Tanskan kokemukset keskustaoikeistolaisesta vähemmistöhallituksesta, jota populistinen ja maahanmuuttokriittinen äärioikeisto tukee hallituksen ulkopuolelta, ovat olleet varsin positiiviset. Hallitus on harjoittanut suht oikeistolaista ja dynaamista talouspolitiikkaa, mutta maahanmuuttopolitiikka on muuttunut pitkäjänteisemmäksi ja varovaisemmaksi kiitos äärioikeiston vaikutuksen.
Hollannissa siirrytään käsittääkseni nyt nimenomaan Tanskan malliin, kun kolme keskustaoikeistolaista puoluetta muodostaa hallituksen äärioikeiston tuella.
Puoluepolitiikassa on ensi sijassa kysymys poliittisesta ekosysteemistä. On hiukan naivia ajatella puoluepolitiikkaa tyyliin "vihreät on parempi kuin perussuomalaiset" tai "perussuomalaiset on parempi kuin kokoomus". Hyvässä poliittisessa ekosysteemissä on useita puolueita, jotka tasapainoilevat keskenään, ajavat omaa etuaan, tekevät kompromisseja, sopeutuvat olosuhteisiin, kehittyvät rinnakkain kilpailun kautta, kiihottavat kansaa populistiseen kapinaan, harjoittavat opportunismia jne. Äärioikeiston olemassaolo yhdistettynä suht vahvaan maltilliseen oikeistoon on tehnyt Tanskan poliittisesta ekosysteemistä suhteellisen vahvan.
Kuten luonnon ekosysteemiä poliittista tai taloudellista ekosysteemiä on vaikea suunnitella ylhäältä käsin. Poliittiseen ekosysteemiin kuuluu puolueiden lisäksi kansalaisjärjestöjä, populistisia liikkeitä ja jonkinlainen eliitti. (Auta armias jos esimerkiksi populistit tai eliitti pääsisivät yhteiskuntaa dominoimaan. Siinä jäisi Australian biologisen ekosysteemin kaniini-ongelmat toiseksi.)
Suomen ongelma seuraavien vaalien jälkeen tulee ehkä olemaan se, että perussuomalaiset vaativat paikkaa hallituksesta ja he sotkevat ehkä koko hallituksen toiminnan. Jos perussuomalaiset olisivat selkeämmin äärioikeistolaisesta perinteestä nouseva puolue (Ruotsin SD, Hollannin PVV), Suomi voisi toistaa Hollannin ja Tanskan mallin. Tai siis Kokoomus ja Keskusta voisivat toistaa Tanskan mallin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Äärioikeisto on tietenkin vasemmiston käyttämä leimasana, mutta ekosysteemistä on huomattava, että se ei ole kokonaisuus, se on kokoelma erillisiä ekolokeroita. Niinpä se ei pysty ihmisen mittakaavassa kovin pitkälle vietyyn yhteistyöhön, ja on helposti särjettävissä ulkopuolisten kilpailijoiden ja tekijöiden vaikutuksesta.
Ekosysteemi ei ole yhteisö vaan ekosysteemi muodustuu eri lajeista, jotka kilpailevat keskenään. Ei Tanskan mallissakaan maltillinen oikeisto haluaisi olla riippuvainen kansanpuolueesta. Mutta parempi tulos syntyy kun tällainen riippuvuus on olemassa.
Android-ekosysteemissä esim. Samsung on tyytymätön Google-riippuvuudesta, mutta ekosysteemi on vahva ja kuluttaja hyötyy.
Hirvi ei pidä sudesta, mutta ilman sutta, hirven kanta nousee ja seuraa väestöräjähdys.
Ekosysteemi syntyy eikä sitä voi suunnitella. Toki siihen voi vaikuttaa esimerkiksi monopolilainsäädännöllä.
Ruotsissa Sd:n demonisointi on este Tanskan mallille, mutta nykyinen rakenne on herkkä romahdukselle.
Lähetä kommentti