lauantaina, huhtikuuta 13, 2019

Tasa-arvo julkishyödykkeenä - ja maanpuolustus

Vanhempainvapaa halutaan jakaa isien ja äitien välillä, jotta naisten ja miesten asema työmarkkinoilla olisi tasa-arvoisempi. Monet haluavat tehdä jaosta pakollista.


Pakollisuus on tavallaan aivan loogista. Kun nuori mies tai nuori nainen hakevat työtä, halutaan että työnantaja ei näe naisen työhönottoa vanhempainvapauden takia ongelmallisempana kuin miehen työhönottoa. Kun sanon että pakollisuusvaatimus on aivan loogista, en ota kantaa siihen painaako pakollisuuden hyödyt enemmän tai vähemmän kuin haitat. Jokainen voi arvioida sen itse.

Kun tasa-arvo nähdään julkishyödykkeenä - koko yhteiskunnan laatua parantavana asiana - pakollisuuden vaatimus palautuu vapaamatkustajan ongelmaan. Pakollisuus on sen estämistä, että vain osa perheistä osallistuu tasa-arvon tuottamiseen.

Kyse on samanlaisesta asiasta kuin asevelvollisuudessa. Asevelvollisuus on julkishyödykkeen itsenäisyys tuottamista. Tilanteessa, missä Venäjän uhka kasvaa, asevelvollisuudesta lipeminen vaikkapa "vakaumuksellisista syistä" on ongelma.

Moraalisäännöt muuttuvat. Niiden pitää palvella kansakunnan tarpeita. Se mikä joskus oli ehkä "vakaumuksellisista syistä" sallittavaa (siviilipalvelus) tai taloudellisista syistä perusteltua (vanhempain vapaiden käyttö niin että perheen tulotaso maksimoituu), ei välttämättä ole enää hyväksyttävää.

Niitä ihmisiä, jotka ovat valmiita tuottamaan yhdessä sovittua julkishyödykettä (maanpuolustus, tasa-arvo) on julkisuudessa vähintäänkin ylistettävä ja niitä, jotka vapaamatkustavat (siviilipalvelusmiehet, vanhempainvapaiden jaosta kieltäytyvät), on määriteltävä moraalisesti alamittaisiksi. Pakollisuus on vielä rankempi keino, jota sitäkään ei välttämättä kannata kaihtaa.

Vastaavasti Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch edellytti, että niitä jotka ovat valmiita tuottamaan julkishyödykettä väestönlaatu, on vähintäänkin ylistettävä.

Ei kommentteja: