Kirjoitin aiemmin:
Tanskan kokemukset keskustaoikeistolaisesta vähemmistöhallituksesta, jota populistinen ja maahanmuuttokriittinen äärioikeisto tukee hallituksen ulkopuolelta, ovat olleet varsin positiiviset. Hallitus on harjoittanut suht oikeistolaista ja dynaamista talouspolitiikkaa, mutta maahanmuuttopolitiikka on muuttunut pitkäjänteisemmäksi ja varovaisemmaksi kiitos äärioikeiston vaikutuksen.
...
Puoluepolitiikassa on ensi sijassa kysymys poliittisesta ekosysteemistä. On hiukan naivia ajatella puoluepolitiikkaa tyyliin "vihreät on pparempi kuin perussuomalaiset" tai "perussuomalaiset on parempi kuin kokoomus". Hyvässä poliittisessa ekosysteemissä on useita puolueita, jotka tasapainoilevat keskenään, ajavat omaa etuaan, tekevät kompromisseja, sopeutuvat olosuhteisiin, kehittyvät rinnakkain kilpailun kautta, kiihottavat kansaa populistiseen kapinaan, harjoittavat opportunismia jne. Äärioikeiston olemassaolo yhdistettynä suht vahvaan maltilliseen oikeistoon on tehnyt Tanskan poliittisesta ekosysteemistä suhteellisen vahvan.
Liberaaleilla ja konservatiiveilla on yhteensä 64 paikkaa 175:stä Tanskan parlamentissa ja ne ovat kyenneet hallitsemaan 10 vuotta suht vakaissa oloissa Kansanpuolueen tuella, jolla on 25 paikkaa. Kansanpuolue on saanut oleellisimmat vaatimuksensa läpi vastapalveluksena tuestaan hallitukselle. Maa on kukoistanut.
Suomessa vastaavilla puolueilla (Kokoomus, Keskusta, Kristilliset, RKP) on 94 paikka ja vaikka hallitukseen otettaisiin mukaan vain Keskusta ja Kokoomus niiin paikkoja olisi siltikin 79. Potentiaalisella tukipuolueella olisi peräti 39 paikkaa.
Ongelmia tällaisessa lähestymistavassa on tietysti vaikka kuinka paljon. Suomen Keskusta ei ole oikeastaan maltillinen oikeistopuolue vaan eilispäivän taantumuspuolue. Persut eivät ole ensi sijassa maahanmuuttokielteinen puolue - toisaalta persut ovat niin suuri puolue että heidän uhoaan tukipuolueen asema ei tyydyttäisi. Lisäksi suomalaiset poliitikot eivät ole yhtä avoimia opportunistisille ratkaisuille vaan etsivät laajoja koalitioita yhteisen ohjelman pohjalta.
Olisikohan aika antaa luovuudelle tilaa, Jyrkit. Politiikassa ei ole kyse vain hallitusohjelmista vaan pelaamisesta. Miten saada vasemmisto ja perussuomalaiset mahdollisimman epäluuloiseksi toisiaan vastaan ? Hakkarainen ja Halla-aho tukevat jo pelkällä olemassaolollaan oikeistoa tekemällä perussuomalaiset hyvin vaikeiksi hyväksyä näille hyviksille.
Mitä äärioikeistolaisempi persut ovat sitä parempi vakaudelle?
Ehkä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Tanskassa ehkä homma toimii sen vuoksi paremmin, että siellä kansalaiset kokevat itsensä ehkä enemmän VERTAISIKSI poliitikkojen kanssa.
Suomalaiset kokevat itsensä ALAMAISIKSI poliitikkoihin verrattuna.
Olin kieltämättä vähän pettynyt kun vasemmisto marssi hallitusneuvotteluista ulos.
Mutta ehkä näin on parempi. Vasemmiston kannalta on parempi, että porvarit tekevät leikkaukset ja veronkorotukset. Ensi vaaleissa sitten.
Arhinmäellä on taas 4 vuotta aikaa miettiä, miksi työväenaate ei oikein iske työväkeen. Vasemmiston ongelmana on nimenomaan aatteellinen heikkous ja epäolennaisuuksiin keskittyminen.
Perussuomalaisten vaalivoitto oli hyvä juttu jo ihan kansanedustajien vaihtuvuuden kannalta. Koska vasemmisto on sitkeästi mukana monikulttuurisuus-projektissa, joka ei kuitenkaan ole vasemmiston ideologian "kovaa ydintä" vaan yksinkertaisesti huonoa politiikkaa, olen teoreettisesta kvasimarxilaisuudestani ja vasemmistohenkisyydestäni huolimatta äänestänyt Halla-ahoa jo ties kuinka monissa vaaleissa. Mieluummin selväjärkinen porvari kuin pahasti väärällä ladulla oleva toveri.
Vasemmistolaisuuden perusajatuksena ei saisi olla yhteiskunnan muuttaminen "koko maailman sosiaaliasemaksi" vaan yhteiskunnassa jo vallitsevan tulonjaon korjaaminen egalitaristisemmaksi ja toisaalta heikossa tilanteessa olevien ihmisten toimijuuden lisääminen.
Islamin ja länsimaisen elämänmuodon väliset konfliktit eivät ole niin pahoja kuin esimerkiksi Ironmistress väittää eikä muslimien elämä ole yhtä häiriintynyttä. Mutta silti islamisaatio on uhka lännelle, kun konfliktit lisääntyvät ja yleinen luottamus laskee.
Maahanmuutto laskee ihmisten viihtyvyyttä, koska se vie monilta "oikeuden" asua kaltaistensa keskellä. Käytännössä ihmiset eivät arjessaan erityisemmin pidä monimuotoisuudesta tai erilaisuudesta.
Minulla on vahva intuitio siitä että kehitysmaiden ihmisiä autetaan parhaiten kansalaisyhteiskunnan piirissä tapahtuvan toiminnan kautta ja esimerkiksi edullisen lainapääoman avulla.
Islamin ja länsimaisen elämänmuodon väliset konfliktit eivät ole niin pahoja kuin esimerkiksi Ironmistress väittää eikä muslimien elämä ole yhtä häiriintynyttä.
Samaa mieltä. Toisaalta pitää muistaa, että Ironmistress on ääri-ihminen.
Minulla on vahva intuitio siitä että kehitysmaiden ihmisiä autetaan parhaiten kansalaisyhteiskunnan piirissä tapahtuvan toiminnan kautta ja esimerkiksi edullisen lainapääoman avulla.
Samaa mieltä. Tosin kehitysapurahoista ei todennäköisesti tulla luopumaan. Miksi? Koska vähän samaan tapaan kuin TEKES on perustettu verojen palauttamiseksi (suur)yrityksille tuiksi naamioituina, samaan tapaan kehitysapurahat ovat kehittyvien maiden hallinnon jäsenille suunnattuja lahjusrahoja kotimaisilta yrityksiltä.
Valtio "verottaa" rahat siltä (suomalaiselta) yritykseltä, joka myy tuotetta X kehitysmaahan Y. Tuo veroraha muutetaan kehitysapurahaksi, ja kanavoidaan sille jäsenelle kehitysmaan Y hallinnossa, joka pitää lahjoa kauppasopimuksen aikaansaamiseksi.
Tämä siksi, koska (suomalais)yritysten kirjanpidossa ei voi näkyä lahjontakuluja.
Tätä voitte miettiä sitten seuraavan kerran, kun huutelette niitä "kehitysapu nollaan" kommentteja. Jos "kehitysapu" pistetään nollaan, niin suomalaisfirmojen diilit kehitysmaissa menevät myös nollaan.
Mutta toki mukana on myös ihan "oikeaakin" kehitysapua. Samalla tapaa myös TEKES avustaa pikkuyrityksiä. Siis niitä, joille veroja ei palautella.
Fiksu analyysi Sammalkieleltä.
Erityisesti tähän liittyen yksi huomautus:
Maahanmuutto laskee ihmisten viihtyvyyttä, koska se vie monilta "oikeuden" asua kaltaistensa keskellä. Käytännössä ihmiset eivät arjessaan erityisemmin pidä monimuotoisuudesta tai erilaisuudesta.
Ihmisellä on oltava oikeus valita "heimonsa". Lainaan taas liberaalin evoluutiopsyklologin Geoffry Millerin tekstiä kirjastaan Spent jossa hän kirjoitti otsikolla Legalize Liberty:
1. There is increasing evidence that communities with a chaotic diversity of social norms do not function very well.
2. It has become almost impossible now for like-minded people to arrange to live together in a small community with cohesive social norms.
3. Real norms can be sustained effectively only by selecting who moves in, by praising or punishing those who uphold or violate norms as residents, and by expelling those who repeatedly violate the norms. These are the requirements to sustain the type of cooperation called network reciprocity, in which cooperators form local “network clusters” (communities) in which they help one another.
4. While modern multicultural communities may be very free at the level of individual lifestyle choice, they are very unfree at the level of allowing people to create and sustain distinctive local community norms and values.
5. Antidiscrimination laws apply, de facto, to everything except income, with the result that we have low-income ghettos, working-class tract houses, professional exurbs.
6. One huge benefit of legalizing such diversity is that we might learn what really makes communities work. We can compare different criteria of success across different communities and see what succeeds and what fail.
Täytyy tosin sanoa että juuri tällä hetkellä Tanskan talous ei ole kunnossa. Työvoimakustannukset ovat korkeat ja talouskasvu on nollilla.
Työllisyyskustannusten korkeus liittyy tietysti myös maahanmuutopolitiikkaan. Kaikea ei voi saada samaan aikaan.
Ruotsin dynaamisuus saattaa osin johtua siitä että työvoimaa on tarjolla enemmän kuin Tanskassa.
Alhainen syntyvys, ikääntyminen, alhainen eläkeikä ja korkeat palkat näivettää Tanskan taloutta.
Riski on suuri etä vasemmisto saa Tanskassa syksyllä vallan ja maahanmuuttopolitiikka löystyy.
HS heitti tänään suht samaa läppää kuin minä:
Ensimmäinen mahdollinen taktiikka vähemmistöhallituksen rakentajalle on etsiä itselleen luottopuolue, joka ei räksytä muiden oppositiopuolueiden tapaan, vaan rientää hallituksen tueksi aina tarvittaessa.
Jos Katainen valitsisi tämän tien, voi hänelle suositella opintomatkaa Tanskaan. Siellä oikeistoliberaalit ja konservatiivit ovat pitäneet pystyssä vähemmistöhallitusta jo kymmenen vuotta.
Vakioleikkikaveri on löytynyt Tanskan kansanpuolueesta. Sen tuella Lars Løkke Rasmussenin vähemmistöhallitus on saanut läpi muun muassa eläkeuudistuksen.
Hintana on ollut vaa'ankieliaseman myöntäminen yhdelle Euroopan maahanmuuttovastaisimmista puolueista.
Lähetä kommentti