lauantaina, elokuuta 28, 2010

Entiset vangit yhteisöjään palvelemaan ?

Sen sijaan että rikollinen jatkaisi hedonistista elämäänsä vankilassa olon jälkeen, hän voi löytää itselleen tehtävän yhteisönsä palvelijana eäänlaisen julkishyödykkeen tuottamisessa.

Vuosisatojen ajan yhteisöt ovat rekrytoineet vankien parista sotilaita. Bosnian sodan serbitaistelijat, jotka puhdistivat etnisesti laajoja muslimialueita ja laajensivat siten serbi-yhteisön hallussa olevia yhteis-resursseja, olivat usein pikkurikollisia ja entisiä vankeja.

Kroaatti-kenraali Ante Gotovina valtasi operaatio Myrskyssä joukkoineen serbien hallussa olevat Kroatian maa-alueet (ns. Krajinan serbitasavalta), puhdisti alueen serbeistä ja liitti Krajinan alueen Kroatian suvereniteetin piiriin. Gotovina oli ennen sotaa osallistunut rikolliseen toimintaan Ranskassa.

Vaikka sekä serbien että kroaattien operaatioissa syyllistyttiin karkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin, operaatioissa serbien ja kroaattien haltuun joutuneita resursseja ei ole käytännössä kokonaan palautettu. Yksityinen omistusoikeus on toki palautettu Daytonin rauhansopimuksella, mutta etniset puhdistukset ovat käytännössä jääneet voimaan. Bosnian muslimin on hyvin vaikea palata esimerkiksi Srebrenicaan ottamaan poltetut omakotitalonsa haltuunsa. Srebrenican muslimi-kaupunki on lopullisesti muuttunut serbien hallitsemaksi kaupungiksi. (Mainittakoon, että ennen Ottomaani-valtiota ja ennen Srebrenican muuttumista muslimikaupungiksi, Bosnia oli lähinnä katolinen maa.)

Totesin jo aiemmassa postauksessani, että kansanmurha ja etninen puhdistus on julkishyödykkeen tuottamista omalle yhteisölle. Vain kaikkein yhteistyökykyisimmät eläinlajit kykenevät ja syyllistyvät tällaisiin laajoihin sotiin ja joukkomurhiin. Ihmiset ja muurahaiset siis nyt lähinnä.

Bosnian ja Kroatian sodat ovat nyt menneisyyttä, mutta uudet yhteisöt rekrytoivat vankeja julkishyödykkeen tuotttamiseen muita yhteisöjä vastaan. Radikaali islam pyrkii Eurooppan islamisaatioon mm. terrorismin avulla.

Vankiloista radikaali islam löytää itselleen "kadun sotilaita":

STT:n julkaiseman uutisen mukaan Britannian vankiloista vapautuu lähivuosina jopa 800 muslimia, jotka ovat radikalisoituneet vankilavuosina. STT:n uutinen viittaa arvostetun RUSI-tutkimuslaitoksen raporttiin.

Tutkijoiden mielestä terrori-iskujen uhka voi Britanniassa kasvaa. Tutkijoiden mukaan maan omien kansalaisten tekemät terrori-iskut ovat Britanniassa todennäköisempiä kuin missään muussa länsimaassa.

(Lähteet: HS, 28.8., "Brittiarvio: entiset muslimi- vangit ovat uhka". Wikipedian artikkelit Bosnian sodasta. Noel Malcolm, Bosnia - a Short History.

Katso myös Voice Of American laajempi uutinen asiasta.)

18 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

:D

Käkikellokin sanoo toisinaan kukkuu.

IDA kirjoitti...

Utumies ottaa vähän liian kevyesti.

On ihan totta yhteisöt turvaavat sodissa aina rikollisiin tai potentiaalisiin sellaisiin. Se, että historiantutkimuksessa on mukavampi keskittyä strategioihin ja johtajien ajatuksiin johtuu lähinnä siitä, että ne ovat mielenkiintoisempia älyllisesti.

Jos nykytilanne Euroopassa eskaloituisi hurjimpien visioiden mukaisesti, niin Utumieskin alkaisi ehkä kirjoittamaan runoja nykyisten skinien ylistykseksi. Ainakin monet alkaisivat. Toivotaan, että ei eskaloidu.

Jukka Aakula kirjoitti...

En oikeastaan ymmärrä missä tässä kirjoituksessa on yhtään riviä, mistä kukaan voisi olla eri mieltä.

Minähän en ota tässä kirjoituksessa mitään kantaa siihen, missä määrin oikeutettuja nämä kroaattien, serbien ja muslimiradikaalien toimet ovat.

Anonyymi kirjoitti...

Siis - etniset puhdistukset ja muut kauhuteot olivat enne arkipäivää. Juutalaisten luvattu maa rakennettiin sielläa iemmin asuneiden ruumiskasoille. Rooman valtakunta oli jo pioikkeus siksi, että mitään etnistä identiteettiä ei varsinaisestiollut. Puhdistukset tehtiin poliittisista syistä (mm. Karthago), muuten porukka assimiloitiin keskusjohdon alaisuuteen.

Ajatus maaomaisuuden arvosta on kokenut pahan inflaation. Luonnonvarat ovat erikseen, mutta kuten Tiibetin tilanne osoittaa, aina ei tarvitse poistaa alkuperäisväestöä päästäkseen hyötymään godiesseista. Edelleen, modernit valtiot ovat niin riippuvaisia keskinäisestä kaupankäynnistä ja siihen liittyvästä imagosta, että verikekkerit vain haittaavat talouta. Esimerkkinä vaikkapa Turkin suhtautuminen armenialaispuhdistuksiin -.- estää osaltaan liittymästä Euroopan unioniin. Jos se nykyään niin kauhean hyvä juttu sitten onkaan.

Mutta siis periaatteessa luottamus - 'svististys' -on niin hyvä kauppatavara, ettei sen takia kannata juuri venettä hetkuttaa.

Tämä Jukan blogimerkintä toimii lähinnä siis maailmassa, jossa säännöllistä kaupankäyntiä ei ole ja jossa muutenkin eletään hiukan erilaisten arvojen ja näkemysten vallassa. Lähinnä kait esikristillinen Eurooppa ja vastaavat. Tosin esimerkiksi Skotlannin ja Irlannin etnisistä puhdistuksista epäillyt viikingitkin tuhosivat sotaisuudessaan oman hyvinvointinsa kerta toisensa jälkeen. Idioottimainen soturikoodi veti oman (!) väestöpohjan niin tappiin, että toipuminen kesti sukupolven pari. Sitten taas kahinoitiin, laihoin tuloksin. Yksilötasolla toki sai mainetta, mutta skandinaavitkin väsyivät lopulta omaan höpöönsä ja omaksuivat kristinuskon.

Edelleen, jos mietitään nykyajan etnisten puhdistuksien tteuttajia, niin kyseessä on järjestäen paikkoja, joissa vakiintunut yhteiskuntajärjestys on jo sortunut. Väkivalta erilaisten ryhmittymien välillä joko spontaanisti tai sitten demagogien johdolla (ja heidän valtaansa lisääten) on edelleen ajanut yhteiskuntaa suurempaan kaaokseen. Tällainen luo huonon pohjan jatkolle. Vaikka joku kaupunki saadaankin 'omille', on porukka samalla pakotettu palaamaan pisteeseen, jossa jatkuvuudesta ja hyvinvoinnista vastaavat ns. porvarilliset instituutiot tuhoutuvat itseltä. Tämä on kasvavasti huono tilanne maailmassa, jossa esim. ulkomaiset investoinnit näyttelevät tärkeää osaa.

Enpä näkisi esimerkiksi entisen Jugoslavian alueen ihmisten paljoakaan hyötyneen kommunismin jälkeisistä sekoiluistaan. Tai Ruanda, kuak on valmis investoimaan Ruandaan?

Nämä ihan siis moraalin ulkopuolella, pohdiskeltuna utilitaristisesti. Jukak heitti takaisin viidakkoon, vähäksi aikaa.

Ylipäätään kansanokokonaisuus alkaa olla toimimaton käsite, jos siitä muodostuu apukäsitteenä toimivan vertauskuvan sijasta orgaaninen, totena pidetty metafora. Itse luen etnisiin puhdistuksiin nykyään ryhtyvät 'kansat' jo valmiiksi hajonneina. Kyse on patologian asteesta - niin suuretsta ahdistruksesta ja toimimattomuudesta, että se purkautuu sokeana paniikkivihana ulospäin.

Anonyymi kirjoitti...

Siis - etniset puhdistukset ja muut kauhuteot olivat enne arkipäivää. Esim. juutalaisten luvattu maa rakennettiin siellä aiemmin asuneiden ruumiskasoille. Toisaalta ajatkin olivat toiset. Rooman valtakunta oli jo poikkeus siksi, että mitään etnistä identiteettiä ei varsinaisesti edes ollut. Puhdistukset tehtiin poliittisista syistä (mm. Karthago), muuten porukka assimiloitiin keskusjohdon alaisuuteen.

Ajatus maaomaisuuden arvosta on kokenut pahan inflaation. Luonnonvarat ovat erikseen, mutta kuten Tiibetin tilanne osoittaa, aina ei tarvitse poistaa alkuperäisväestöä päästäkseen hyötymään resursseista - ja vielä voidaan edes joten kuten väittää kansainvälisille yhteistyökumppaneille, että hyödytetään myös paikallisia. Edelleen, modernit valtiot ovat niin riippuvaisia keskinäisestä kaupankäynnistä ja siihen liittyvästä imagosta, että verikekkerit vain haittaavat taloutta. Esimerkkinä vaikkapa Turkin suhtautuminen armenialaispuhdistuksiin -.- estää osaltaan liittymästä Euroopan unioniin. Jos se nykyään niin kauhean hyvä juttu sitten onkaan.

Mutta siis periaatteessa luottamus - 'sivistys' -on niin hyvä kauppatavara, ettei sen takia kannata juuri venettä hetkuttaa.

Tämä Jukan blogimerkintä toimii lähinnä siis maailmassa, jossa säännöllistä kaupankäyntiä ei ole ja jossa muutenkin eletään hiukan erilaisten arvojen ja näkemysten vallassa. Lähinnä kait esikristillinen Eurooppa ja vastaavat. Tosin esimerkiksi Skotlannin ja Irlannin etnisistä puhdistuksista epäillyt viikingitkin tuhosivat sotaisuudessaan oman hyvinvointinsa kerta toisensa jälkeen. Idioottimainen soturikoodi veti oman (!) väestöpohjan niin tappiin, että toipuminen kesti sukupolven pari. Sitten taas kahinoitiin, laihoin tuloksin. Yksilötasolla toki sai mainetta, mutta skandinaavitkin väsyivät lopulta omaan höpöönsä ja omaksuivat kristinuskon.

Anonyymi kirjoitti...

Siis - etniset puhdistukset ja muut kauhuteot olivat enne arkipäivää. Esim. juutalaisten luvattu maa rakennettiin siellä aiemmin asuneiden ruumiskasoille. Toisaalta ajatkin olivat toiset. Rooman valtakunta oli jo poikkeus siksi, että mitään etnistä identiteettiä ei varsinaisesti edes ollut. Puhdistukset tehtiin poliittisista syistä (mm. Karthago), muuten porukka assimiloitiin keskusjohdon alaisuuteen.

Ajatus maaomaisuuden arvosta on kokenut pahan inflaation. Luonnonvarat ovat erikseen, mutta kuten Tiibetin tilanne osoittaa, aina ei tarvitse poistaa alkuperäisväestöä päästäkseen hyötymään resursseista - ja vielä voidaan edes joten kuten väittää kansainvälisille yhteistyökumppaneille, että hyödytetään myös paikallisia. Edelleen, modernit valtiot ovat niin riippuvaisia keskinäisestä kaupankäynnistä ja siihen liittyvästä imagosta, että verikekkerit vain haittaavat taloutta. Esimerkkinä vaikkapa Turkin suhtautuminen armenialaispuhdistuksiin -.- estää osaltaan liittymästä Euroopan unioniin. Jos se nykyään niin kauhean hyvä juttu sitten onkaan.

Mutta siis periaatteessa luottamus - 'sivistys' -on niin hyvä kauppatavara, ettei sen takia kannata juuri venettä hetkuttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä Jukan blogimerkintä toimii lähinnä siis maailmassa, jossa säännöllistä kaupankäyntiä ei ole ja jossa muutenkin eletään hiukan erilaisten arvojen ja näkemysten vallassa. Lähinnä kait esikristillinen Eurooppa ja vastaavat. Tosin esimerkiksi Skotlannin ja Irlannin etnisistä puhdistuksista epäillyt viikingitkin tuhosivat sotaisuudessaan oman hyvinvointinsa kerta toisensa jälkeen. Idioottimainen soturikoodi veti oman (!) väestöpohjan niin tappiin, että toipuminen kesti sukupolven pari. Sitten taas kahinoitiin, laihoin tuloksin. Yksilötasolla toki sai mainetta, mutta skandinaavitkin väsyivät lopulta omaan höpöönsä ja omaksuivat kristinuskon.

Edelleen, jos mietitään nykyajan etnisten puhdistuksien tteuttajia, niin kyseessä on järjestäen paikkoja, joissa vakiintunut yhteiskuntajärjestys on jo sortunut. Väkivalta erilaisten ryhmittymien välillä joko spontaanisti tai sitten demagogien johdolla (ja heidän valtaansa lisääten) on edelleen ajanut yhteiskuntaa suurempaan kaaokseen. Tällainen luo huonon pohjan jatkolle. Vaikka joku kaupunki saadaankin 'omille', on porukka samalla pakotettu palaamaan pisteeseen, jossa jatkuvuudesta ja hyvinvoinnista vastaavat ns. porvarilliset instituutiot tuhoutuvat itseltä. Tämä on kasvavasti huono tilanne maailmassa, jossa esim. ulkomaiset investoinnit näyttelevät tärkeää osaa.

Anonyymi kirjoitti...

Enpä näkisi esimerkiksi entisen Jugoslavian alueen ihmisten paljoakaan hyötyneen kommunismin jälkeisistä sekoiluistaan. Tai Ruanda, kuka on valmis investoimaan Ruandaan? Ei erityisen hyvä paikka rakennuttaa itselleen vaikkapa kaivoksia.

Nämä ihan siis moraalin ulkopuolella, pohdiskeltuna utilitaristisesti. Jukka heitti takaisin viidakkoon, vähäksi aikaa.

Ylipäätään kansanokokonaisuus alkaa olla toimimaton käsite, jos siitä muodostuu apukäsitteenä toimivan vertauskuvan sijasta orgaaninen, totena pidetty metafora. Itse luen etnisiin puhdistuksiin nykyään ryhtyvät 'kansat' jo valmiiksi 'hajonneina'. Kyse on patologian asteesta - niin suuresta ahdistuksesta ja toimimattomuudesta, että se purkautuu sokeana vihana ulospäin (tai sisäänpäin – porukka hajoaa erillisiksi klikeiksi). Samalla yhteisön toimivuus on jo käytännössä lamautunut. Hitlerhän käytti samaa hattutemppua Weimarin saksan paralyysissä. Kyseessä ei kuitenkaan ole lääke, ja se voi johtaa vielä suurempaan sisäiseen kaaokseen.

Anonyymi kirjoitti...

Edelleen, kyseenalaistan radikalisoitujen islamistien hyödyn omille yhteisöilleen.

Ja vielä palkkasotilaista - Euroopassa tosiaan oli pitään tapana muodostaa palkka-armeijoita hylkiöistä ja rikollisista. Näiden toilailut oman hallinto-alueen ulkopuolella eivät olleet yleensä ongelma. Ongelma oli, kun sotiminen loppui joko määrärahojen puitteissa tai muista syistä. Tämä aines kun palasi synnyinsijoilleen, se oli vakava uhka ihmisten turvallisuudelle ja vallanpitäjien oman vallabn jatkuvuudelle. Esimerkiksi uuden ajan alun sekulaariessa englantilaisnäytelmissä törmätään tämämn tästä tähän 'öykkäreiden' pelkoon. Ei hyviä 'paluumuuttajia'.

Myöhemminhän tosiaan ensimmäisen maailmansodan suhteellisuudentajunsa ja ylipäätäänkin marmorikuulansa. menettäneet veteraanit perustivat poliittsiia järjestöjä, jotka vallan napattuaan ajoivat Saksan sotaan kaikkien kanssa, tunnetuin seurauksin. Ei hyviä johtajia.

Yhteen asiaan radikalisoituneista öykkäreistä ja veteraaneista on. He muodostavat hyviä rikollisjärjestöjä, kuten vaikkapa vietnamin sodan arjest lopullisesti vieraantuneet veteraanien Hell's Angelsin perustajajäsenet. Tämä tosin on yhteiskunna loisjärjestö eikä hyödytä 'kansankokonaisuutta'.

Jukka Aakula kirjoitti...

Postaus pyrki luomaan historiallisia rinnastuksia sille, että radikaali islam nyt pyrkii ottamaan haltuunsa resursseja Euroopassa.

En väitä että serbien mellastuksesta Bosniassa olisi koitunut serbeille mitään todellista etua. Saati että hyväksyisin kyseiset toimet.

Pyrin vain kuvailemaan asioita rehellisesti ja kuivan asiallisesti.

Jukka Aakula kirjoitti...

Lisäksi voi varmasti todeta että patologiset kulttuurit ovat usean kerran voittaneet historiassa. On merkkejä siitä etä asiantila ei ole viime aikoina mitenkään muuttunut.

Blogini nimi ei välttämättä edusta blogini poliittista limmjaa. Kansa on vain yksi yhteisö muiden joukossa.

Anonyymi kirjoitti...

Pitäisi ensin määritellä 'patologisuus', jotta voidaan keskustella sen toimivuudesta. Elinvoimaisuus voi toki perustua jääräpäisyydelle ja aggressiolle. Tuskin kuitenkaan joustamattomuudelle.

Postaus pyrki luomaan historiallisia rinnastuksia sille, että radikaali islam nyt pyrkii ottamaan haltuunsa resursseja Euroopassa.

Siinähän se! En oikein usko tätä nykytotuutta, jonka mukaan radikaali islamismi jollakin tapaa hyödyttäisi kovinkaan monta muslimia. Pikemminkin tiettyjä islamia poliittisena keppihevosen käyttäviä valtaryhmittymiä. Jos ajatellaan ihan käytäntöä, niin nimenomaan islamismihan on huonontanut kyseistä uskoa tunnustavien asemaa länsimaissa. Joku tästäkin hyötyy, aidan molemmin puolin. Ja moni uskoo, että kärjistämällä tilanne saadaan vielä yhteisöllinen tai jopa kulttuurillinen piristysruiskekin. Tämän näkemys sisältää kuitenkin ison joukon ihmisten ja yhteisöjen dynamiikkaa koskevia, omasta mielestäni pätemättömiä pohjaoletuksia.

Ei ole paluuta 'puhtaaseen islamiin', koska se on pelkkää nostalgiaa alun perinkin olematonta kohtaan. Ja jos ajatellaan, kuten Jukka usein esittää, että moraalin hajoaminen johtaa yhteisön hajoamiseen, niin yhtä lailla voidaan esittää, että erilaisten moraalikodien välinen konfliktikin voi tehdä saman. Joustamaton yhteisö (ja siihen samatuva yksilö) menettää sopeutumiskykynsä - käyttääkseni evolutiivista metaforaa.

Jukka Aakula kirjoitti...

Jos olisin kirjoittanut tämän jutun niin että olisin vain kauhistellut muslimiterrorismia ja sitä miten vankilat generoivat terrorismia, kukaan ei olisi järkyttynyt jutusta.

Mutta kun selitin asian normaalina - vaikkakin erittäin valitettavana - ilmiönä, teksti järkytti.

Jukka Aakula kirjoitti...

En väitä että radikaali islam on muslimiyksilöiden edun mukaista. Bosniassakin aluksi vain pienen pieni osa ihmisistä kannatti ääriryhmiä. Konfliktin alettua ihmiset joutuivat valitsemaan puolensa eli luoman itselleen etnisen identiteetin.

Serbitaistelija loi vahvan muslimi-identiteetin tappamalla ja raiskaamalla. Serbi-identiteetti syntyi muslimien kostoiskujen pelossa.

Jugoslavialaisista tuli serbejä, kroaatteja Ja slaavimuslimeja.

Kun polarisaatio oli tapahtunut yksilön etu alkoi lähentyä ääriryhmien määrittelemän yhteisön etua.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kuvaamani tapahtumat ovat menneisyyttä. Sama dynamiikka toimii kuitenkin ihmissielussa. Tajfelin sosiaalisen identiteetin teoria elää.

En väitä, etä konflikti on väistämätön, muuta hyvin mahdollinen.

En usko, että sen kieltäminen edistää konfliktin välttämistä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Minusta tämä on hyvin oleellinen pointti:

Kun polarisaatio on tapahtunut yksilön etu alkaa lähentyä ääriryhmän yksipuolisesti määrittelemän yhteisön etua.

Tämä tuli esiin Malcolmin Bosnian historiassa. Serbiradikaalit synnyttivät polarisaation terrorilla. Loput on historiaa.

Suomennan wikipedian Tajfel-artikelia vapaasti:

Identiteetti ei ole jotakin mikä pakotetaan ihmiselle. Se on todellista ja oleellinen osa persoonaamme.

On oleellista tajuta että sisäryhmä on se ryhmä johon identifioidumme ja ulkoryhmä se ryhmä jota vastaan identifioidumme. Miellämme olevamme jollain tavalla samankaltaisia kuin sisäryhmän jäsenet ja erilaisia kuin ulkoryhmän jäsenet.

Äärimmäisessä tapauksessa - väkivaltaisesssa konfliktissa - ulkoryhmän jäsenet nähdään keskenään identtisinä ja täysin erilaisina kuin sisäryhmän jäsenet - näin siinä määrin että ulkoryhmän jäsenet ansaitsevat kuolla.

Joissakin tilanteissa ajattelemme itsemme ensi sijassa ryhmän jäseniksi ja jossain toisissa tilanteissa ensi sijassa yksilöiksi. Tämä vaihtelee tilanteesta riippuen. Mutta sekä sosiaalinen identiteetti että persoonallinen identiteetti ovat oleellinen osa käsitystämme itsestä.


Genocidewatch-järjestö käsittelee polarisaatiota minusta tässä hengessä, mutta se on minun tulkintani ja kritisoitavissa.

Muslimiterrorismin tarkoitus lienee polarisoida yhteiskuntaa. (Tai vaikka ei olisikaan ainakin se johtaa polarisaatioon.) Päämääränä on saada maltilliset muslimit identifioitumaan nimenomaan muslimeiksi eikä yksilöiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Taidamme kumpikin puhua täsmälleen samasta asiasta, mutta erilaisista lähtökohdista ja arvoista käsin.

Jukka Aakula kirjoitti...

Voi olla.

Tosin en tiedä kylläkään varmasti, mitä arvoja tässä nyt edustan. Etsin tässä sitä että miten ryhmädynamiikka toimii tämmöisissä polarisaatiotilanteissa.

Olen käynyt nyt vanhassa Jugoslaviassa monta kertaa ja tavannut sekä kroaatteja että muslimeja. (Kesksutelin yhden muslimin kanssa melkein tunnin ruotsiksi.)

Näkisin heidät kyllä aika suurelta osin "olosuhteiden uhreiksi" niin paljon kun vihaankin tuota termiä.

Kun polarisaatiodynamiikka lähti liikkeelle, se oli vaikea pysäyttää. Asevientikielto, joka esti sen että muslimit olisivat kyenneet tehokkaasti puolustautumaan, tuskin auttoi asiaa.

Voi olla että ollaan lännessä ajautumassa samanlaiseen konfliktiin kuin Libanonissa tai Bosniassa aikoinaan. Siihen menee kuitenkin aikaa ja sen syntymiseen voisi vaikuttaa.