keskiviikkona, tammikuuta 30, 2013

Ranska Malissa - ensimmäisiä ajatuksia

En voi sietää ranskalaisia. Ranskalaisten osallistuminen Malin sisällissotaan herätti minussa lähinnä vastenmielisyyttä ja yritin varmaan tiedostamatta keksiä päässäni hyvää perustelua miksi vastustaisin Ranskan manööveriä.

Nyt kun tuo tuli sanottua, voin siirtyä objektiivisempaan asian tarkasteluun. En aio väittää, että ranskalaiset ovat Malissa ainoastaan turvaamassa uraanin tai muun raaka-aineen saantia. En väitä myöskään, että Ranskan hallituksen ainoa motiivi on Ranskan sosialistihallituksen alenevan kannatuksen vahvistaminen.

Islamistien valta Pohjois-Malissa on erittäin ongelmallista paikallisten asukkaiden kannalta, jotka kärsivät törkeistä ihmisoikeusloukkauksista. Islamistien valta on ongelmallista myös Euroopan kannalta, koska islamistisen pesäkkeen syntyminen noinkin lähelle Eurooppaa epävakauttaa potentiaalisesti ensin Algeriaa ja sitä kautta Ranskaa ja koko Eurooppaa. Erityisesti, koska liikkuvuus Pohjois-Afrikasta Eurooppaan on aivan liian vapaata. Islamistit ovat myös tuhonneet merkittäviä kulttuurisia arvoja kuten Ahmed Baba -instituutin kirjaston.

Kun USA kaatoi Saddam Husseinin hallinnon Irakissa, vasemmistoälymystö propagoi, että USA:n ainoa motiivi oli turvata öljyn saanti. Hypoteesi ei oikein selitä USA:n osallistumasta Bosnian, Kosovon tai Afganistanin konflikteihin, mutta eipä se näitä Chomskyja haittaa.

En väitä, että amerikkalaisten ja ranskalaisten sekaantumiset muiden alueiden ongelmiin juontuvat humanismista, mutta haluan tarkastella sekaantumisia case by case niiden hyödyllisyyden perusteella. Luulenpa lopulta, että Ranskan sekaantuminen Sahelinin alueen ongelmiin on hyvä asia. Ranskalaisten perusmotiiveista riippumatta.

En toisaalta tiedä, onko Ranskan osallistuminen Sahelin alueen konflikteihin kestävää. Pysyykö kannettu vesi kaivossa. Toisaalta, koska ongelmat ainakin osittain johtuvat lännen tukemasta Libyan hallinnon kaatamisesta ja osittain siitä että Malin ja Nigerin tärkeimmän vientituotteen puuvillan hinta on romahtanut länsimaiden ja Intian omille tuottajilleen maksamien tukiaisten takia, lienee kohtuullista että länsimaat osallistuvat islamistien poistamiseen Pohjois-Malista.

Älymystöllä pitää tietysti olla huvinsa. Ranskassakin osa älymystöä raakkuu ranskalaisten osallistumista vastaan. Minun on vaikea uskoa, että kyseessä olevia ihmisiä kiinnostaa pohjoismalilaisten ihmisten tuska millään lailla. En väitä, että se minuakaan paljon kiinnostaa, mutta yritän sentään elää elämääni rehellisen ihmisen lailla.

Pohjois-Malista poistuvat islamistit menevät toki muualle. Osa kuitenkin lannistuu ja luopuu jihadista.

Ummah on jihadistille julkishyödyke, enkä ota jihadistienkaan motiiveihin kantaa. Mukana on varmasti vilpittömiäkin ihmisiä. Voi olla että islamistien toiminta Pohjois-Malissa kääntyy lopulta alueen asukkaiden eduksi, kun länsimaat alkavat islamismin pelosta satsata alueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Alueen asukkaiden bargaining power on eittämättä ainakin noussut.

2 kommenttia:

Paperinen Puskistahuutelija kirjoitti...

Amerikka könyää ylipäänsä yhtään missään lähinnä siksi, ettei osaa olla sitä tekemättäkkään. Koska määrittelee itsensä konfliktin ja sodan ja vastustuksen kautta(kuten Vasemmistokin). Ja jos ei mistään muusta syystä ; niin siksi, että se voi !.

Anonyymi kirjoitti...



Sanoisin tuosta öljyargumentista. Sitähän kuulee. Muuta kuulekaan. Wall Street vaistosi öljyn hinnan moninkertaistumisen profitnäkymät heti (ellei ennen) Ensimmäisen Öljykriisin puhjettua 1973. Arabit tyrkkäsivät yllärikässinsä jenkkeihin ja nämä taas kehitysmaille lainoiksi -ja Puolalle josta ne aikaa saattaen puhkesivat Solidaarisuudeksi- jne. Nyttemmin tämä öljyrahan ja kaakaorahan ja rautarahan ja … lisääminen hintavedätyksellä ja taas kohta vastavetoisesti alaspainamisella, on keskeisinpiä rahantekotapoja Globaalin esikunnissa ja divisioonissa ts. finanssimaailman verkostoissa. Rahaa tarvitaan maailman järjestelemiseen. Tuoreinta verta vuotaa Syyriassa ja näkee miten Burman Oy progressio pysynee kenraalisukujen muodonmuutoksessa. Mike Milken, 80-luvun junk bond velho, kysyi säätiönsä lehden kansikuvassa Ostaisitko käytetyn valtion ? Kuvassa paistatteli Kim Jong-il, P-Korea.

Opetettujen Suomessa näitä ei juuri huudella -eivät kai istu näihin apurahalomakkeisiin eivätkä virkastatusvirkkujen mielenkiehtovuuden aihepiiriin. Kesäehtolaisuudesta elinkautislukijaksi nöyrtyneenä luen yhä väärin Nordean tulostiedotetta. Tänään HS kertoo asiallisesta tavaamisesta noukkia tavu sieltä toinen täältä. Ihan päätöntä. Kumma mistä se Antti Blåfield aina välillä noukki jyvän. Tai oikeastaan osasi isosti Suomen. Oliko Bilderbergissä oppinut, englanniksi ? Tätä epäili jo edesmennyt Aimo Kairamo. No minä viskaan eilen illalla Kemppisen kommentoijalle naputtelemani Nordeapyörittelyn tähän jos kiinnostaa:


Nordea puijaa ihmisiä uskomaan tehneensä 4 000 milj.euroa liiketulosta eli voittoa vuonna 2012. Ei ole tehnyt. Se on louhinut (=alan termi) taseesta vanhoja saamisomaisuuksia eli aikojen takaisia velkomisoikeuksiaan ja myynyt niitä Ilmariselle/Varmalle. Tulevina aikoina nämä saavat ko.lainoista korot ja lyhennykset -ja maksavat eläkkeitä.

Kaikki hyvin, mitä taas vaahtoan. Sitä vaan että kysyttäessa arvopaperistamisesta Wahlroos sanoisi että rahalla myönnetään uusia luottoja yrityksille ja nuorille perheille oman asunnon hankintaan. Niin tehdäänkin. Mutta tuntuu jäävän klappiakin. Tämä 4 mrd on sitä, mutta missä määrin, en tiedä. Toinen rahalähde on maksusysteemi, jossa ostoksista maksamme pankille siivua.

Pankki muuten ei edes maksa niitä laitehankintoja eikä ohjelmoijien kuluja mistään tuloistaan, vaan lisää rahamäärää yhteiskuntaan ja siitä nämä laskut hoituvat. Kuinka ? Pankki antaa talletusta laitetoimittajalle ja ohjelmoijille ja asentajille ja se on siinä. Ei mitään pois pankilta, ei minulta, sinulta. Tulipahan vaan lisää rahaa maailmaan. Kiva niin. Ja kiva varsinkin ensikäyttäjälle, Nordealle.
Vastaava määrä arvoa kirjoitetaan taseen toiselle, talletusten vastapuolelle. Sen nimi olisi maksujärjestelmän kehittäminen.

Siitä 4 000 miljoonasta maksetaan bonukset ja voittotantiemit jne. Sitten maksetaan osingot ja pomoportaan osakeoptiot. Oman pääoman tuotoksi saatiin 20 - 30 prosenttia, nyt ja jatkossa vähempi 15 kun uusregulaatio vaatii voittoja jätettävän firmaankin. Ennen mm.Wahlroos kieputteli säädettyjä alemmilla numeroilla, derivaattojen avulla Sammossa.
Oletko kuullut Nordean puntaroivan STX:ää ? Jukka Sjöstedt