tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post4138397631783569847..comments2024-03-19T21:47:39.900+02:00Comments on Kansankokonaisuus: Valtio, libertarismi ja vapausJukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comBlogger12125tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-59821037513953498982011-01-27T11:54:13.547+02:002011-01-27T11:54:13.547+02:00Miksi implisiittisten sopimusten pitäisi olla yhte...Miksi implisiittisten sopimusten pitäisi olla yhteiskunnan laajuisia. <br /><br />Esimerkiksi Amsterdamin timanttikauppiaille ne ovat vain juutalaiskauppiaiden välisiä.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-23696793887396632542011-01-27T10:48:50.123+02:002011-01-27T10:48:50.123+02:00- Sopimus voidaan ymmärtää myös sanattomana, verta...<i>- Sopimus voidaan ymmärtää myös sanattomana, vertauskuvallisena ja/tai yhteisön toimintaan ja käytäntöihin implisiittisesti kietoutuneina, jolloin hutteriiteillakin on sopimuksia libertaristiselta kannalta tarkasteltuna.</i><br /><br />Implisiittisissä sopimuksissa, jotka ovat koko yhteiskunnan laajuisia on ongelmansa. Välttämättä kaikki yhteiskunnan jäsenet eivät niitä noudata tai tiedosta.<br /><br />Voisitko mainita esimerkin tällaisesta implisiittisestä sopimuksesta?Aakkenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-66477701924011533402011-01-27T09:17:58.520+02:002011-01-27T09:17:58.520+02:00Sellanen huomautus että käsittääkseni Somalien Xee...Sellanen huomautus että käsittääkseni Somalien Xeer-järjestelmä on pitkälti murtunut - ja tästä voi kyllä syyttää osaltaan kolonialismia.<br /><br />Toinen asia:<br /><br />Eksplisiittisiä sopimuksia ei aina tarvita tai ei tarvita oikeastaan implisiittisä sopimuksia. Juutalaiskauppias saattoi sanoa agentilleen jonka tehtäviksi oli antanut tuotteidensa myynnin toisessa kaupungissa "tee minkä parhaaksi näet".<br /><br />Muuta sopimusta ei tarvittu koska maineen ylläpito oli agentille niin tärkeää että hän otti välistä vain "kohtuullisen" korvauksen.<br /><br />Huonosti käyttäytyvä agentti suljettiin yhteisön ulkopuolelle. Kohtuullisuuden määritteli taas yhteisön moraalisäännöt. Ja valvonta perustui vertaisvalvontaan.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-70782514219266709982011-01-26T23:56:22.468+02:002011-01-26T23:56:22.468+02:00Aakke: "Olisikin perin kummallista, jos esim....Aakke: "Olisikin perin kummallista, jos esim. hutteriittiyhteisössä kirjoiteltaisiin sopimuksia jokaisesta asiasta."<br /><br />- Sopimus voidaan ymmärtää myös sanattomana, vertauskuvallisena ja/tai yhteisön toimintaan ja käytäntöihin implisiittisesti kietoutuneina, jolloin hutteriiteillakin on sopimuksia libertaristiselta kannalta tarkasteltuna.Valkeahttps://www.blogger.com/profile/10835782570473516162noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-2975692045796640682011-01-26T12:56:39.618+02:002011-01-26T12:56:39.618+02:00"Mutta yhteisön vaihtaminen tai yhteisön ulko...<i>"Mutta yhteisön vaihtaminen tai yhteisön ulkopuolella eläminen oli käytännössä vaikeaa samallalailla kuin valtion ulkopuolella eläminen on vaikeaa."</i><br /><br />Ihminen on sosiaalinen laji, ja ihmisen menestys (=lisääntyminen) perustuu pitkälti sosiaalisuuteen ja sosiaalisiin instituutioihin (=valtio, kunnat, kirkko, suku, sosiaaliapu, avioliitto, työyhteisö).<br /><br />En tiedä, voisinko sanoa, että valtio on uusin innovaatio sosiaalisten instituutioiden listalla, sehän on vanha kuin mikä. Jo assyyrialaisilla oli jonkinlainen valtio. Ehkäpä demokratia on paras ja uusin sosiaalinen innovaatio.<br /><br /><i>Tästä palaudutaan taas yhteisöön. Suhteellisen tasa-arvoisessa, samantyyppisistä ihmisistä koostuvassa, vastavuoroisuutta noudattavassa, ja havaittuun toimintaan, luotettavuuteen ja käytökseen perustuvaa mainejärjestelmää ylläpitävässä yhteisössä sekä rajoitetut, että avoimet sopimukset toimivat.</i><br /><br />Olisikin perin kummallista, jos esim. hutteriittiyhteisössä kirjoiteltaisiin sopimuksia jokaisesta asiasta.<br /><br />---<br /><br />Ehkäpä libertaarit itseprojisioivat omaa minäänsä poliittisessa filosofiassaan. He näkevät itsensä enemmän yksilöinä kuin ryhmän jäsenenä.<br /><br />Mistä moinen erkaantuminen sitten johtuu? Voisiko korkea ÄO vaikuttaa siihen? Tai aivojen rakenne.Aakkenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-40215154542703421392011-01-25T09:01:37.306+02:002011-01-25T09:01:37.306+02:00Libertaristit ymmärtävät ja hyväksyvät yhteisöjen ...Libertaristit ymmärtävät ja hyväksyvät yhteisöjen tarpeen libertarismin käytännön toteutuksessa, mutta idealisoivat yksilön ja perustavat koko poliittisen filosofiansa yksilöön ja yksilön oikeuksiin. Se on hiukan ristiriitaista ja mielestäni heikentää libertarismin toteutumisen mahdollisuuksia. Toinen osin päällekkäinen epätasapaino on abstraktissa sopimusjärjestelmässä. Jos sopimus on määritelty kummankin osapuolen osalta tarkasti ja rajoitetusti (esim. tavaran lähetys, kuljetus- ja vastaanottosopimukset), sopimusjärjestelmä voi toimia vakiintuneiden ja toistuvien transaktioiden järjestelmässä. Ongelmana ovat erilaiset avoimet ja "sumeat" sopimukset (esim. palkkatyö, jossa ajan mittaan työn sisältö, määrä/työaika ja tahti voivat muuttua paljon palkan ja etujen muuttumatta), joita täytyy tehdä, ja jotka alkavat synnyttää ristiriitoja, kiistoja ja ongelmia järjestelmään. Tästä palaudutaan taas yhteisöön. Suhteellisen tasa-arvoisessa, samantyyppisistä ihmisistä koostuvassa, vastavuoroisuutta noudattavassa, ja havaittuun toimintaan, luotettavuuteen ja käytökseen perustuvaa mainejärjestelmää ylläpitävässä yhteisössä sekä rajoitetut, että avoimet sopimukset toimivat.<br /><br />Ps. Somalian Xeer-järjestelmä ei ole länsimaiselle ihmiselle houkutteleva, mutta sitä tarkasteltaessa on suhteutettava sen toimivuus muihin afrikkalaisiin järjestelmiin. Siinä kontekstissa Xeer toimii hyvin. Pakolaisuus Somaliasta ei ole perusteltua.Valkeahttps://www.blogger.com/profile/10835782570473516162noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-45320978350027154122011-01-24T06:15:36.104+02:002011-01-24T06:15:36.104+02:00Sammalkielen teoria että Hobbesin ajatus "kai...Sammalkielen teoria että Hobbesin ajatus "kaikkien sodasta kaikkua vastaan" on erään lainen satu kuullostaa fiksulta. Ehkä historiallinen satu on vain otettu käyttöön tekemään poliittinen diskurssi elävämmäksi, kun esitetylle ihannetilalle on voitu esittää pessimistinen vaihtoehto.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-44194411076091467402011-01-23T18:43:34.420+02:002011-01-23T18:43:34.420+02:00"Hobbes onkin tavallaan pukenut anarkian pelk..."Hobbes onkin tavallaan pukenut anarkian pelkonsa historialliseksi saduksi tai tarinaksi (fairytale)."<br /><br />- Näin saattaa olla.<br /><br />"Mutta toisaalta taas Hobbesin malli kuvaa aika tarkasti yksittäisen toimijan asemaa modernissa yhteiskunnassa, jossa eräässä mielessä vallitsee koko ajan kaikkien sota kaikkia vastaan (työmarkkinoilla, avioliittomarkkinoilla etc.)."<br /><br />- Voisiko lausahdus "kaikkien sota kaikkia vastaan" olla käännöskukkanen tai idiomi - eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on metaforisen käytön kautta sumentunut? Jospa siinä väkivaltaisen konfliktin sijaan tarkoitetaan jonkinlaista (markkina)taloudellista kilpailuasetelmaa? Kuitenkin jokatapauksessa jotain lievempää kuin mitä nimi antaa ymmärtää.Aakkenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-88937721423734891602011-01-23T17:52:24.543+02:002011-01-23T17:52:24.543+02:00Olen itse ajatellut joskus niin, että Hobbesin &qu...Olen itse ajatellut joskus niin, että Hobbesin "kaikkien sota kaikkia vastaan" ei kuvaa tilannetta ennen valtiota. Pikemminkin se kuvaa sitä skenaariota, joka syntyisi jos valtio nyt romahtaisi. Haiti on varmaan ihan hyvä esimerkki. Hobbes onkin tavallaan pukenut anarkian pelkonsa historialliseksi saduksi tai tarinaksi (fairytale).<br /><br />Mutta toisaalta taas Hobbesin malli kuvaa aika tarkasti yksittäisen toimijan asemaa modernissa yhteiskunnassa, jossa eräässä mielessä vallitsee koko ajan kaikkien sota kaikkia vastaan (työmarkkinoilla, avioliittomarkkinoilla etc.). Näin ollen se olisi ehkä enemmänkin modernin yhteisöelämän raadollisuuden projisointia menneisyyden maailmaan kuin menneisyyden itsensä kuvausta.<br /><br />Ainakin George Catlinin kuvaukset 1800-luvun alkupuolen intiaaneista olivat enimmäkseen aika leppoisia. Sieltä ei löydy hobbesilaista luonnontilaa, vaikka intiaanit eivät olleetkaan järjestäytyneet valtioiksi.<br /><br />Jos pidättäydytään hyvin sanatarkassa luennassa, niin Hayek on mielestäni huomattavasti Hobbesia selväpäisempi ajattelija mitä luonnontila-hypoteesiin tulee.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-56127770922155391532011-01-23T11:37:11.855+02:002011-01-23T11:37:11.855+02:00Sosiaalinen pääoma - Hikipedia
Lähtökohtaisesti v...<a href="http://hikipedia.info/wiki/Sosiaalinen_p%C3%A4%C3%A4oma" rel="nofollow">Sosiaalinen pääoma - Hikipedia</a><br /><br />Lähtökohtaisesti varovainen tai jopa negatiivinen suhtautuminen kanssaihmisiin voi olla jopa hyödyksi sellaisille, jotka ovat syystä tai toisesta alttiimpia hyväksikäytölle.<br /><br />Rennon sosiaalisille ihmisille taas sellainen suhtautuminen olisi haitaksi.<br /><br />Tällainen itseprojisio näkyy henkilön teksteissä sitten myöhemmin.<br /><br />---<br /><br />Hobbes kuitenkin oli aikansa tuotos, eikä 1600-luvun Englanti varmasti ollut mikään paratiisi.<br /><br />Ihan samaan tapaan aikansa tuotos oli Henry Hazlitt. 1950-luvulla USA:n talous kasvoi vauhdilla, jolloin libertaristiset ajatukset olivat hyvin ajankohtaisia.Aakkenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-1526604008858998892011-01-23T11:09:54.101+02:002011-01-23T11:09:54.101+02:00Hobbes on todennäköisesti itseprojisioinut (negati...<i>Hobbes on todennäköisesti itseprojisioinut (negatiivista) suhtautumistaan kanssaihmisiin. Kun taas Hayek lähtee positiivisemmasta näkökulmasta.</i><br /><br />Silti molemmat ovat omalla tavallaan oikeassa. Maailmassa vain on ihmisiä, joiden suhtautuminen muihin ihmisiin on tavallista positiivisempi/negatiivisempi.<br /><br />Siinä missä positiivissävytteinen Hayek rupattelisi uuden tuttavan kanssa rennosti, Hobbes voisi ainoastaan olla interaktiossa tämän kanssa kaupankäyntitarkoituksessa.<br /><br />---<br /><br />Ehdotan, että jokaiselle nykyään elossa olevalle filosofille tulisi tehdä psykologinen arviointi, jotta jälkipolvet voisivat asettaa hänen ajatuksensa kontekstiin tämän pohjalta.<br /><br />Ns. puolueetonta lähestymistapaa politiikkaan ja filosofiaan ei ole. En ainakaan usko sellaista olevan olemassa.Aakkenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-39622225011853536442011-01-23T10:50:17.340+02:002011-01-23T10:50:17.340+02:00Erilaisista poliittisista järjestelmistä voidaan p...Erilaisista poliittisista järjestelmistä voidaan puhua maan ääriin asti, eikä silti voida sanoa mikä olisi paras.<br /><br /><i>Things just happen</i>.<br /><br />Hobbes on todennäköisesti itseprojisioinut (negatiivista) suhtautumistaan kanssaihmisiin. Kun taas Hayek lähtee positiivisemmasta näkökulmasta.Aakkenoreply@blogger.com