perjantaina, huhtikuuta 08, 2011

Yksilöt ja yhteisöt

Vielä 1500-vuotta Länsi-Rooman kaatumisen jälkeen Suomessakin vaikuttaa ajatus, että yhteiskunnan pitää luomalla luoda passiivisten ihmisten luokka, joka nauttii valtion jakamaa LEIPÄÄ ja yksityisen median tarjoamia SIRKUSHUVEJA. Suuri osa ihmisistä elää tarkoituksetonta elämää muiden loisina ja tätä kutsutaan hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Ihmisen hyveet syntyvät työstä ja toiminnasta yrityksissä ja yhteisöissä muiden ihmisten kanssa. Aktiiviset ihmiset loivat Pohjois-Italian kaupungeissa kansalaisyhteiskunnan, kapitalismin ja renesanssin - yhteistyössä muiden kanssa.
Pohjois-Italiaa eivät leimanneet vain terveet markkinat vaan laajat itsehallinnolliset organisaatiot. Kansalaisyhteiskuntaa leimasivat toki suuret ristiriidat - ei ollut kuningasta tai feodaaliherraa niin kuin Etelä-Italiassa, joka olisi pannut riitapukarit kyykkyyn. Ristiriitoja opittiin kuitenkin säätelemään.

Kansalaishyveet ja yhteisöllisyys kulkevat sosiologi Robert Putnamin mukaan useimmiten käsi kädessä vapauden aatteen kanssa:

community and liberty are often said to be inimical. No doubt this is sometimes true, as it was once in Salem, Massachusetts. The Italian case suggests, however, that because citizens in civic regions enjoy the benefits of community, they are able to be more liberal. Ironically, it is the amoral individualists of the less civic region who find themselves clamoring for sterner law enforcement.

Vapaa ihminen on aktiivinen kansalainen - siis yhteisönsä jäsen - eikä tarvitse kyykyttäjää rajoitamaan elämäänsä ja imettäjää huolehtimaan tarpeistaan:

The very character of the [South Italian] community that leads citizens to demand stronger government makes it less likely that any government can be strong, at least if it remains democratic. ...In civic regions [in Northern Italy], by contrast, light-touch government is effortlessly stronger because it can count on more willing cooperation and self-enforcement among the citizenry.

Vapaa ihminen on Putnamin mukaan myös aktiivinen kansalainen, eikä yksinäinen atomi joka ajaa vain omaa etuaan tai narisee Internet-palstoilla. Hän kokee velvollisuudekseen osallistua yhteisiin talkoisiin.

Ensi sijassa Pohjois-Italiassa opittiin luottamaan itseen ja muihin oman yhteisön jäseniin - siihen että asioihin voidaan vaikuttaa ja kehitys on mahdollista kovan työn kautta. Pohjois-Italiassa kaupunki oli samaan aikaan markkinavetoinen, että sosiaalinen:

The oldest guild-statute is that of Verona, dating from 1303, but evidently copied from some much older statute.

'Fraternal assistance in necessity of whatever kind,' 'hospitality towards strangers, when passing through the town' . . . and 'obligation of offering comfort in the case of debility' are among the obligations of the members. "Violation of statutes was met by boycott and social ostracism.


Uskonnon rooli oli tärkeä, mutta uskonto oli pikemmin paikallista kuin paavillista:

Without attacking the theoretical supremacy of the pope, townsmen tended to regard the church, like their secular governments, as for all practical purposes a local affair. . . . They saw priests not as superior to other men but as primarily the servants of the communities whose spiritual needs they were supposed to meet. . . . This should not be taken, however, as a sign of any decline in religious fervour. The 14th and 15th centuries were, in fact, a peculiarly devout age in the history of Italy, but Italian devotion now took on a special quality. It found expression in spontaneous and local confraternities of laymen for the purposes of performing pious works and devotional exercises together.

Jotkut ihmiset Suomessakin - kutsuttakoon heitä vaikkapa elitisteiksi - haluavat riistää lähimmäisiltään mahdollisuuden kasvaa ihmisenä työn ja aktiivisen kansalaisuuden kautta - viitaten muka väistämättömään.

Toiset taas kuvittelevat että jättämällä äänestämättä maailma muuttuu paremmaksi. Yksi ihminen ei tämän logiikan mukaan pysty vaikuttamaan omalla äänellään, ja siksi kannattaa muka saarnata äänestämättä jättämistä niin että saa suuren joukon ihmisiä jättäytymään äänestämästä.

13 kommenttia:

Methadon kirjoitti...

Olen kanssassi täysin samaa mieltä , mutta ...

Ketä oikein pitäisi sitten äänestää? Tällä hetkellä ei ole kuin huonoja viahtoehtoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Valitettavasti.

Perussuomalaisten kautta tulisi parempi maahanmuuttopolitiikka, mutta muuten nykyinen meno jatkuisi samanlaisena.

Kokoomuksesta löytyy muutama hyvä ehdokas, kuten Wille Rydman ja Elina Lepomäki. Valitettavasti nämä äänet saattavat mennä Kataisen ja Zyskowiczin laariin mikä ei olisi toivottavaa.

No, itse en vielä pysty äänestämään, joten ehkä ihan hyvä. Ehkäpä seuraavissa vaaleissa on selkeämmät vaihtoehdot.

Jukka kirjoitti...

Hyvä kysymys, Methadon.

Olen miettinyt äänestäisinkö Rydmannia vai Halla-ahoa - mielipiteiltäänhän he eivät itse asiassa ole ainakaan MTV3:n tai Ylen Vaalikoneen mukaan kovinkaan erimielisiä.

Mutta puolueen, johon he kuuluvat, osalta kyllä. Jos molemmat pääsisivät läpi he tekisivät varmasti tervettä yhteistyötä yli puoluerajojen.

Minua ärsyttää kokoomuksessa muuten se, että he haluavat luoda isoja organisaatioita ja vähentää kuntien määrän minimiin. Halla-aho näemmä haluaisi lisätä kuntien määrää.

Ymmärrän kyllä kokoomuksen kannan. Suomi on pullolllaan persaukisia kepulaisia nurkkakuntaisia paskakuntia, mutta on täällä suuri määrä isoja tehottomia keskitettyjä instituutioitakin. HUS.

Anonyymi kirjoitti...

Jep jep,

Eihän tässä tiedäkään ketä äänestää, koska hallitusohjelma julkistetaan vasta vaalien jälkeen.
Mä äänestäisin mieluummin asioita, kuin ihmisiä.
Ja helppo sitä on luvata vaikka mitä, ennen vaaleja...

Jukka kirjoitti...

Anonyymi,

Putnam väitti kirjassaan samassa hengessä että juuri niillä alueilla missä on heikko kansalaisyhteiskunta ihmiset äänestävät ihmisiä eivätkä asioita / puolueita.

Italia on herkullinen kohde yhteiskunnalliselle tutkimukselle, koska maassa on samat lait ja samanlainen paikallis- ja aluehalllinto kaikkialla, mutta Etelä-Italia on kehitysmaa ja Pohjois-Italia kehittynyt maa.

Etelä-Italiassa ihmiset eivät liity yhdistyksiin yms. Etelä-Italiassa hallituspuolueen kannattajat ovat vähemmän tyytyväisiä oman alueensa hallintoon kuin opposition kannattajat Pohjois-Italiassa oman alueensa hallintoon. Molemmat ovat tyytymättömiä Rooman poliitikkoihin mutta Pohjoisessa ollaan yleisesti tyytyväisiä omien alueiden hallintoon.

Putnamin mukaan alueiden varallisuuserot eivät selitä mitään. Pohjoisessa köyhät alueet ovat aivan yhtä vahvoja kansalaisyhteiskunann ja demokratian osalta kuin varakkaatkin. Samoin Etelä-Italiassa varrakkaammat alueet ovat yhtä perseestä kuin köyhätkin. Jos Roomasta annetaan Etelä-Italiaan 100 miljoonaa terveydenhuollon kehittämiseen ja samoin Pohjois-Italiaan, muutaman vuoden kuluttua Pohjoisessa on pari terveysasemaa lisää tai uusia läääkäreitä on palkattu, Etelä-Italiassa sama rahaa menee jonnekin.

Köyhä maa voi olla sosiaalisen päääoman osalta hyvinkin varakas:
Esimerkkinä Intian Kerala.

LS kirjoitti...

Lasse Pitkäniemi - Viisi äänestysstrategiaa

Jukka kirjoitti...

Äänestämättä jättäminen:

+ Hyvä tapa protestoida.
+ Heikentää poliittisten päättäjien ja poliittisen päätösprosessin legitimiteettiä. Esim. EU:n ja evl. kirkon legitimiteetti on heikentynyt tästä syystä.



Eipä juuri vakuuta.

LS kirjoitti...

Itse suosinkin vaihtoehtoa #3.

Jukka kirjoitti...

Kuullostaa minusta järkevältä ja pragmaattiselta strategialta LS:n ideologian huomioon ottaen.

Muuten en kiistä sitä, että legaliteetin riistäminen liian laajalta valtiolta tms. instituutiolta äänestämättä jättämällä voisi jossain tilanteessa ollakin hyvä ratkaisu. Mutta se on tuskin hyvä ratkaisu Suomessa, jossa suuri osa kansasta kannattaa lämpimästi laajaa valtiota.

Tämäkin blogi lähti 4-5 vuotta sitten valtiokeskeisemmästä maailmankuvasta kuin mihin prosessin myötä olen tullut. Tosin kritiikkini valtiota kohtaan ei ole niinkään kritiikkiä valtiota kohtaan sinänsä vaan vallan - olkoon se taloudellista tai muuta valtaa - keskittymistä kohtaan.

Suuret teollisuusyritykset, jotka ovat syntyneet Economy of Scale:n avulla, ovat yhtä vastenmielisiä kuin kaikkialle lonkeronsa ulottavat valtiot. Samanlaisia monopoleja voivat olla vaikkapa laajat ravintolaketjut jotka jakavat työpaikkaruokailun suurissa yrityksissä, joissa ei jaeta lounasseteleitä.

Valtiokeskeinen konservatiivi vaatii ihmisiä tyytymään vahvaan valtioon, joka tarjoaa karjalle LEIPÄÄ ja SIRKUSHUVEJA. Saman logiikan mukaan, koska isot yritykset eivät voi automaation takia tarjota kaikille tötä, elämme muka vääjäämättä laajan työttömyyden maailmassa.

Lopputulemassa valtiokeskeinen konservatiivi ihailee Etelä-Italian eri aikojen feodaalikuningaskuntien kaltaisia maita, jossa valtio kyykytti maaseudulla olevat talonpojat vero-orjikseen ja ylläpiti pääkaupungissa laajaa byrokraattien (orjapiisukurien) ja loisten joukkoa joka nautti orjuuden hedelmät ja legalisoi maaseudulla feodaaliherrojen riiston tuottavaa väkeä kohtaan.

Väkivaltamonopoliin perustuva pakkovaltio on valtiokeskeisen konservatiivin mielestä ainoa mahdollisuus. Siksi hän ihailee Roomaa ja Bysanttia.

Traditionalisti kun olen en usko mihinkään lopulliseen siirtymiseen parempaan ja järkevämpään maailmaan, joka seuraa tietynlaisia poliittisia periaatteita. Mutta tässä hetkessä koen kyllä valtion radikaalin keventämisen välttämättömäksi.

Kirpaiseehan se toki hetkellisesti.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Aktiiviset ihmiset loivat Pohjois-Italian kaupungeissa kansalaisyhteiskunnan, kapitalismin ja renesanssin - yhteistyössä muiden kanssa.

Etelän maiden sosiaaliset ihmiset ovat ERI ASIA kuin suomalaiset.

Suomalaisilla esimiehillä on tutkitusti ainakin australialaisia kollegojaan REILUSTI HEIKOMPI tunneäly.

Duunarilla tai rivikansalaisella tunneäly on luultavasti esimiestäkin heikompi.

Mielestäni keskitason tai sitä parempi tunneäly on tarpeellinen menestyksekkääseen interaktioon.

Lisäksi suurin osa suomalaisista asuu suurkaupunkien (HKI-TKU-TRE) ulkopuolella, joten interaktio ei ole samalla aktiivisuustasolla kuin vaikkapa LS:n ylistämissä Singaporessa ja Hong Kongissa.

Pohjois-Italian kaupunkivaltiothan olivat aikansa kaupan keskuksia Singaporen ja Hongkongin tapaan.

LS kirjoitti...

Muuten en kiistä sitä, että legaliteetin riistäminen liian laajalta valtiolta tms. instituutiolta äänestämättä jättämällä voisi jossain tilanteessa ollakin hyvä ratkaisu.

Käytännössä se on lähes aina huono ratkaisu (kts. Jarno Luoma-Nirvan kommentit tässä postauksessa).

Tosin kritiikkini valtiota kohtaan ei ole niinkään kritiikkiä valtiota kohtaan sinänsä vaan vallan - olkoon se taloudellista tai muuta valtaa - keskittymistä kohtaan.

Eli toisin sanoen valtion kokoa kohtaan (Big Government).

Suuret teollisuusyritykset, jotka ovat syntyneet Economy of Scale:n avulla, ovat yhtä vastenmielisiä kuin kaikkialle lonkeronsa ulottavat valtiot.

Tässäkin on yleensä ongelmana että suuret yritykset voitelevat valtiota (i.e. korruptio) jotta se säätää heille sopivaa lainsäädäntöä ja sääntelyä. Tällöin he pystyvät vähentämään valtion avulla kilpailua. Otetaan esimerkiksi kuntien kaavoitusmonopolit ja niiden vaikutus asuntojen hintoihin sekä sen suoma puolimonopoli Keskolle ja S-ryhmälle.

(1) Anarkokapitalistit tietysti luulevat että uskonnollisuus vähenee anarkokapitalismissa

Voluntarismi (tai anarkokapitalismi) ei oleta ihmiseltä mitään. Siinä missä kommunismi on järjestelmä, joka asettaa tiettyjä vaatimuksia ja lupaa tiettyjä lopputuloksia, voluntarismi ei ole järjestelmä lainkaan eikä myöskään lupaa mitään. Mikä tahansa yhteiskunta, jossa ihmisiä ei pakoteta osallistumaan "yhteiseen" toimintaan, on voluntaristinen. That's it. Se ei aseta (muita) vaatimuksia eikä lupaa mitään lopputulosten suhteen. Joten vaikka kommunismin lupausten toteutuminen edellyttää kommunistisen yhteiskunnan koostuvan ylialtruistisista yli-ihmisistä, voluntarismi ei edellytä ihmisiltä mitään muuta kuin pidättäytymistä aloitteellisesta väkivallasta.

Voluntaristit (tai anarkokapitalistit) eli vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteiskuntamallin kannattajat toki olettavat, että vapaat ihmiset toimivat omasta näkökulmastaan rationaalisesti eli käytännössä pidättäytyvät aloitteellisesta väkivallasta. Se ei ole oletus ylirationaalisuudesta, vaan ymmärrys siitä, että rationaalisuus on aina subjektiivista.

- Pasi Matilainen

In Mises's view, economics doesn't deal with homo economicus at all, but with homo agens: man "as he really is, often weak, stupid, inconsiderate, and badly instructed."
- Doug French

elämme muka vääjäämättä laajan työttömyyden maailmassa.

Santtu - Kunniaton luokka ja yhteiskunnallinen sabotaasi

-------------------
Nyt soi: Laibach - Slovania

Aakke / Miltton kirjoitti...

Uskonnon rooli oli tärkeä...

Totta.

Mm. Firenzen katedraalissa on ajanjaksolta Medicien suvun ikkunalasikuvia.

Aakke / Miltton kirjoitti...

Tässäkin on yleensä ongelmana että suuret yritykset voitelevat valtiota (i.e. korruptio) jotta se säätää heille sopivaa lainsäädäntöä ja sääntelyä. Tällöin he pystyvät vähentämään valtion avulla kilpailua. Otetaan esimerkiksi kuntien kaavoitusmonopolit ja niiden vaikutus asuntojen hintoihin sekä sen suoma puolimonopoli Keskolle ja S-ryhmälle.

LS, tunnut missaavan jotain.

Mistä korruptio johtuu? Ahneudesta. Korruptio johtuu siis ahneudesta.

Poistamalla valtio yhtälöstä mikään ei muutu. Ahneus pysyy edelleen.

LS kirjoitti...

@Aakke,

LS, tunnut missaavan jotain.

Mistä korruptio johtuu? Ahneudesta. Korruptio johtuu siis ahneudesta.


Ahneus on tässä tapauksessa seurausta siitä, että tilaisuus luo varkaan. Varsinainen syy on siinä, että valtio antaa tiettyjä etuoikeuksia tietyille tahoille. Kun valtio antaa vaikka Alkolle monopolioikeuden, niin tottakai Alkon tj käyttää tilaisuuden hyväkseen ja tekee Alkolle tuntuvat voitot.

Poistamalla valtio yhtälöstä mikään ei muutu. Ahneus pysyy edelleen.

Ahneus ei tietenkään poistu vaikka valtio ei sekaantuisi markkinoihin. Mutta ahneus kanavoituu tällöin paljon hyödyllisemmin. Lainaan vaihteeksi itseäni:

Saanko esitellä oman edun tavoittelijan, herra Greedyn. Greedy haluaa rikastua. Hän hakeutuu ammattiin jossa tienaa hyvin. Greedy tienaa hyvin ja perustaa oman yrityksen, Greed Oy:n. Greed Oy on menestyksekäs ja Greedy tienaa ison kasan rahaa. Nyt Greedyllä on varaa ostaa tavallisia hyödykkeitä ja luksushyödykkeitä. Ja koska herra Greedy on ahne, hän investoi muihin yrityksiin ja ostaa osakkeita. Tulos: Tilanne hyödyttää Greedyä, hyödykkeiden myyjiä (jotka pysyvät leivän syrjässä kiinni), investoituja yrityksiä sekä oman yrityksen väkeä (jotka hän on työllistänyt).