Bussipysäkillä aamulla odotellessani huomaan mielenkiintoisen ilmiön.
Jos mietin odottaessani omiani, enkä keskity, unohdan näyttää pysähtymismerkkiä.
Kun maahanmuuttaja-busikuski (somali, arabi) näkee omissa ajatuksissaan olevan, hän usein pysähtyy, koska pysäkillä ei voi odottaa kuin yhtä bussia. Suomalainen bussikuski sen sijaan ajaa ohi.
Erityisen todennäköistä on, että suomalainen bussikuski ajaa ohi, mikäli räplään kännykkääni
En ota kantaa siihen pitäisikö bussikuskin pysähtyä. Arvaan kuitenkin, että suomalainen bussikuski kokee moraalista oikeutusta ja vahingoniloakin ajaesaan ohi. Somali ei.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Sanoisin paremminkin, että kyseessä on mikropsykologiaa; ToM, eli Theory of Mind -pohdiskelua.
Tietoisuus sijaitsee ulkopuolelta tulevien aistihavaintojen ja jatkuvan kehon sisäisen tilan ja siinä tapahtuvien muutosten havainnointien rajapinnalla. Kehossa tapahtuvat muutokset rekisteröidään tietoisuudessa, ja niillä merkataan samanaikaiset tai niihin liittyvät ulkopuoliset aistihavainnot. Näiden yhteistulos tallennetaan pitkäkestoiseen muistiin, josta ne ovat palautettavissa mieleen kyseistä asiaa pohdiskeltaessa tai kohdattaessa sama aistihavainto uudelleen, jolloin sama sisäinen tunne toistuu.
Eli: bussi ohitti sinut, kun et viittilöinyt sille, sinä myöhästyt töistä ja joudut odattamaan kurjassa säässä lisää, tietoisuutesi rekisteröi sisäisen kiristyneen stressin, ja tämä tunne merkkaa ja sen kautta tulkitaan aistihavaintosi ohiajaneesta bussista ja sen kuljettajasta, jonka jälkeen se tallennetaan pitkäkestoiseen muistiin. Seuraavalla kerralla kun bussi ajaa taas ohi, aistihavaintosi palauttaa pitkäkestoisesta muistista valmiin tunnetulkinnan tietoisuuteen nopeasti.
Ihmiset eivät tiedä, ainakaan kovin tarkasti, mitä muut ihmiset ajattelevat mielessään, joten he joutuvat muodostamaan teorioita muiden ihmisten ajattelusta (ja siitä seuraavasta toiminnasta) ollakseen toimintakykyisiä ja pystyäkseen tekemään päätöksiä. Nämä teoriat muiden ihmisten mielistä ovat voimakkaasti omien sisäisten tilojen, tunnemaailmojen värittämiä, ja niissä korostuvat voimakkaat vastakohtaisuudet. Sisäinen tila on luotettava, voimakas ja dominoiva aistihavainto ihmiselle.
On hyvin mahdollista, että suomalainen bussikuski vain noudatti sääntöjä, ja somalikuski ei. Somaliassa bussit kulkevat harvoin, epäluotettavasti ja sattumanvaraisesti, joten siellä on taipumus pysähdellä kaikkien potentiaalisten matkustajien kohdalla.
Jep. Vahvistan havainnon pysäkkikyykytyksestä.
En olisi uskonut että sinä Jukka käytät joukkoliikennettä. Luulin että kuljet paikasta toiseen aina henkilöautolla.
Tietysti tuo teidän porvarien taipumus idealisoida ulkomaalaisia bussikuskeja on tyypillistä oikeistoretoriikkaa, jonka tarkoituksena on viime kädessä hajottaa suomalaista työväestöä. Tällä retoriikalla pyritään lopulta heikentämään suomalaisten bussikuskien työehtoja.
Ajakoot siis ohi.
Valkean kommenttiin toteaisin, että esimerkiksi Somalian maaseudulla bussit eivät kulje ollenkaan ja että hyvin harva somalibussikuski on kotimaassaan ajanut bussia.
Suurin osa niistä "suomalaisista" kuskeista on muuten venäläisiä tai virolaisia. Tai eihän ole, omasta arkiajattelusta ei saisi yleistää..
Sammalkielelle kiitos virkeästä kommentista,
Mainittakoon kuitenkin että vastustan maahanmuuttoa arabimaista ja Afrikasta.
Kuljen työmatkat 99%:sti bussilla tai pyörällä.
Olen huomannut Tampereella jotain samansuuntaista, mutta evidenssi on niin anekdootin tasoista, etten ole muodostanut stereotypiaa. Suomalainen kuski on kahdesti tehnyt minulle niin, että on jättänyt pysäkille. Toisella kerralla kuski vielä nauroi ja vilkutti minulle. Kyse oli todellakin ehkä noin kymmenestä sekunnista, lähestyin bussia nokan suunnalta, kun viimeiset bussiin menevät nousivat kyytiin, kuljettaja laittoi oven kiinni kirjaimellisesti nenän edestä.
Kuljettajilla on paljon stressiä. Ainakin Tampereella on uutisoitu useampiakin tapauksia, joissa kuljettaja on tahallaan jarruttanut tai kaahannut niin, että matkustajat kaatuilevat kyydissä. Joka kerralla kyseessä on ollut kantasuomalainen kuljettaja. Tämä ei kuitenkaan kerro mitään suomalaisten huonommuudesta.
Mutta en lainkaan ihmettelisi jos olisi sellainen ilmiö, joka saisi ulkomaalaissyntyiset kuljettajat käyttäytymään ehkä hieman vieraskoreasti. Kyse ei välttämättä ole sen kummallisemmasta asiasta kuin että ulkomaalaissyntyiselle kuljettajalle kuljettajaksi päätyminen edustaa sosiaalisen aseman nousua, ja hän kokee kunnia-asiakseen kohdella asiakkaitaan hyvin.
Täällä Englannissa tuntuu itseasiassa olevan samantapainen kulttuuri. Yllättäen kylläkin bussikuljettajat ovat täällä pääsääntöisesti englantilaisia, taksikuskit puolestaan ovat yleensä jotakin etnistä vähemmistöä. Suomessa näyttäisi olevan aivan toisin päin.
Jimbo,
osaatko lukea bussikuskien ajatuksia vai pysähtyikö bussikuski sadan metrin päähän näyttämään keskisormea?
Sammalkieli,
Olen lukenut Mosambikin, Kenian, Namibian, länsi-Afrikan jne. bussikäytännöistä, mutta en Somalian. Miksi siis sanon, että Somaliassa bussit kulkevat?
Mitään virallista bussiliikennettä Somaliassa tuskin on, mutta on absoluuttisen varmaa, että siellä on muiden Afrikan maiden tapaan epävirallista bussiliikennettä, siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisillä on taloudellisten, sosiaalisten, uskonnollisten, juhliin liittyvien jne. syiden takia tarve liikkua pitempiä matkoja, ja kaikilla ei ole omaa autoa. Ne jotka omistavat busseja, minibusseja ja kuorma-autoja, tekevät hyvää liiketoimintaa kuljettaessaan maksavia matkustajia. Minibussit ja erityisesti kuorma-autot ovat todennäköisesti yleisempiä busseja Somaliassa.
Kenenkään somalin ei ole tarvinnut toimia bussikuskina somaliassa tietääkseen millä periaatteilla matkustajia otetaan siellä kyytiin, samoin kuin Suomessa ei tarvitse olla bussikuski tietääkseen, että bussit pysähtyvät kun niille viittilöi kädellä.
***
Käytin aikanaan säännöllisesti busseja ja minullekin sattui joskus hajamielisyyksissäni samalla tavalla kuin Jukalle. Tätä tasapainotti kuitenkin se, että jos viittilöi kädellä myöhässä, niin bussikuski jarrutti kaikin voimin, ja bussi usein pysähtyi 10-15 metriä pysäkistä eteenpäin. Siinä sitten samanaikaisesti hiukan pahoiteltiin myöhäistä viittilöintiä ja kiitettiin kuskia pysähtymisestä. Bussikuskit tekivät kaikkensa noudattaakseen viittomissääntöä.
Emme voi tietysti tietää varmuudella mitä bussikuskit ajattelivat tai eivät ajatelleet kussakin Jukan kohtaamassa tilanteessa. En kuitenkaan sano, että Jukan ei olisi pitänyt reagoida sillä tavalla kuin hän reagoi (sitäpaitsi se on vaikeasti säädeltävissä). Ihminen tarvitsee voimakkaiden vastakohtaisuuksien tunteita pystyäkseen toimimaan ja tekemään päätöksiä epävarmassa maailmassa. Riippumatta siitä oliko Jukka oikeassa vai ei arveluissaan, hän on oikeassa siinä, että ohiajavat bussit ovat hänelle ongelma ja tämä ongelma liittyy vuorovaikutukseen hänen ja bussikuskien välillä. Riittävän voimakas asiaan liittyvä tunne, riippumatta siitä onko sen asiasisältö totta vai ei, antaa ihmiselle vakaumuksen ja motivaation ryhtyä tekemään asialle jotakin; kirjoittamaan blogikirjoituksen, keskustelemaan bussikuskien kanssa, ottamaan yhteyttä bussiyhtiöön, kehittämään muistivinkkejä valppaudelle bussien suhteen tms. Useimmiten silloin kun näihin liittyy vuorovaikutusta erityisesti asianosaisten, mutta myös muiden ihmisten välillä, asiaan liittyvillä tosiasioillakin on taipumus tarkentua. Eli esim. alunperin virheellinenkin oletus tunteineen saattaa olla välttämätön tosiasioiden selvittämiseksi. Siinäkin tapauksessa, että asiaan liittyvät tosiasiasiat eivät täysin selviä tai ihmisten psykologinen heuristiikka estää niiden selviämisen, yleensä riittävän voimakas tunne ajaa ihmisen johonkin riittävään käytännölliseen ratkaisuun.
***
Sinänsä viittomiseen perustuva pysähtyminen perustuu todennäköisesti siihen, että sillä pystytään välttämään turhaa polttoaineen, moottorin, voimansiirron, jarrujen jne. kulutusta. Uskoisin, että se parantaa myös kuskien työviihtyvyyttä, kun he voivat ajaa keskimäärin pidempiä matkoja yhtäjaksoisesti ilman nytkyttelevää turhaa pysähtelyä.
Mike Mungerin econtalk keskusteluja Santiagon bussijärjestelmästä kuunneltuani mietin, että mitkä ovat palautejärjestelmät bussikuskeille.
Mitä piirteitä heidän suorituksestaan arvioidaan ja mistä he saavat palautetta?
Voin kuvitella havaintosi olevan varsin päteviä. Maahanmuuttaja on varmasti tietoinen häneen kohdistuvista negatiivisista stereotyypeista, joita keskimääräinen matkustaja häneen voi kohdistaa. Esimerkillisesti käyttäytymällä hän ei anna jo pelkän ulkomaalaisuuden takia häneen negatiivisesti suhtautuvalle syytä ryhtyä rähisemään.
Maahanmuuttaja voi suhtautua työhön myös suuremmalla kiitollisuudella. Työn saaminen työmarkkinoiden arastelemalle arabille tai somalille on suurempi saavutus, ja työn menettäminen suurempi menetys kuin kantasuomalaiselle.
Pelkkä työntekijöiden maahanmuuttajuus alentaa vaikka myydyn pitsan hintaa. Yrittäjät/työnekijä varmasti tahtoo usein taistella tätä vastaan yrittämällä enemmän, olemalla sydämmellisempi ja mukavampi asiakkaille. Monesti ainakin minua tämä sydämellisyys saattaa hämmentää, ja siten tehdä hallaa yrittäjälle, mutta yrittämisen puutteesta ei voi kaikkia syyttää
Eräässä pitseria-kebab yrityksessä minun lähelläni on televisiossa aina päällä turkkilainen televisiokanava. Se varmasti ainakin marginaalissa vie asiakkaita. Toki monilla lähi-itäläisillä yrittäjillä saattaa olla (näitä mikroantropologisia huomioita) varsin erilainen tapa yrittää kuin suomalaisilla. Työtahti ei välttämättä ole niin ripeä, mutta työpäivä huomattavasti pidempi. Jos työpaikassa viettää suurimman osan ajastaan, niin siitä varmasti tekee myös hengailulle mieluisan.
Toisessa yrityksessä balkanilainen yrittäjä on erittäin, jopa hieman vaivaannuttavan mukava ja puhelias, hänen lapsensa, jotka myös työskentelevät yrityksessä pitävät isän palveluasennetta ehkä jopa häpeällisenä, koska tytär tai poika itse palvellessaan ovat huomattavasti töykeämpiä kuin isänsä seurassa.
Aikuisiässä Suomeen muuttanut maahanmuuttaja on varmasti monella tapaa erilainen työntekijä kuin hänen kanssaan samassa vuorossa työskentelevä suomalainen. Se että toisen polven maahanmuuttajilla on niin paljon ongelmia liittyy varmaan siihen, että heillä on suomalaiset ajatukset siitä mihin heillä on oikeus. mutta heidän taustansa eivät kuitenkaan välttämättä mahdollista sellaista elämää jonka keskimääräinen suomalainen ottaa itsestäänselvyytenä.
Anteeksi kun tuli postattua samaa tekstiä useaan kertaan. Virheilmoituksen takia laitoin uudestaan, vaikka ensimmäinen postauskin onnistui.
Minun olisi pitänyt huomata.
Paavo: "Pelkkä työntekijöiden maahanmuuttajuus alentaa vaikka myydyn pitsan hintaa."
- Tätä aihetta ovat mm. suomalaiset pizza- ja ravintolayrittäjät käsitelleet. Kyse on verojen, velvoitteiden ja maksujen kiertämisestä, yrittäjätukien väärinkäytöstä ja ns. säästämisestä raaka-aineissa, ts. jäteruoan kierrättämisestä ravintolaruokina.
Mutta sanoisin, että suomalaisille ei pääsääntöisesti ole kehittynyt tämän blogin nimen mukaista psykologiaa, eli aitoa spontaania ja ei-abstraktia positiivista tunnesidosta suomalaisiin. Ehkä 10-20% suomalaisista on tällainen tunnesidos. Jos lopuille 80-90% suomalaisista tehtäisiin blogi, sen nimeksi tulisi Rahan Yksinomaisuus. Suomalaiset ovat kehittyneet ympäristössä, jossa resurssiniukkuus on ollut pääsääntöinen selviämiseen vaikuttava tekijä, ja etnistä kilpailua on ollut suhteellisen vähän. Siispä suomalaisille on tyypillistä nähdä spontaanisti minkä tahansa pienimmänkin syyn takia ei-suomalaiset suomalaisia parempina, jos he esim. myyvät pizzansa sentinkin halvemmalla, hymyilevät asianosaiselle silloin kun suomalainen ei hymyilisi, sanovat ystävällisen sanan, myötäilevät jotain asianosaisen mielipidettä, tms.
Samasta syystä suomalainen maahanmuuttopolitiikka on toivotonta ja sen vastustaminen keskimäärin löysää ja ponnetonta (Tarkoitan tällä maahanmuuttokriittisen politiikan tehokkuutta maahanmuuton absoluuttisen määrän rajoittamisessa, jos se saisi vapaat kädet ohjata maahanmuuttopolitiikkaa; en maahanmuuttokriitikoiden energisyyttä).
Muut kansat tulevat syrjäyttämään suomalaiset. Suomalaiset ovat kuoleva kansa.
Ellei jotain ratkaisevan suurta asteittaista tai yhtäkkistä muutosta tapahdu. Resurssien loppuminen olisi suomalaiseen psyykeen nopeimmin vaikuttava tekijä, mutta se ei ole riittävä pitkällä tähtäimellä.
Ravintola-alalla maahanmuuttajien ravintola teetättävät pimeää työtä. Tämä aiheutta paljon kiukkua.
Ratkaisu voisi olla vaikka palkkaverosta luopuminen.
Lähetä kommentti