kehitystyö vie kymmenisen vuotta. Rämet toteaa, että tämä on mahdollistettu kansainvälisellä yhteistyöllä ja tavallista suuremmalla rahoituksella. Lisäksi hän korostaa päämäärätietoisuutta: käsillä on ollut selkeä ongelma, joka on ratkaistava.
Kiireellisestä aikataulusta huolimatta kehitystyössä ei ole ohitettu mitään vaadittavaa tutkimusvaihetta.
”Rokote on tehty nopeasti mutta ei hätiköiden. Kolmannen vaiheen tutkimuksiin ei ole otettu tavallista vähempää ihmisiä”, Mika Rämet sanoo.
Modernan kolmannen vaiheen rokotekokeeseen on osallistunut 30 000 ja Pfizerin ja Biontechin tutkimukseen yli 40 000 koehenkilöä.
Näissä laajoissa ihmiskokeissa rokotteista ei ole ilmennyt vakavaa haittaa. Vain muutama prosentti testihenkilöistä sai rokotteen jälkeen lieviä ja lyhytaikaisia sivuoireita, kuten korkeaa kuumetta, päänsärkyä ja väsymystä.
Jos vakavan haittavaikutuksen esiintyminen olisi yleisempää kuin yksi kymmenestä tuhannesta, sen olisi pitänyt tulla jo tässä vaiheessa ilmi tutkimuksissa."
Lähetä kommentti