Rotujen äo-erojen tutkija psykologian professori Philippe Rushton on kuollut. Galilein tavoin Rushton joutui kärsimään sananvapauden ja tieteen vapauden vastustajien häneen kohdistamasta painostuksesta. Muistosanoiksi lainaan aikamme erään merkittävimmän evoluutiobiologin Edward O. Wilsonin sanoja Rushtonista:
I think Phil is an honest and capable researcher. The basic reasoning by Rushton is solid evolutionary reasoning; that is, it is logically sound. If he had seen some apparent geographic variation for a non-human species-a species of sparrow or sparrow hawk, for example-no one would have batted an eye. (...) when it comes to [human] racial differences, especially in the inflamed situation in this country, special safeguards and conventions need to be developed.
I think Phil is an honest and capable researcher. The basic reasoning by Rushton is solid evolutionary reasoning; that is, it is logically sound. If he had seen some apparent geographic variation for a non-human species-a species of sparrow or sparrow hawk, for example-no one would have batted an eye. (...) when it comes to [human] racial differences, especially in the inflamed situation in this country, special safeguards and conventions need to be developed.
4 kommenttia:
Surullista, suuri menetys tieteelle.
Meidän täytyy muistaa, että todenpuhuminen (parresia) on aina ollut vaarallista tai ongelmallista tieteentekijöille. Maailman ensimmäisen yliopiston ja länsimaisen tieteen perustaja, yksi suurimmista neroista, Platon, puhui rehellisesti tyranniudesta tyranni Dionysiokselle, joka lähetti hänet jälkeenpäin salakavalasti ateenalaisten vihollisten käsiin orjaksi. Platon pelastui orjuudesta vain täpärästi onnellisten yhteensattumien, ja Platonin maineen ja puheenlahjojen avulla.
Rushtonin kohtelu oli ala-arvoista, sitä ei käy kiistäminen.
Itse tällaisten taustalla näkisin suurimman ongelman siinä, että opiskelijoiden järjestötoiminta on usein kovin politisoitunutta, ja tämä ikäänkuin vuotaa laajemmin yliopistojen politiikkaan. Opiskelijat tekevät protestein ja tempauksin julkisia poliittisia kiistoja tutkimustuloksista. Opiskelijoiden aktivismi on myös tarkoituksenmukaisia poliittiselle eliitille, koska tässä he saavat harjoitusta "todellisuuden hallinnasta" joka oli tärkeää vielä ehkä 10 vuotta sitten.
Internet on muuttanut kuitenkin peliä ja näen jonkin verran sekä riskejä että mahdollisuuksia tieteen vapauden kannalta. Riskinä on, että "loukkaantuminen" voi edetä tsunamin lailla sosiaalisessa mediassa hyvin nopeastikin. Ajan ilmiöihin reagoidaan nopeasti ja armottomasti. Tutkijat voivat saada potkut jonkun facebook-kampanjan vuoksi jos heidän tuloksensa ovat vähänkään kiistanalaisia. Toisaalta inertia on pieni, ja valtaisat myrskyt laantuvat nopeasti. Kunhan erilaiset yksityiset ja julkiset päättävät tahot oppivat välttämään nopeaa (yli-)reagointia, niin tällaisten merkitys todennäköisesti vähenee. Paluuta mielenosoitusten ja plakaatien heiluttamisen kautta vaikuttamiseen tuskin on.
Mitä Rushtoniin tulee, aikanaan käsittääkseni hänen tutkimusmenetelmänsä kyllä tarjosivat turhankin helppoja maalitauluja kriitikoille. En ota kantaa ns rotukysymyksiin liittyviin tutkimuksiin, vaan muuhun. Hän esimerkiksi maksoi opiskelijoille jotta nämä vastaisivat yksityiskohtaisiin sukupuolielämää koskeviin kysymyksiin. Tämä ei ole mitenkään väärin mielestäni, ja kuuluu tutkimuksen ja tieteen vapauteen, mutta sellaisiin on helppo kiinnittää huomiota jos tarkoituksena on ns character assasination, jollaisen kohteeksi tällaisia kysymyksiä tutkivat korkean profiilin tutkijat väistämättä joutuvat.
Eräs seikka, jonka nostan tässä kyllä esille, valitettavasti, on ilmastotiede. Oikeistolaiset tahot ovat ryhtyneet samanlaisiin mustamaalauskampanjoihin useita ilmastotutkijoita kohtaan. Myös ekologiaa ja biodiversiteettiä tutkineet, luonnonsuojelun puolesta puhuneet tutkijat ovat joutuneet vastaavanlaisen ryöpytyksen kohteeksi. Otan tämän esille, koska tieteen vapauteen puututaan ulkopuolelta kautta koko poliittisen spektrin, eikä vain vasemmalta poliittisen korrektiuden nimissä.
Jos joku väittää, että tämä on marginaalinen ilmiö ja että näillä tahoilla ei ole vaikutusvaltaa, niin kannattaa miettiä uudelleen. Esimerkiksi USA:ssa vaikutusvaltainen kongressiedustaja on esittänyt, että evoluutio ja moderni kosmologia ovat ateistisia valheita. Sekä tämä Paul Broun että taannoin "raiskauksesta ei oikeasti voi tulla raskaaksi"-lausunnon antanut Todd Akin ovat siis osa sitä työryhmää, joka USA:ssa päättää liittovaltion tiedemäärärahoista.
Kaikki kunnia kuitenkin Rushtonille. Itse kannatan laajaa tieteen vapautta. Politisoituminen tuottaa itselleni vatsanväänteitä, koska tutkijana koen että velvollisuus on tavoitella faktoja ja tosiasioita, olivat nämä poliittisesti tarkoituksenmukaisia tai eivät.
Eräs seikka, jonka nostan tässä kyllä esille, valitettavasti, on ilmastotiede. Oikeistolaiset tahot ovat ryhtyneet samanlaisiin mustamaalauskampanjoihin useita ilmastotutkijoita kohtaan.
Juuri näin.
Todellakin tässä on kyse aivan samasta mustamaalaamisesta kuin aikoinaan Wilsonin ja Rushtonin tapauksessa.
Ellei tuomitse molempien puolien sikailua, ei voi ikinä edellyttää tulevansa kohdelluksi rehellisenä ihmisenä.
Ei edellytä edes että olisi itse mikään sydämenrehellinen.
Logiikka toimii näinkin:
Jos puhut paskaa, kukaan ei usko sinua enää missään asiassa. Äärimmäinen rehellisyys on strategiana siinä mielessä toimiva että jos sinulla on jotain asiaa ihmiset uskovat sinuun paremmin jos yrität aina pysyä totuudessa.
Tietysti jos riittää että "omat" uskovat mitä puhut niin tämä logiikka ei riitä.
Toisaalta pitää tietysti myös muistaa että 70-lukulainen vasemmistolainen tieteen vääristely kantaa nyt myrkyllistä hedelmää. Amerikkalaisten konservatiivien luottamus tieteentekijöihin on nollilla.
Mutta ei tämä ole mikään peruste amerikkalaisten konservatiivien leikkiä idioottia.
Lähetä kommentti