Iltasanomat referoi:
Ulkopoliittisen instituutin tutkija arvostelee keskustelua, jota Suomessa on käyty Venäjän sotaharjoituksista Itämerellä. Charly Salonius-Pasternakin kritiikki ulottuu Puolustusvoimien ylipäällikköön, presidentti Sauli Niinistöön asti.
– Silmiinpistävää Suomessa, oli sitten kyse presidentistä tai sotilasasiantuntijasta, on selvästi tällainen, sanotaan nyt vähättelevä viesti: ei tästä tarvitse olla huolissaan, ei ole uhka Suomelle ja niin edelleen. Eihän se ole uhka, koska tarvitaan vähintään sotilaallinen hyökkäys, että se on uhka Suomelle, eli sillä periaatteella voi sanoa, että mikään ei ole uhka Suomelle, sanoo Salonius-Pasternak STT:lle.
Niinistö sanoi keskiviikkona Tampereella, että Venäjän sotaharjoituksista Itämerellä ei ole Suomessa syytä olla välittömästi huolissaan.
Uskoisin että TP Niinistö ajattelee että hänen velvollisuutensa on rauhoitella vaalikarjaa vähättelemällä uhkaa - eli esittämällä muunneltua totuutta. Esimerkiksi Baltiassa taas ajatellaan että vahvassa demokratiassa kansan pitää ymmärtää asioita, kuten Venäjän uhkaa, realistisesti.
Venäjän uhka on koko kansan asia. Mitä paremmin kansa ymmärtää uhan, sitä paremmin uhkaan voidaan varautua. Ei vain valtiovallan taholta vaan myös kansalaisyhteiskunnan taholta. Koko kansalaisyhteiskunnan on ymmärretvä roolinsa samallalailla kuin vaikkapa talvisodan aikana.
Euroopan valtioiden yhdessä suorittama venäläisten diplomaattien karkoitus kuvaa sitä, että Euroopan valtioiden tasolla on alettu ymmärtää, että Venäjän uhka on koko Euroopan asia.
Kansa, johon kohdistuu yhteinen uhka ei ole vain lauma yksilöitä, jotka kaikki touhottavat omaa itsensä toteuttamista, vaan yhteen hiileen puhaltava yhteisö, jossa jokainen toki ajattelee omilla aivoillaan, mutta jossa primääri ongelma nimeltä Venäjä ymmärretään.
Yhteisen uhan ymmärtävä kansa on vahva kansa.
Yhteisen uhan luoma yhtenäisyys ei tehosta vain primääriin uhkaan - Venäjään - varautumista, vaan tuottaa potentiaalisesti monenlaisia tehokkuushyötyjä sivuvaikutuksena. Sodan aikana ja vuosikymmeninä sen jälkeen suomalainen yhteiskunta kehittyi nopeasti. Tehtiin paljon sosiaalisia uudistuksia, jotka hyödyttivät nimenomaan vähävaraisia. Uskon, että vastaava ilmiö syntyisi nytkin, jos Niinistö johtaisi kansaa edestä ja osoittaisi että elämme taas uhan hetkeä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija arvostelee keskustelua, jota Suomessa on käyty Venäjän sotaharjoituksista Itämerellä. Charly Salonius-Pasternakin kritiikki ulottuu Puolustusvoimien ylipäällikköön, presidentti Sauli Niinistöön asti.
– Silmiinpistävää Suomessa, oli sitten kyse presidentistä tai sotilasasiantuntijasta, on selvästi tällainen, sanotaan nyt vähättelevä viesti: ei tästä tarvitse olla huolissaan, ei ole uhka Suomelle ja niin edelleen. Eihän se ole uhka, koska tarvitaan vähintään sotilaallinen hyökkäys, että se on uhka Suomelle, eli sillä periaatteella voi sanoa, että mikään ei ole uhka Suomelle, sanoo Salonius-Pasternak STT:lle.
Niinistö sanoi keskiviikkona Tampereella, että Venäjän sotaharjoituksista Itämerellä ei ole Suomessa syytä olla välittömästi huolissaan.
Uskoisin että TP Niinistö ajattelee että hänen velvollisuutensa on rauhoitella vaalikarjaa vähättelemällä uhkaa - eli esittämällä muunneltua totuutta. Esimerkiksi Baltiassa taas ajatellaan että vahvassa demokratiassa kansan pitää ymmärtää asioita, kuten Venäjän uhkaa, realistisesti.
Venäjän uhka on koko kansan asia. Mitä paremmin kansa ymmärtää uhan, sitä paremmin uhkaan voidaan varautua. Ei vain valtiovallan taholta vaan myös kansalaisyhteiskunnan taholta. Koko kansalaisyhteiskunnan on ymmärretvä roolinsa samallalailla kuin vaikkapa talvisodan aikana.
Euroopan valtioiden yhdessä suorittama venäläisten diplomaattien karkoitus kuvaa sitä, että Euroopan valtioiden tasolla on alettu ymmärtää, että Venäjän uhka on koko Euroopan asia.
Kansa, johon kohdistuu yhteinen uhka ei ole vain lauma yksilöitä, jotka kaikki touhottavat omaa itsensä toteuttamista, vaan yhteen hiileen puhaltava yhteisö, jossa jokainen toki ajattelee omilla aivoillaan, mutta jossa primääri ongelma nimeltä Venäjä ymmärretään.
Yhteisen uhan ymmärtävä kansa on vahva kansa.
Yhteisen uhan luoma yhtenäisyys ei tehosta vain primääriin uhkaan - Venäjään - varautumista, vaan tuottaa potentiaalisesti monenlaisia tehokkuushyötyjä sivuvaikutuksena. Sodan aikana ja vuosikymmeninä sen jälkeen suomalainen yhteiskunta kehittyi nopeasti. Tehtiin paljon sosiaalisia uudistuksia, jotka hyödyttivät nimenomaan vähävaraisia. Uskon, että vastaava ilmiö syntyisi nytkin, jos Niinistö johtaisi kansaa edestä ja osoittaisi että elämme taas uhan hetkeä.
1 kommentti:
Onhan valtamediassakin, tai nyttemmin lähinnä enää siellä useampaan otteeseen muistutettu kansamme auktoriteettiuskovaisuudesta, jonka myötä presidenttiin on perinteisesti suhtauduttu melkeinpä jumalolentona. Tätä vastaan Kekkosen henkilöpalvonta ja Niinistön vauvan ihastelu ikäänkuin kruununprinssinä asettuvat ymmärrettävään kontekstiin.
Näistä syitä minun täytyy olla hieman katkera Niinistöä kohtaan. Hänet olisi valittu vuoden 2000 presidentinvaalissa todennäköisesti suoraan ensimmäiseltä kierrokselta, mutta hän jättäytyi vaalien ulkopuolelle epämääräisin (Kokoomuksen keksimin?) verukkein. Presidenttinä hän on jatkanut omituisen epämääräisiä lausuntojaan maamme suhteesta Venäjään, mutta islamistiseen terroristi-iskuun tulikin kansalaisille kekkosellisen selkeä käsky pitää turpa kiinni asiasta!
Jos Niinistö päättäisi maanantai-aamuna klo 08.00 alkaa tehdä kaiken totaalisesti toisin, eli alkaa ajaa Suomen kansan ja valtakunnan asiaa, seuraisi ellei nyt ihmeitä, niin sinnepäin:
Niinistö ilmoittaisi järjestävänsä lehdistötilaisuuden. Siinä hän julistaisi Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen edellyttävän ehdottomasti mitä kiireellisintä liittymistä NATOon. Lisäksi suomalaisten ei pidä enää hetkeäkään sietää islamistisen terrorismin uhkaa, vaan kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneet henkilöt on välittömästi poistettava maasta eikä uusia ole otettava, ellei heidän henkilöllisyyttään voida varmistaa.
Poliittinen, hallinnollinen ja mediaeliittimme nostaisivat välittömästi raivokkaan vastahyökkäyksen: presidentti ei voi eikä saa sanoa noin, eikä varsinkaan määrätä tuollaista! Ehkei nykyään voikaan, mutta jos Niinistö tulisi edelleen joka päivä lukuisia kertoja virallisiin tiedotustilaisuuksiin, tv-uutisiin ja ajankohtaisohjelmiin toistamaan lausumansa...
Olen varma, että näkisimme viimeistään parin viikon kuluttua kaikkien mahdollisten gallupien osoittavan suomalaisten haluavan sekä liittyä NATOon ulkoisen turvallisuuden varmistamiseksi että islamilaisen maahanmuuton tyrehdyttämistä sisäisen turvallisuuden palauttamiseksi sinne ummehtuneelle 1980-luvulle.
Niinistö voisi saada tämän kaiken aikaan...mutta eipä vaikuta haluavan.
Lähetä kommentti