On pakko nyt vaan yrittää

Suomalainen demokratia on kykenemätön.

Se on kykenemätön turvaamaan Suomen kansalaisia ulkomailta maahan tunkeutuvilta ihmisiltä, joiden mukana tulee ISIS:in terroristeja. Demokratialla olisi mm. ollut rutkasti aikaa tehdä päätös, että Suomesta Syyrian lähteviltä ja myöhemmin palaavilta otetaan pois passi ja Suomen kansalaisuus. Demokratia teeskentelee, että kesällä alkanut pakolaiskriisi tuli yllätyksenä. Vaikka jokainen näki että suuri riski pakolaisvyöryn leviämisestä Suomeen oli olemassa, siihen ei valmistauduttu, koska kukaan ei ole demokratiassa vastuussa mistään.

Demokratia on kykenemätön turvaamaan kansallista itsenäisyyttä hankkimalla liittolaisia muista länsimaista. Kansan enemmistön "tahto" pysyä Naton ulkopuolella - "tahto" joka perustuu massan typeryyteen - ja poliitikkojen aiempi naivi usko Venäjän muutokseen on estänyt Suomea pääsemästä muiden länsimaiden joukkoon Natoon. Suomi on siirtymässä uuden suomettumisen aikaan, jossa mm. pääministeri puhuu Suomen ja Venäjän hyvistä suhteista. Demokratia on kykenemätön takaamaan todellista läkinäkyvyyttä ja sananvapautta ulkopoliittisissa ja turvallisuuspoliittisissa asioissa. Kun Niinistöltä kysyttiin, mitä Suomi tekee jos Ruotsi menee Natoon, hän kieltäytyy vastaamasta.

Demokratia on myös kykenemätön ratkaisemaan Suomen taloudellisia ongelmia esimerkiksi sisäisellä devalvaatiolla. Sen sijaan demokratia alistuu korporaatiovallalle, jolle ei silläkään ole mitään todellista vastuuta Suomen kohtalosta.

Suomessa on puhuttu paljon siitä, että poliitikkojen pitäisi kuunnella kansaa. Tämäkin on varsin kyseenalaista. Onhan kansa ja kansan kuuntelijat juuri pitäneet Suomen Naton ulkopuolella. Toisaalta kansaa on helppo manipuloida. Suomen Kuvalehti kirjoitti vuonna 2010 pääkirjoituksessaan - siis Tarja Halosen presidenttikaudella:

Kansan enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä ja presidentti heijastelee sitä. Ja toisinpäin: presidentin kannan takia kansa on varuillaan. Historia osoittaa, oliko Halonen se presidentti, jonka aikana pää pantiin pensaaseen kohtalokkain seurauksin, vaikka tosi-asiat olivat ilmeiset. Panokset ovat siis kovat.

Demokratia on varsin kykenemätön vastaamaan Venäjän informaatiosodan haasteisiin ja estämään niiden maanpettureiden toimintaa, jotka ovat alkaneet levittää uutta denialismia "Venäjä ei ole uhka". Uusi denialismi perustuu EU-vihaan ja se tukee Venäjän asiaa. Venäjän informaatiosotaa Suomea vastaan.

Suomi tuskin tulee ratkaisemaan demokratian kriisiä sotilasdiktatuurilla. Valitettavasti. Siksi demokratiaa on sen kaikesta vastenmielisyydestä huolimatta pyrittävä vahvistamaan niin, että se kykenee ratkaisemaan ongelmia. On osallistuttava kansalaiskeskusteluun rakentavalla tavalla. Vaikka olen - kuten ylläolevasta näkyy - varsin lohduton tilanteen suhteen, en näe oikein muuta mahdollisuutta kuin reformin ja demokratian tien.

Tavallaan olemme samassa häkissä muiden Suomen kansalaisten kanssa ja meillä on tietynlainen kohtalonyhteys. Isänmaa ja kansakunta tuntuu valitettavasti yhä enemmän häkiltä kuin miltään positiiviselta. Ihmisten kannattaisi vakavasti miettiä myös sitä, että tuo häkki ei estä varsinkaan koulutettuja nuoria lähtemästä maasta. Vuonna 1939 Suomen joutuessa venäläisen hyökkäyksen kohteeksi ulkomailla opiskelevat nuoret miehet palasivat maahan taistelemaan. Nykyään on suurena riskinä, että lukumääräisesti pieni nuorisomme alkaa poistua taloudellisesti ja henkisesti ankeasta Suomesta muualle ja jättää vaikka asevelvollisuutensa kokonaan suorittamatta. Tässä luterilaisen työmoraalin maassa ei enää ole edes työtä, koska tänne ei juurikaan investoida.

On pakko nyt vaan yrittää.