Uskon muuten että Nokian Stalingrad on jo käyty ja perääntyminen Berliiniin on jo alkanut.
keskiviikkona, huhtikuuta 20, 2011
Nokian Stalingrad ?
Stalingradin taistelun jälkeen Suomessa kiisteltiin, onko käänne tapahtunut. Isäni kertoi joutuneensa kovaan kiistaan luokkatoverinsa ja parhaan ystävänsä kanssa siitä, häviääkö Saksa ja Suomi sodan. Luokkasormukseen tuli vielä kuitenkin teksti "Voitto" ja hakaristi. Sellainen oli henki suomalaisessa keskikoululuokassa vuonna 1943.
Uskon muuten että Nokian Stalingrad on jo käyty ja perääntyminen Berliiniin on jo alkanut.
Uskon muuten että Nokian Stalingrad on jo käyty ja perääntyminen Berliiniin on jo alkanut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Olet oikeassa. Mitä enemmän Windows Phone alustaan tutustun, sitä huonommalta se näyttää. Nokia lopettaa pääosan omasta softakehityksestään ja joutuu maksamaan lisenssimaksuja, kun suunnilleen kaikki kilpailijat ovat kehittäneet oman käyttiksen (mikä ei jostain syystä Nokialta onnistunut) tai käyttävät ilmaista Androidia.
"Uskon muuten että Nokian Stalingrad on jo käyty ja perääntyminen Berliiniin on jo alkanut."
-Älypuhelinten osalta kyllä. Peruskännyköiden osalta ei.
Kun Nokiasta leikataan älypuhelinyksikkö pois, saadaan esiin se entinen massatuotantoon erikoistunut "teollisuusfirma", joka pärjää taas markkinoilla.
Siis ainakin siihen asti, kunnes kriittisellä massalla on varaa älypuhelimiin kolmansissa maissa.
Pahimmassa tapauksessa Elop "tappaa" Nokian massatuotantokyvyn, jos painopistettä siirretään erityisesti älypuhelimiin.
SUMMA SUMMARUM
Nokia on hävinnyt älypuhelimissa.
Sijoittajan kannalta olisi parempi, jos älypuhelinyksikkö leikattaisiin pois.
Microsoft vain todennäköisesti pitää Nokia-yhteistyöstään kynsin ja hampain kiinni, koska se on Microsoftin viimeinen oljenkorsi etabloitua mobiilikäyttöjärjelmämarkkinoille.
Hyvin mielenkiintoinen ajatus, Aakke.
Anonyymi, oletko toteuttanut jotain windows mobileen?
Microsoftin ote Nokiasta tappaa Nokian.
Mobiilikäyttiksissä uppoava MS ei pysty enää Nokian avulla(kaan) palautumaan pinnalle.
Reaalimaailmassa kahdesta miinuksesta ei tule plussaa.
Siis ainakin siihen asti, kunnes kriittisellä massalla on varaa älypuhelimiin kolmansissa maissa.
Nokialla olisi "polkua" edessään siis vielä arviolta 5-10 vuodeksi. Siis JOS älypuhelinyksikkö leikataan pois.
Sitten Nokian polku kuroutuu umpeen, koska kolmansien maiden ihmiset haluavat älypuhelimet.
Opimme tästä ainakin sen, miten dynaamista talous on. On kehityttävä jatkuvasti.
JA EDELLEEN, Nokian osakkeenomistajissa on syy. Itse annan Nokian johdolle (Ollila, OPK) synninpäästön.
Ei se sota Stalingradissa kääntynyt.
Se kääntyi Kurskissa.
Byt markkinaosuus (Q1) on 26%.
Tästä voidaan tietysti kiistellä maailman tappiin, mutta Saksan tappio oli selvä sen jälkeen kun Yhdysvallat liittyi sotaan, vain ajankohta oli epäselvä. Saksan olisi voinut pelastaa vain liittoutuneiden keskinäinen riitautuminen.
Stalingradista alkoi Saksan häviäminen idässä. Sen jälkeen tuli kaikenlaista pientä hurraata vielä (kevät '43 Ukrainassa), mutta iso peli oli jo kääntynyt.
Analogiaa Nokian tilanteeseen voi toki hakea eri tavoilla. Tietyssä mielessä IPhone oli ensimmäinen tappio (vrt. esim. taistelu Englannista), HTC+Samsung Androidilla oli toinen tappio (vaikka se Stalingrad tai El Alamein). Nokia-MS -yhteistyö voisi olla Kurskin kaltainen tyrmäys, josta ei enää nousta. Jotta analogia olisi täydellinen, niin seuraavaksi tulee vielä isosti pataan (Bagration), sitten hyvää yritystä Amerikan markkinoilla (Wacht am Rhein) ja sitten onkin aika sanoa hyvää yötä kevään '45 malliin.
Aaken ehdotus olisi visiotonta nykyhetkessä elämistä, ja tuhoaisi Nokian high tech -menestystekijät.
Nokia on vain liian suuri ja hierarkinen. Lisäksi Nokian matriisiorganisaatio, joka on ongelmallinen paljon Nokiaa pienemmissäkin kokoluokissa, nitistää sen toimintakyvyn. Matriisiorganisaation hierarkia on kaksinkertainen ja päällekkäinen, ja sen tarkoituksena on lisätä tiedonkulkua informaatiointensiivisillä aloilla.
David ja Lawrence Harvard Business Review:sa matriisiorganisaation ongelmista:
- Vastuun hämärtyminen. Matriisiorganisaation esimiehet ja työntekijät saattavat olla epävarmoja siitä, kenelle heidän kuuluu raportoida ja mitä tavoitteita heidän tulisi saavuttaa.
- Valtataistelu. Kun matriisin perustana ovat valtatasapaino ja jaettu vastuu, tuloksena on usein valtataisteluja, joissa toiminnan etu unohtuu.
- Ryhmäsairaus. Matriisi kasvattaa päätöksentekoprosessiin osallistuvien ihmisten määrää. Se voi olla myönteistä, mutta se voi myös aiheuttaa "ryhmäsairauden"; niin suurista kuin pienistäkin asioista on pakko käydä pitkällisiä ryhmäkeskusteluja.
- Heikkous vastoinkäymisissä. Matriisiorganisaation puutteet kärjistyvät vaikeina aikoina. Neuvottelut muuttuvat selkkauksiksi ja koska kukaan ei ole yksinään vastuussa tuloksesta, selittelyrefleksi saa vallan.
- Yhteiskustannusten kasvu. Kaksinkertainen hierarkia lisää esimiesten ja varsinkin johtajien määrää, mikä nostaa yhteiskustannuksia. Ongelmana on myös "kokoustauti" ja keskitetyn monimutkaisen rakenteen ohjausta ja seurantaa varten perustetun esikunnan paisuminen.
- Omaan napaan tuijottaminen. Koordinointi, valtataistelu, kaksinkertainen raportointi ja ryhmäsairaus voivat lisätä omaan napaan tuijottamista. Organisaation sisäinen elämä muuttuu niin mutkikkaaksi ja energiaa kuluttavaksi, että markkinat ja tuotekehitys lyödään laimin.
Päätöksentekokammo. Vastuun jakaminen ja siitä johtuva koordinointitarve voivat johtaa päätöksentekokammoon, jossa kukaan ei toimi päättäväisesti.
Lisään vielä informaationgelmat:
Organisaation toimintaan liittyvää informaatiota on liikaa ja se on liian sekavaa. Sitä yritetään hallita keräämällä liikaa informaatiota. Kukaan manageritasolla ei kuitenkaan tiedä mikä on relevanttia tietoa ja usein valitaan väärää informaatiota päätöksenteon kohteiksi, eikä tiedetä miten valittua informaatiota pitäisi käsitellä. On myös epäselvää kenen pitäisi käsitellä kutakin informaatiota. Usein tehdään vääriä prosesseja ja päätöksiä väärälle informaatiolle. Epäonnistumisten kuvitellaan johtuvan liian vähästä informaatiosta, jolloin sitä kerätään lisää, ja se vain pahentaa edellä mainittuja ongelmia; syntyy informaatiolihavuuden kierre. Lopulta informaatio muuttuu suurelta osin huonosti peitellyksi hämäräksi siansaksaksi, jonka funktio on lähinnä oman hierarkisen aseman ja statuksen ylläpitäminen, ei yhteinen organisaation etu. Tämän lisäksi informaatiota pystytään käyttämään "tehokkaasti" vain organisaation managerihierarkian kasvattamisessa, koska se on yksinkertaista, ja siihen näyttää informaatiolihavuuden takia olevan "tarvetta". Organisaatio paisuu epärationaalisella tavalla.
Ps. Jukka, kun olet raportoinut laajasti ja ansiokkaasti Nokiasta, voisit ehkä harkita tämän informaation nostamista artikkeliin ja kommentoida tätä.
Lisäys informaatiolihavuuteen.
Oman manageriyksikön kasvattaminen lisää manageriyksikön ja sen johtajien valtaa organisaatiossa ja sen voimaa organisaation valtaisteluissa. Tämä lisää insentiivejä organisaation kasvattamiseen.
Valkea:
Aaken ehdotus olisi visiotonta nykyhetkessä elämistä, ja tuhoaisi Nokian high tech -menestystekijät.
Voi olla, mutta toisaalta Nokia on jo itse tuhonnut menestystekijänsä.
Tulemme näkemään todennäköisesti vain jatkuvaa pudotusta. Jos Microsoftin platform lentää, Nokialla on tietty mahdollisuus jatkossa pärjätä älypuhelimissa mutta todennäköisyys ei ole korkea.
Pitää muistaa että vaikka Microsoft onnistuisikin ei se tarkoita että Nokia välttämättä onnistuisi.
Mutta jos Microsoft epäonnistuu Nokiakin epäonnistuu koska Nokia on Microsoftille niin kuin Vichyn hallitus Natsi-Saksalle.
Valkea:
Jukka, kun olet raportoinut laajasti ja ansiokkaasti Nokiasta, voisit ehkä harkita tämän informaation nostamista artikkeliin ja kommentoida tätä.
Olen kuitenkin ottanut esiin liiketoimintamallin kompleksisuuden (ja myös koheesion laskun) Nokialla esiin:
Mainitsin aikaisemmin Nokian esimerkkinä yrityksestä, joka on kiikissä monimutkaisen liiketoimintamallinsa kanssa. Nokia on päätynyt liiketoimintamalliin, jossa se tarjoaa kuluttajille sekä mobiililaitteita että siinä käytettäviä sovelluksia ja palveluita (OVI) sen sijaan että Samsung, LG, HTC ja Sony-Ericsson keskittyvät mobiililaitteiden tekemiseen ja niiden tietynasteiseen räätälöimiseen operaattorien toiveiden mukaisesti.
Nokia on ajautunut tällaiseen liiketoimintamalliin syistä, jotka eivät ole kovin suoraviivaisia. Nokia on pitkään vierastanut operaattoreiden merkittävää roolia sekä mobiilipalveluiden että mobiililaitteiden arvoketjussa. Nokia on pitkään uskonut että nimenomaan sen itsensä on oltava aktiivinen mobiilipalveluiden tuottaja yhteistyössä partnerien kanssa. Nokia on päätynyt tuottamaan sekä a) laitteita, b) niiden alustaohjelmistoja ja c) mobiilipalveluita ns. OVI-porttaalissa.
Ongelma tässä liiketoimintamallissa on se, että vaikka Nokia on ollut ylivertainen mobiililaitteiden kehittämisessä tai ainakin logistiikassa, sen alustaohjelmistot ja mobiilipalvelutarjonta eivät ole lähellekään samaa tasoa kuin vakkapa Googlella (Android ja Googlen App Store). Samsung ratkaisee saman ongelman sillä että se keskittyy ydinosaamiseensa (a) ja tukeutuu alustojen ja palveluiden osalta SUURELTA OSALTA Googleen.
Nokian jämähtäminen kompleksiseen liiketoimintamalliinsa ja not-invented-here-asenteeseen romuttaa nyt Nokian markkinaosuutta älypyhelimissa. Suunnan muuttamisesta ei ole mitään merkkejä.
(No sittemmin suunta tietysti muuttui toiseen äärimmäisyyteen.)
Esiin ottamasi sisäisen informaatiojärjestelmän kompleksisuus on samantyyppinen ongelma kuin liiketoimintamallin kompleksisuus. Eittämättä tärkeä sekin. Ja osittain eri kysymys.
"Aaken ehdotus olisi visiotonta nykyhetkessä elämistä, ja tuhoaisi Nokian high tech -menestystekijät."
-Päinvastoin. Älypuhelinyksikön leikkaaminen varmistaisi Nokian terveiden liiketoiminta-alueiden menestyksen. Terveillä liiketoiminta-alueilla tarkoitan peruspuhelimia.
MYÖS peruspuhelinten massatuotanto on high techiä. Ja siinä jos missä Nokia on hyvä!
Microsoft käyttää Nokiaa VIIMEISENÄ OLJENKORTENAAN etabloitua älypuhelinkäyttöjärjestelmien markkinoille.
Aakke,
En kyllä usko että tavispuhelimiinkaan erikoistuminen pelastaisi välttämättä Nokiaa pikällä aikavälillä.
Toisaalta yhä suurempi osa katteista tulee älypuhelimista - toisaalta yhä suurempi osa tavispuhelimista tuotetaan Kiinassa.
En kyllä usko että tavispuhelimiinkaan erikoistuminen pelastaisi välttämättä Nokiaa pikällä aikavälillä.
Ei pelastaisi ei. Nokia porskuttaisi peruspuhelimilla ainakin siihen asti, kunnes kriittisellä massalla olisi varaa älypuhelimiin kolmansissa maissa.
Toisaalta yhä suurempi osa katteista tulee älypuhelimista - toisaalta yhä suurempi osa tavispuhelimista tuotetaan Kiinassa.
Nokian (ja Microsoftin) kohdalla kyse ei enää ole hyökkäystaistelusta - vaan puolustustaistelusta, ainakin älypuhelinten kohdalla.
Lähetä kommentti