DS Wilsonin mukaan on siis olemassa kahdenlaista tietoa:
a) akateemista tietoa (faktatietoa) ja akateemisen tiedon soveltamista. Akateemisen tiedon arvo määräytyy sen mukaan kuinka hyvin akateemisilla tiedoilla (teorioilla) voidaan selittää luonnon ilmiöitä ja ennustaa uusia ilmiöitä (hypoteettis-deduduktiivinen kriteeri). Esimerkkinä tällaisesta tiedosta on painovoimateoria. Faktatiedoksi voi laskea myös kokemukseen perustuvan tiedon.
b) käytännöllistä tietoa. Käytännöllisen tiedon arvo määräytyy sen ja vain sen mukaan kuinka hyvin ko. tieto parantaa sen omaksuneen yksilön tai yhteisön kelpoisuutta. Esimerkkinä tällaisesta "tiedosta" on Jumalan olemassaolo - tai pikemmin voi olla.
Hyvä esimerkki käytännöllisestä tiedosta ovat tietynasteiset ennakkoluulot:
Vihavainen kuvasi sitä miksi äärivasemmisto epäonnistui 1970-luvulla, vaikka media toitotti sosialismin siunauksellisuutta aivan kuin nykymedia monikultturismia:
Kollektiivinen mielenhäiriö ei juuri ollenkaan tarttunut laajempiin kansankerroksiin. Julkinen sana oli kyllä täynnä uutta evanekeliumia ... Mutta suuri enemmistö piti jukuripäisesti pintansa ja kieltäytyi uskomasta. Todettakoon että kyseessä ei ollut varsinainen älyllinen uroteko eikä moraalinenkaan.... Taistolaisuuden ydinsanoman perimmäiset argumentit eivät auenneet massoille. Maan ja kansan pelasti penseys, ehkä peräti tyhmyys.
Kansalla oli käytännöllistä tietoa. Kansa tiesti että taistolaisuus oli herrasväen kakaroitten kotkotusta.
Koulutustason nousu ilmeisesti vähentää tällaisen käytännöllisen tiedon määrää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Olet juuri onnistunut selittämään sen, mitä eroa on roolipeleissä älykkyydellä ja viisaudella.
Älykkyys on sitä, että tietää että lohikäärmeet ovat hengelle ja terveydelle vaarallisia.
Viisaus on sitä, että tietää ettei sellaista ole hyvä mennä potkimaan hereille ja haastamaan riitaa sellaisen kanssa.
Älykkyys on akateemista tietoa, viisaus puolestaan käytännöllistä.
Jep. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä vahvempi tuppaa olemaan hänen uskonsa siihen, että käytännöllistä tietoa ei ole olemassakaan.
Kiitos kommenteista.
Minusta Vihavaisen kommentti on esimerkki siitä, että negatiiivisuus ("mikä säkin luulet, vittu, olevas") voi joskus olla seuraamuksiltaan arvokasta.
Eikä se ole arvokasta svain attumalta, vaan todellisuus on kertakaikkiaan niin järjestynyt että aivan säännönmukaisesti (ei aina mutta usein) vastenmielisimmästä narisijastakin on suurta etua.
Teollisuudessa on se hyvä puoli, että siihen koulunpenkinkulutukseen kuuluu pakollinen työharjoittelu siellä tuotannon puolella, myös (tai ennenkaikkea) niille, jotka tulevat alalle lukiosta.
Vain näin saa todella tuntumaa käytännön töihin kun joutuu itse likaamaan kätensä ja saa näkemyksen siitä, että mikä toimii ja mikä ei.
Tästä syystä myös teollisuus on täynnä oikeistolaisia.
Teollisuudessa on se hyvä puoli, että siihen koulunpenkinkulutukseen kuuluu pakollinen työharjoittelu siellä tuotannon puolella, myös (tai ennenkaikkea) niille, jotka tulevat alalle lukiosta.
Olen siis opiskellut matematiikkaa ja hiukan soveltaviakin tieteitä yliopistolla - ja siis myös valmistunut. Mutta olen toiminut suurimman osa elämääni teollisuudessa ja/tai IT- ja/tai Tele-alalla. Missä nyt rajat mennevätkään.
Koulutukseeni ei mitään harjoittelua liittynyt - toki olin kesätöissä. Todellisuuden kohtaaminen oli minulle melkoinen shokki monellakin tasolla.
Vaikeinta oli sopeutuminen ryhmätyöhön yms. yhteisöllisyyteen. Siitä tuskasta toisaalta - ja kiinnostuksesta ns. alkuperäisiin kulttuureihin ja eläinten käyttäytymiseen - on syntynyt tietysti tämä blogi. Muut palaset ovat lapsuudessa syntynyt sankarikultti, nonkonformistinen mielenlaatu yms.
Lähetä kommentti