tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post1784209482326198048..comments2024-03-19T21:47:39.900+02:00Comments on Kansankokonaisuus: Hayekia lukiessaJukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comBlogger36125tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-30676305296300787572010-07-01T07:15:29.745+03:002010-07-01T07:15:29.745+03:00ja siis kulttuurilla tässä yhteydessä en tarkoita ...ja siis kulttuurilla tässä yhteydessä en tarkoita mitään teatteria vaan ihmisen instituutioita, asenneilmastoa...Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-19153606002637874312010-07-01T07:05:55.614+03:002010-07-01T07:05:55.614+03:00Thomas,
Saatat olla oikeassa että Hayek näkee usk...Thomas,<br /><br />Saatat olla oikeassa että Hayek näkee uskonnon - ja myös kulttuurievoluution ryhmävalinnan kautta ja siis optimaalisten sääntöjen evoluution - tärkeäksi ensi sijassa varhaisvaiheessa.<br /><br />Saattaa olla että Hayek ajattelee että sääntöjen evoluutio on jo oleellisesti tapahtunut ja säännöt ovat nimenomaan vain ne säännöt jotka luovat puitteet markkinataloudelle (yksityisomaisuus yms.). Toisaalta hän kyllä puhuu siitä, miten evoluutio on vielä avoin sääntöjen tarkentamisen osalta. Esimerkiksi tekijän oikeuksien osalta.<br /><br />Toisaalta uskonto-kappaleesta voi kyllä hyvin saada myös sen kuvan että Hayekin mielestä uskonnolla on edelleenkin merkitystä. <br /><br />Itse en usko mihinkään kulttuurievoluution hidastumiseen niin kuin en muunkaan evoluution hidastumiseen. Enkä pidä kulttuuridiversiteetin alentumista sen parempana kuin biologisen diversiteetin alenemista. Mutta se mitä minä ajattelen ei liity aiheeseen, joka on Hayek ja hänen liittymisensä erilaisiin rinnakkaisiin maailmoihin kuten Ostromin ajatteluun.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-63913060138482853452010-06-30T09:31:43.523+03:002010-06-30T09:31:43.523+03:00Juho, minusta tässä vaiheessa riittää, että ymmärr...Juho, minusta tässä vaiheessa riittää, että ymmärrämme toistemme hypoteesin. <br /><br />Usein on hyvä tarkastella maailmaa kahden erilaisen lähestymistavan kautta.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-52431837365537113012010-06-30T09:24:41.727+03:002010-06-30T09:24:41.727+03:00Jukka: Ymmärrän, että uskonnon yhteiskunnallisen h...Jukka: Ymmärrän, että uskonnon yhteiskunnallisen hyötyarvon tarkastelu, irrallaan sen totuusarvosta (tai selitysvoimasta tieteellisessä mielessä), voi olla hyödyllistä. Vasta pieni osa ihmiskunnasta on sivistys- ja elintasoltaan siinä pisteessä, että uskontojen totuusarvo alkaa pistää silmään. Myös periaatteellisesti ajateltuna asioiden yksinkertaistaminen ja osakokonaisuuksien tarkastelu on toki ajoittain hedelmällistä. <br /><br />Ajattelen kuitenkin, että ateismin nousu länsimaissa johtuu juuri uskontojen kyseenalaisesta totuusarvosta, ja tässä mielessä totuusarvo liittyy asiaan ainakin pidemmän aikaperspektiivin tarkastelussa, tulevaisuutta ajatellen.<br /><br />Minustakin on muuten oikein mukavaa, että haluat keskustella ja pyrit näkemään asioita toisista näkökulmista.Juhohttps://www.blogger.com/profile/10037021683936656483noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-70419659757649313122010-06-30T09:15:49.926+03:002010-06-30T09:15:49.926+03:00Tässä olen kanssasi samaa mieltä ja tämän on oleel...Tässä olen kanssasi samaa mieltä ja tämän on oleellista jos haluaa ymmärtää yksityisen yrityksen ryhmädynamiikkaa:<br /><br /><i>Yksityisyrityksissä ryhmämieli ilmenee monella eri tasolla ja tavalla. Vanhastaan on ajateltu, että työntekijät ovat vain työpaikan suorittavia voimia. Hieman myöhemmin taas on huomioitu limittäinen työyhteisön sosiaalinen merkitys siihen kuuluville ihmisille. On tunnistettavissa erilaisia suhteellisia ryhmämielipiteitä, yhteishenkeä sekä vastakkainasettelua esim. johdon ja suorittajien välillä. Se voi muodostua kokonaisvaltaiseksi rakentavaksi neuvotteluksi tai vaientavaksi "ryhmäajatteluksi", joka voi koitua erittäin haitalliseksi sekä asiakkaille että yritykselle. Yritystä ei voi kokonaisvaltaisesti ymmärtää yhdestä näkökulmasta olion lailla. </i>Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-61304162845572061542010-06-30T09:06:51.992+03:002010-06-30T09:06:51.992+03:00Tässä vielä kirjoitukseni siltä aamulta, kun luin ...Tässä vielä <a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/10/onnea-elinor-ostromille.html" rel="nofollow">kirjoitukseni</a> siltä aamulta, kun luin lehdestä, että Ostrom on saanut Nobelin palkinnon.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-72830852547465822732010-06-30T09:00:45.235+03:002010-06-30T09:00:45.235+03:00(jatkuu edellisestä...)
Kyseessä ei siis ole post...(jatkuu edellisestä...)<br /><br />Kyseessä ei siis ole postmoderni hömppätutkimus vaan hyvin vakavasti otettava tutkimus.<br /><br /><i>Kollektivismi ei siis ole synonyymi yhteisöllisyydelle, vaan ihmisen pakottamiselle yhteisölliseen toimintaan esim. valtiossa. Individualismi ja kollektivismi ovat siis esimerkkejä yhteiskuntasopimuksen kiistämättömistä lähtökohdista. Kuitenkaan esim. libertaristinen minarkia ei tyrkytä ihmisille "ääriyksilöllisiä" tai "anti-yhteisöllisiä" elämänarvoja, vaikka ihminen ei lähtökohtaisesti saisikaan tukea valtiolta tai olisi velvoitettu pakkotyöhön muiden puolesta. </i><br /><br />Tarkoitukseni ei ole asettaa yhteisöllisyyttä ja individualismia vastakkain, vaikka ymmärrän että sait sen kuvan.<br /><br />Huomautetakoon kuitenkin, että siinä missä libertaarit väittävät että sopimusvapaus on ehdoton ja että sen pitää olla ehdoton, Hayek näkee asian täysin toisella tavalla. <br /><br />Hayekille ensin on perinne ja säännöt. Niitä voi popperilaisittain toki kritisoida. <br />Ihmistä rajoittavat säännöt ovat aina epämiellyttäviä. Mutta vain perinteen ja vertaiskontrollin luomat säännöt mahdolllistavat että ihminen muuttuu (suhteellisesti ottaen) vapaaksi. <br /><br />Säännöt eivät ole sopimuksen vaan perinteen synnyttämiä. Huonojen sääntöjen haastaminen ei ole siistiä sisätyötä vaan niitä haastaessa joutuu rienauksen kohteeksi. Se taas joka vaatii "ehdotonta vapautta" ei Hayekille edusta kuin barbariaa ja näennäisvapautta.<br /><br />Olen samaa mieltä Hayekin kanssa. <br /><br />Tällaisia väitteitä on toki vaikeaa todistaa oikeaksi. Niin kuin mitään muutakaan todella mielenkiintoista väitettä. Popper onkin osoittanut tiedon rajat ja häneen Hayek jatkuvasti viittaa.<br /><br />Tämän vuoden talousnobelisti Elinor Ostrom on oman tulkintani mukaan samoilla linjoilla kuin Hayek. Tämä <a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2010/04/miksi-en-ole-libertaari-osa-1.html" rel="nofollow">postaukseni</a> kannattaa lukea.<br /><br />Hayeklaiset arvostavat Ostromia ja <a href="http://hayekcenter.org/?p=1759" rel="nofollow">haluavat nähdä Ostromin hayeklaisena</a>. Ennen kuin olin lukenut Hayekia ajattelin että "libertaarit haluavat kerätä irtopisteitä", mutta näen nyt asian toisin. "Hayeklaiset" ovat ilmeisesti aika samanlaisia traditionalisteja kuin "me ostromilaisetkin". (En halua vannoa kenenkään yhden ihmisen nimeen, muta jos joku pitää valita, valitsen sympaattisen mummelin Elinor Ostromin, joka on tutkinut julkishyödykkeiden tuottamista yli 50 vuotta. And still going strong.)<br /><br />Luen juttusi vielä kerran uudelleen ja kommentoin ehkä jotain muutakin. Kiitos paljon hyvistä kommenteista!Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-19364724375385419402010-06-30T09:00:20.234+03:002010-06-30T09:00:20.234+03:00Thomas,
Vastaan nyt ensin kahteen asiaan:
Vastai...Thomas,<br /><br />Vastaan nyt ensin kahteen asiaan:<br /><br /><i>Vastaisin tuohon aikaisempaan yleismielikeskusteluun sen verran, että konstruktiivinen ilmiö ei voi koskaan olla olio. Olio tarkoittaa objektiivista suhdeverkostosta irtautuvaa ja yhdestä perspektiivistä havaittavaa, säännönmukaista toimijaa. Voidaan kyllä puhua yhteismielestä, mutta sille joudutaan jo puhekäytäntöjen puolesta tekemään oletuksia. Yhteismieli voi tarkoittaa esimerkiksi enemmistön yhdensuuntaista käsitystä tai jotain viitteellistä käsitystä, jonka jokainen ryhmään kuuluva vähintään jakaa.</i><br /><br />Antropologinen tutkimus johon olen monessa paikoin tässä blogissa viitannut ei ole kokonaan samoilla linjoilla kanssasi. Alkuperäisessä metsästäjä-keräilijä-yhteisössä konformismin, vertaisrangaistuksen ja arvojen sisäistämisen yhteiskuntaan syntyy jotakin jota voimme kutsua sanalla yhteismieli.<br /><br />Ei ole kyseessä enemmistön mielipide siinä mielessä, että esimerkiksi 76% kannattaisi jotain ajatusta. Vaan lähes kaikki heimon jäsenet sisäistävät ajatuksen usein varsin nopeasti.<br /><br />Monet merkittävät antropologit väittävät jopa että tietyissä olosuhteissa ihmisyhteisö muuttuu superorganismiksi ("olioksi").<br /><br /><a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/03/amishit-ja-taloustiede.html" rel="nofollow">http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/03/amishit-ja-taloustiede.html</a><br /><br /><a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006/10/yrityskin-on-superorganismi.html" rel="nofollow">http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006/10/yrityskin-on-superorganismi.html</a><br /><br />(jatkuu)Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-30452101734743248712010-06-30T06:46:48.763+03:002010-06-30T06:46:48.763+03:00Haluaisin vielä hieman tarkentaa kollektivismin ja...Haluaisin vielä hieman tarkentaa kollektivismin ja individualismin käsitettä ja avata mahdollisesti uuden keskustelun tähän liittyen. Aiemmassa keskustelussa nimittäin ilmenee kollektivismin ja individualismin käsitteitä mielenstäni hieman väärin ymmärrettyinä. Kollektivismi ei siis ole synonyymi yhteisöllisyydelle, vaan ihmisen pakottamiselle yhteisölliseen toimintaan esim. valtiossa. Individualismi ja kollektivismi ovat siis esimerkkejä yhteiskuntasopimuksen kiistämättömistä lähtökohdista. Kuitenkaan esim. libertaristinen minarkia ei tyrkytä ihmisille "ääriyksilöllisiä" tai "anti-yhteisöllisiä" elämänarvoja, vaikka ihminen ei lähtökohtaisesti saisikaan tukea valtiolta tai olisi velvoitettu pakkotyöhön muiden puolesta. Tähän liittyy monia harhakäsityksiä, koska yksilöllisyyteen liittyy ajatus siitä, että se olisi automaattisesti yhteisöllisyyden vastakohta. Spontaanit verkostot juuri täydentävät yhteiskuntasopimusta, kun ihminen saa vapaasti punnita erilaisiin verkostoihin kuulumisen hyötyjä voimankäyttöön perustuvien pakkojen puuttuessa. Tämän ymmärtää vasta, kun valtavirran taloustieteen käsitys ihmisestä loppuun asti rationaalisena liiketaloudellisena toimijana hylätään ja hahmotetaan ihmisen sosiaalinen ulottuvuus. Ihminen kyllä varmasti laskelmoi jollain tavalla omaa hyötyään kaikkialla, mutta se ei välttämättä operoi liiketalouden alueella.<br /><br />Usein juuri kollektivistit korostavat, että (spontaani) yhteisöllisyys on ihmiselle luonnollista. Jos näin on, mihin kollektivismia, siis väkivaltaan perustuvaa pakkoyhteisöllisyyttä tarvitaan, kun kerta ihmiset olisivat automaattisesti yhteisöllisiä? Hyvin ristiriitaista ajattelua. Pikemminkin tuo ihmisen luontainen yhteisöllisyys perusteluna pelaisi utilitaristisen libertaarin pussiin.Thomas Taussihttps://www.blogger.com/profile/17940329564455706359noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-67197949889751176372010-06-30T06:46:01.947+03:002010-06-30T06:46:01.947+03:00Juho, ei ole kysymys siitä että a) minä en ymmärtä...Juho, ei ole kysymys siitä että a) minä en ymmärtäisi että Jumalan olemassaolo voi kuulua maailmankuvaan tai siitä että b) sinä olisit väärässä kun väität että Jumalan olemassaolo on ensi sijassa maailmankuvaan liittyvä asia.<br /><br />Mutta minun näkökulmastani - tai voinen varmuudlella sanoa myös Hayekin - se onko Jumala olemassa ei ole millään lailla merkittävää vaan sillä että uskonto voi luoda sellaiset puitteet missä Hayekin näkökulmasta "hajautettu järjestelmä" toimii tehokkaammin tai minun näkökulmastani uskonto voi tukea ryhmäkoheesiota ja luottamiusta ja näin luoda puitteet tehokkaalla julkishyödykkeen tuottamiselle.<br /><br />Tästä näkökulmasta se, onko islam oikeassa on epäoleellista, oleellista on se, a) kykeneekö islam valtaamaan alueita "valistuneelta länneltä" ja b) millaisen tehokkuuden tason yhteiskuntaan tämä johtaa.<br /><br />Arvostan sinua että siinä että olet valmis keskustelemaan tästä asiasta, vaikka meillä on tässä erilainen näkökulma. Synkkä totuus on, että eräät ihmiset todella kokevat tämän minun näkökulmani niin vaaralliseksi, että minua oikein kannattaa alkaa henkilökohtaisesti painostaa melko laajalla rintamalla. Sanoisinko narsistin raivolla. En lähde asiaa puimaan. Olen asian suhteen täysin levollinen.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-13657483293795687612010-06-30T06:41:23.985+03:002010-06-30T06:41:23.985+03:00Vastaisin tuohon aikaisempaan yleismielikeskustelu...Vastaisin tuohon aikaisempaan yleismielikeskusteluun sen verran, että konstruktiivinen ilmiö ei voi koskaan olla olio. Olio tarkoittaa objektiivista suhdeverkostosta irtautuvaa ja yhdestä perspektiivistä havaittavaa, säännönmukaista toimijaa. Voidaan kyllä puhua yhteismielestä, mutta sille joudutaan jo puhekäytäntöjen puolesta tekemään oletuksia. Yhteismieli voi tarkoittaa esimerkiksi enemmistön yhdensuuntaista käsitystä tai jotain viitteellistä käsitystä, jonka jokainen ryhmään kuuluva vähintään jakaa. Jos ihmisillä olisi jokin objektiivinen ja suhteellisista määritelmistä irtautuva yhteismieli, tällöin aivan jokaisen ryhmään kuuluvan ihmisen mieli olisi ennustettavissa, ja yhteismieli pystyttäisiin koodaamaan eksplisiittiseen kirjalliseen muotoon. Tätä tarkoitin aikaisemmin Hayekia referoidessani, enkä näe siinä mitään epäkohtaa.<br /><br />Puhuttaessa ryhmämielestä yhteiskunnan (käytännössä valtion) ja yksityisyritysten kohdalla täytyy huomata monia ratkaisevia eroja. Yksityisyritykseen kuulutaan viime kädessä vapaaehtoisen sopimuksen pohjalta, ja sen tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajille. Kaikki muu on välineellistä. Väkipakkoa yritykseen kuulumiseen ei ole, sillä jos työntekijä kokee yrityksen epämiellyttäväksi paikaksi, pitää sen työtehtäviä liian raskaina tai palkkaa pienenä, se voi vähintään irtisanoa suhteensa helposti. Saman kaltaisia, vähintään saman maan sisällä ihmisen osaamista kysyviä työpaikkoja on joka tapauksessa. Monien yritysten kanssa on myös varaa räätälöidä oma työsopimus. Toisin sanoen työntekijät ovat yritystä varten.<br /><br />Valtiolla taas ei ole perinteiselle osakeyhtiölle ominaisia piirteitä voiton tekemisestä, omistajista sekä tarkasti määritellystä päätäntävallasta. Jo hieman lähempänä valtio olisi jonkinlaista osuuskuntaa, mutta esim. yhteisen tuotannon jakaminen, palkitsemisjärjestelmät jne. poikkeavat huomattavasti. Ennen kaikkea valtio ei ole liiketaloudellinen yksikkö, joka kilpailisi muita valtioita vastaan jonkinlaisen markkinaosuuden tai maa-alueiden valtaamiseksi. Tällöin rikottaisiin ainakin taloustieteellisiä periaatteita rauhanomaisista markkinoista. Lisäksi valtion liiketaloudellinen toiminta vaatisi kokonaisvaltaista liiketoimintastrategiaa ja valvottua sekä tehostettua resurssien valjastamista suunnitelmalle. On sitä yritetty esimerkiksi Neuvostoliitossa, mutta terveet länsimaiset ihmiset kutsuvat sitä totalitarismiksi. Jos valtio antaisi liian vähän suhteessa siihen, mihin se ihmistä velvoittaa, ihmisen on hyvin vaikea solmia omaa sopimusta tai irtisanoa sitä ylipäätään. Valtion vaihtaminenkin on hyvin monimutkaista ja ihmiselle kulttuuritekijöistä vaativaa.<br /><br />Yksityisyrityksissä ryhmämieli ilmenee monella eri tasolla ja tavalla. Vanhastaan on ajateltu, että työntekijät ovat vain työpaikan suorittavia voimia. Hieman myöhemmin taas on huomioitu limittäinen työyhteisön sosiaalinen merkitys siihen kuuluville ihmisille. On tunnistettavissa erilaisia suhteellisia ryhmämielipiteitä, yhteishenkeä sekä vastakkainasettelua esim. johdon ja suorittajien välillä. Se voi muodostua kokonaisvaltaiseksi rakentavaksi neuvotteluksi tai vaientavaksi "ryhmäajatteluksi", joka voi koitua erittäin haitalliseksi sekä asiakkaille että yritykselle. Yritystä ei voi kokonaisvaltaisesti ymmärtää yhdestä näkökulmasta olion lailla. <br /><br />Hayek sanoikin, että ihminen ei voi suunnitella ja muovata erilaista luontoa täysin mielensä mukaan, vaan korkeintaan odottaa luonnon saavan omissa puitteissaan toivottavia muotoja. Minulle tulee tästä mieleen alkemia.Thomas Taussihttps://www.blogger.com/profile/17940329564455706359noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-90042933658981324472010-06-29T15:20:00.849+03:002010-06-29T15:20:00.849+03:00Jumalan, karman tai jälleensyntymän voi toki ajate...Jumalan, karman tai jälleensyntymän voi toki ajatella abstrahoivan monenlaisia arkisia asioita, mutta en hoksaa miksei tällainen abstraktio ole mielestäsi oleellinen osa maailmankuvaa.<br /><br />Länsimaissa, etenkin Suomessa, itse Jumalan käsite on toki vähän heikossa hapessa ja siksi uskonto on siirtynyt olemukseltaan lähemmäksi perinnekokoelmaa. Suomea tarkastellessa ymmärrän näkemyksesi.Juhohttps://www.blogger.com/profile/10037021683936656483noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-37693634996675178902010-06-29T12:11:02.305+03:002010-06-29T12:11:02.305+03:00Kun kalvinisti uskoo Jumalaan ja predestinaation, ...Kun kalvinisti uskoo Jumalaan ja predestinaation, hän ajattelee että koska hän pärjää busineksessä, Jumala on valinnut hänet. Eli "Jumala" on jonkinlainen kapitalismin abstrahaatio. Kapitalismin perinteen osa.<br /><br />Hutteriitti taas ajattelee että Jumalaan uskominen on alistumista Jumalan tahdolle, alistumista seurakunnalle, Jumalan ruumiin osana olemista. "Jumala" abstrahoi yhteisöllisyyttä, heimomieltä, kommunismia. <br /><br />En näe uskontoa minään erikoisena asiana. Siis jonkinlaisena maailmankuvana. Se on osa jonkun kansan perinnettä.<br /><br />Kun suomalainen - tai osa suomalaisista - ajattelee, että on hienoa rakentaa omakotitalo, on hienoa hakata halkoja kesämökille ja on kevotonta olla jouten niin tämä ajatus on linkittinyt luterilaiseen perinteeseen. <br /><br />Ymmärrän kyllä sen että sinä ajattelet toisin. Vapaa-ajattelijakin on esimerkiksi sitä mieltä että Jumalaa ei ole olemassa ja hän on siitä syystä ateisti. Mutta kysymys esimerkiksi siitä perustuuko suomalaisten kaikki ongelmat jotenkin mystisesti holhoamiseen on minusta aika samanlainen asia kuin se onko Jumala olemassa.<br /><br />Vastausta ei saada mutta se miten ihminen näistä kahdesta "teriasta" ajattelee vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-88098180776152894712010-06-29T11:18:40.736+03:002010-06-29T11:18:40.736+03:00Mielestäni uskontoa ei pitäisi samaistaa perinteen...Mielestäni uskontoa ei pitäisi samaistaa perinteen kanssa, joten sen käsittely samoin argumentein tuntuu oudolta. Uskontoon toki liittyy perinteitä, mutta uskonto itse on enemmänkin metaperinne, tai oikeastaan maailmankuva, joka muurataan kaiken taustalle.<br /><br />Esimerkiksi mainitsemasi kuukauden kesäloma ja usko Jumalaan ovat mielestäni aivan eri tyypin asioita. Uskonto määrittää maailmankuvan, joka puolestaan määrittää suhtautumisen noihin muihin luettelemiisi asioihin.Juhohttps://www.blogger.com/profile/10037021683936656483noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-3426306333116603442010-06-29T11:01:47.638+03:002010-06-29T11:01:47.638+03:00Kun puhun perinteistä, en tarkoita joulun ruokaper...Kun puhun perinteistä, en tarkoita joulun ruokaperinteitä, eikä tarkoita Hayek. <br /><br />Vaan yksityisomaisuutta, valtiokirkkoa, ay-liikettä, kuukauden pituista kesälomaa, pitkää äitiyslomaa, naisten työssäkäyntiä, lasten varhaisen itsenäistymisen arvostamista, presidentin asettamista poliitikkojen edelle, hyvinvointivaltiota, Jumalaan uskomista, siihen uskomista että alkoholin tokuton käyttö johtuu holhouksesta, ajatus että ruumiillinen työ on arvokasta, hartiapankkirakentaminen jne. jne.<br /><br />Osa perinteistä on tietysti haitallisia mutta ei siksi että ne eivät perustu tietoon vaan pragmaattisista syistä.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-71503609535307788192010-06-29T09:14:58.442+03:002010-06-29T09:14:58.442+03:00Ymmärsin. Mutta ei minulla ole lisättävää.Ymmärsin. Mutta ei minulla ole lisättävää.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-42483726512931047112010-06-29T08:57:17.500+03:002010-06-29T08:57:17.500+03:00Lainaamassani kohdassa puhuttiin uskonnosta, ja si...Lainaamassani kohdassa puhuttiin uskonnosta, ja sitä koski myös vastaukseni. Kritiikkini siis kohdistuu sellaisiin perinteisiin, tai perinneryppäisiin, jotka perustuvat jollekin suuremmalle toismaailmalliselle rakennelmalle.<br /><br />Mitä tulee perinteisiin yleensä, niin niistä nauttivat, ja niitä arvostavat, ainakin jossain määrin, kaikki tuntemani sekulaarit.Juhohttps://www.blogger.com/profile/10037021683936656483noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-13593185190171551292010-06-29T06:40:24.959+03:002010-06-29T06:40:24.959+03:00Älykäskään ihminen ei todellisuudessa ymmärrä mite...Älykäskään ihminen ei todellisuudessa ymmärrä miten traditio on monella tavalla välttämätön yhteiskunnan kasassa pysymiselle. Samalla lailla kuin sitä miten kilpailu ja markkinat nimenomaisesti tuottavat hyvinvointia kulloisessakin tilanteessa nyt ja tulevaisuudessa, perinteenkään merkitystä on vaikea tajuta. Kukaan ei edes kuvittele tajuavansa sademetsän ekosysteemiä kokonaan mutta joka jätkä luulee ymmärtävänsä yhteiskunnan joka on varmasti yhtä monimutkainen.<br /><br />Perinnettä voi toki kritisoida ja joskus muuttaa. mutta muuttamisesta voi olla kohtalokkaat seuraukset. Esim. VAL:n toiminnan näen faktisesti puhtaaksi sivistyksen dekonstruktioksi siinä muodossa jossa VAL nykyisen pj:nsä alaisuudessa toimii.<br /><br />Sillä olenko minä pienenä ihmisenä näin sanoessani jotenkin valaistunut ja asetunko muiden yläpuolelle ja olenko itse kykenemätön olemaan uskovainen ei kokonaisuuden kannalta merkitse mitään.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-65026449414792669732010-06-28T22:09:35.886+03:002010-06-28T22:09:35.886+03:00näkee uskonnolla olevan merkittävää käytännöllistä...<i>näkee uskonnolla olevan merkittävää käytännöllistä arvoa, jota uskonnon faktuaalisen totuusarvon mahdollinen puute ei millään lailla romuta.</i><br /><br />Tämä on mielestäni ristiriitainen näkökanta, sillä uskonnon arvo on sidoksissa siihen, pidetäänkö sitä totena.<br /><br />Näkökanta toimii siis vain, mikäli asetutaan jonkinlaiseen valaistuneen asemaan ja ajatellaan <i>noiden muiden</i> tarvitsevan sitä. Kukaan, jolla on tämä näkökanta ei tarvitse uskontoa, eikä hän uskoon kykenisikään, koska on (tai ainakin kuvittelee olevansa) hoksannut, mistä uskonnossa on pohjimmiltaan kyse.<br /><br />Kukaan tuskin kieltää uskonnon historiallista arvoa kulttuurihistoriallisena askeleena. Vastaavalla tavalla litteän maan maailmankuva oli arvokas askel kohti selitysvoimaisempaa maailmankuvaa. Selitysvoima ei tietenkään ole ainoa hyvyyden kriteeri, mutta se on pirun vahva sellainen.<br /><br />Ihmisen metafyysiselle tarpeelle on muitakin purkautumiskanavia kuin jäykkä toismaailmallinen rakennelma.Juhohttps://www.blogger.com/profile/10037021683936656483noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-17873509476333997562010-06-28T14:54:54.404+03:002010-06-28T14:54:54.404+03:00Kiitos LS, luin tekstin. Suosittelen muitakin luke...Kiitos LS, luin tekstin. Suosittelen muitakin lukemaan.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-61419564296857121852010-06-28T14:27:51.239+03:002010-06-28T14:27:51.239+03:00@Jukka,
En vastusta valtion olemassaoloa, mutta k...@Jukka,<br /><br /><i>En vastusta valtion olemassaoloa, mutta kannatan sen supistamista. Näen valtiolla roolin ehkä markkinahäiriöiden ratkaisemisessa, maanpuolustuksessa, poliisitoimessa, EHKÄ jossain määrin myös sosiaalipolitiikassa. Minusta valtion supistamista pitäisi lähteä toteuttamaan askel askeleelta, ilman jotain valmiiksi määriteltyä lopputilaa.</i><br /><br /><a href="http://www.hillsdale.edu/news/imprimis/archive/issue.asp?year=2004&month=04" rel="nofollow">Näin hyvin se onnistui Uudessa Seelannissa.</a>LShttps://www.blogger.com/profile/01545920298138932477noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-24164366704442803102010-06-27T09:58:07.535+03:002010-06-27T09:58:07.535+03:00Se, mitä Thomas kirjoittaa, on minustakin Hayekin ...Se, mitä Thomas kirjoittaa, on minustakin Hayekin perussanoma. Lisäksi hyvin kuvattuna, mistä kiitos. (Uskonto ja perinne -aiheen otin esille sen takia että se on tämän blogin näkökulman kannalta oleellista.)<br /><br />Pieni varaus kuitenkin Thomasille:<br /><br /><i>Hayekin painavin sanoma rationalismikeskustelussa on se, ettei ihmisyhteisöillä ole objektiivista yhteismieltä, vaan kaikki syntyy ruohonjuuritasolta. Ei siis toisin sanoen ole mitään yhteisön luomaa erillistä ennustettavaa ja säännönmukaista oliota. Tästä päästään spontaanin järjestyksen teoriaan, joka on Hayekin kirjan olennaisin sanoma. (Kirjan takakansiesittelyssä oli tästä jotain)</i><br /><br />Kyllä Hayek kuitenkin identifioi sen, että metsästäjä-keräilijä-heimossa yhteisölä on mitä suurimmassa määrin yhteismieli (heimomieli), johon liittyy tasa-arvo, arvojen sisäistäminen, voimakas vertaisvalvonta, oman eduntavoittelun demonisointi ja eräänlainen superorganistinen "säännönmukainen olio". Hayek sanoo selkeästi että mitään hobbesilaista kaikkien sotaa kaikkia vastaan ei ole koskaan ihmisen historian alkuvaiheissa ollut olemassakaan.<br /><br />Mutta Hayekin mukaan tällainen heimomieli on mitä suurin este nykyaiaikasen kauppaan perustuvan yhteiskunnan rakentamisessa ja Hayekin mukaan heimomieli on sosialististisille intellektuellille tyypillistä.<br /><br />Hayekin mukaan alkaen Aristoteles'stä Rousseauhan ja Einsteiniin intellektuellit ovat demonisoineet oman edun tavoittelua ja kauppaa nimenomaan siksi että ovat jotenkin degenreroituneet tähän heimomieleen.<br /><br />Mutta Hayek kuitenkin toteaa että heimomielellä on silläkin paikkansa - sfäärinsä. Tässä suhteessa Hayek lähestyy kansankokonaisuudenkin ajattelua, vaikkka on toki paljon paljon negatiivisempi kollektivismille (heimomielelle) kuin kansankokonaisuus.<br /><br />Kyseessä on kuitenkin vain aste-ero. Referoin <a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2006/10/yrityskin-on-superorganismi.html" rel="nofollow">tässä</a> artikkelia, jossa kuvataan sitä miten yrityksen sisällä heimomieltä voidaan ammentaa hedelmällisesti. Referoidun artikkelin kirjoittaja on siis Pete Richerson jonka opettaja Donald T. Campbell on siis ollut myös Hayekin innoittaja.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-22469843630444608212010-06-27T09:44:01.299+03:002010-06-27T09:44:01.299+03:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-72746761453858895822010-06-27T09:18:49.774+03:002010-06-27T09:18:49.774+03:00Tässä on kaksi esimerkkiä siitä, miten uskonnolla ...Tässä on kaksi esimerkkiä siitä, miten uskonnolla voi olla positiivinen rooli:<br /><br />1. <a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/04/ottaisitko-nama-miehet-kotiisi-eli.html" rel="nofollow">Intian ehkä menestynein uskontokunta jainilaisuus ylläpitää vertaisvalvontaa delegoimalla valvonnan ärimmäisessä köyhyydessä eläville miehille Muneille</a>.<br /><br />2. <a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/04/uskonnon-irrationaalisuudesta-osa-2.html" rel="nofollow">Kongolainen kääpiöheimo abstrahoi yhteisen päätöksen kirkastumisen - ja oikeuttaa demokraattisen päätöksenteon - metsänhenkien avulla.</a><br /><br />Esimerkit voivat tuntua oudoilta. Olen ottanut ne tähän siksi, että niissä uskonnon positiiviset vaikutukset voittavat negatiiviset mennen tullen. On helppo (helpompi!) tietysti löytää vastakkaisiakin.<br /><br />Edellinen esimerkki on kuitenkin tätä päivää ja kuvastaa äärimmäisen tehokasta järjestelmää joka on tehnyt jainilaisista erittäin menestyneen yhteisön. Kun keskustelee jainilaisten kauppiaiden kanssa rajashtanilaisessa mattokaupassa ymmärtää nopeasti että tämä porukka on tämän maan ja koko maailman voittajia.<br /><br />Toki voi väittää, että vastaava hyöty olisi saavutettu jollain rationaalisellakin tavalla. En tosin ymmärrä miten ja toisaalta vaikka sellainen esitettäisiinkin, pitää myös vastata kysymykseen miten se konstruktio olisi voinut syntyä spontaanisti.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-4284800064488529642010-06-27T08:59:27.561+03:002010-06-27T08:59:27.561+03:00Anonyymi, en ymmärrä miksi perinteen välittäminen ...Anonyymi, en ymmärrä miksi perinteen välittäminen lapselle olisi hyväksikäyttöä. Toki on paljon huonoa perinnettä - tämän Hayek myös toteaa. Toki nämä ovat herkkiä asioita.<br /><br />Se, että ihminen uskoo Jumalaan, ei parhaassa tapauksessa millään lailla vaikuta siihen minkä mielipiteen hän ottaa tekniseen tai tieteelliseen totuuteen. Jos Jumala on tieteellisesti neutraali yhteisön sisäistettyjen arvojen noudattamisen valvoja tms. on mahdollista saavuttaa molempien (tieteellisen ja uskonnollisen maailman) hyvät puolet.<br /><br />En tietenkään väitä että näin läheskään aina tapahtuisi, enkä minä ole tässä ehdottamassa että ihmisten pitäisi alkaa uskovaisiksi.<br /><br />Väitänpä vain että uskonnolla on ihmiskunnan historiassa ollut usein positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Sopivanlainen uskonto on aiheuttanut sen että yhteiskunta A on kasvanut vahvemmaksi kuin yhteiskunta B, ja syrjäyttänyt B:n. (Enkä puhu nyt välttämättä aseellisesta syrjäyttämisestä vaan siitä että yksi elämän tapa on syrjäyttänyt toisen.) <br /><br />Väite, että ne positiiviset vaikutukset olisi saatu aikaan yhtä hyvin jollain rationaalisemmalla tavalla on jossittelua ja myös sitä rationalismin ylikorostamista josta Hayek puhuu.<br /><br />Järki on toki tärkeä, mutta maailma ei kehity sitä kautta, että konstruoisimme järjellä kirjoituspöydän vieressä suunnitellun maailman, vaan spontaanimmin ja hajautetusti,<br /><br />En vastusta valtion olemassaoloa, mutta kannatan sen supistamista. Näen valtiolla roolin ehkä markkinahäiriöiden ratkaisemisessa, maanpuolustuksessa, poliisitoimessa, EHKÄ jossain määrin myös sosiaalipolitiikassa. Minusta valtion supistamista pitäisi lähteä toteuttamaan askel askeleelta, ilman jotain valmiiksi määriteltyä lopputilaa.<br /><br />Teoriat ovat hyviä välineitä, mutta olen nähnyt tarpeeksi caseja - vaikkapa peruskoulun läpiajon - jossa juuri mitään ei kokeiltu vaan teoria ajettiin läpi huonoista kokemuksista välittämättä.<br /><br />Todennäköisesti valtion supistaminen ei etene askel asekeleelta vaan romahduksen kautta. Rahat loppuvat, hyvinvointivaltio rapautuu jne. (No romahdus on myös sponttaanisuutta.)<br /><br />Minusta väitteesi että kauppaan ei liity väkivaltaa, on idealistinen. Olen toki samaa mieltä siitä, että kapuan ja yleensä vastavuoroisuuden myötä, ihmiskunta on kehittynyt parempaan suuntaan. <br /><br />Bushmanneillakin jo kauppa johti siihen, että samalla kun bushmanni-yksilö A oli yhden heimon jäsen, joka ehkä oli konfliktissa toiseen heimon, hänellä oli myös kauppasuhteita toisiin bushmanniyksilöihin B1,...,Bn, jotka kuuluivat kukin eri heimoon.<br /><br />Tämä verkostoituminen pehmensi sisäryhmä-ajattelua vaikka ei tietenkään korvannut sitä, Kauppasuhteet (A,B1),...(A,Bn) mahdollistivat vaihdon lisäksi sen, että jos A:n heimo joutui vaikkapa nälänhätään, A:n heimo saaattoi väliaikaisesti muuuuttaa vaikka B1:n heimon alueelle, jos B1:n heimo sen salli.Jukka Aakulahttps://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com