keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008

Somalit - osa 3

Edellisessä postauksessani referoin artikkelia jonka mukaan yksi syy Somalian sisällissotaan on demokratian ja keskitetyn hallinnon ajaminen pakolla Somaliaan. Somaliaa on perinteisesti hallittu hyvin hajautetusti klaanien yhteistoimintaan ja perinteiseen lainsäädäntöön (customary law, Xeer) tukeutuen.

Keskushallinnon synnyttäminen on aina aiheuttanut sen että klaanit ovat alkaneet kilpailla verisesti keskushallinnon kontrolloimisesta.

Somalia on artikkelin mukaan toiminut paremmin sen jälkeen kun keskushallinto vuonna 1991 romahti - ja varsinkin pohjoiset alueet alkoivat toimia klaanijärjestelmään pohjautuvina käytännössä itsenäisinä alueina. Eteläiset ja keskiset alueet ovat edelleen varsin kaoottisia.

Maailmanpankki ja Somalia

Maailmanpankki vaatii vuoden 2005 raportissaan - samoin kuin YK - keskitetyn hallinnon palauttamista Somaliaan. Hallituksen on Maailmanpankin mukaan oltava neutraali suhteessa klaanijärjestelmään. Vain keskitetty hallinto voi Maailmanpankin mukaan palauttaa järjestyksen ja rauhan Somaliaan.

Maailmanpankkikin myöntää kuitenkin että keskitetyssä hallinnossa on Somaliaan sovellettuna suuret ongelmansa:

The process of state-building consistently seems to exacerbate instability and armed conflict in Somalia. This is especially significant in the south-central region. The revival of a state structure tends to be viewed as a zero-sum game, creating winners and losers over potentially high stakes.

Control over a central government by specific clan groups would offer them opportunities to accrue economic resources at the expense of other groups, as well as to use the law and security forces to dominate politically. The political maneuvering and violent clashes in southern Somalia that preceded the 2002 peace talks in Kenya provide a reminder of the potentially high stakes linked to such a process. Whatever formula is used to establish the cabinet and other transitional institutions, one should expect a difficult and possibly extended bargaining process among the different office holders to clarify and demarcate roles, responsibilities and potential resources.


Maailmanpankki siis jopa myöntää, että pelkkä pyrkimys keskitetyn hallinnon luomiseen on omiaan kiihdyttämään väkivaltaisuuksia.

Toisaalta Maailmanpankki myöntää että pohjois-Somaliassa (Somalimaa ja Puntland) on onnistuttu varsin hyvin, kun hallinto on rakennettu perinteisen somali-yhteisöllisyyden varaan:

By contrast, in the northwest and northeast of Somalia, the collapse of the central government did not precipitate the kind of warfare and plunder that devastated the south. In Somaliland, interclan clashes did occur, including two serious wars in 1994 and 1996. But for a variety of reasons––more robust authority of traditional clan elders, greater political cohesion among the clans, more support from businessmen to support peace and subsidize demobilization, and more effective political leadership, to name a few––the fighting never devolved into anarchy and generalized violence. Instead, the self-declared state of Somaliland gradually began to build a modest capacity to govern, and a national assembly of traditional clan elders helped to manage the peace and keep young gunmen under control.

In the northeast, chronic interclan tensions were contained by traditional elders as well. In both regions, a modest economic recovery fueled by import-export activities through their seaports helped to divert energies toward commerce and away from warfare.


En tietenkään tunne asiaa niin hyvin että voisin tehdä mitään johtopäätöstä siitä, onko keskushallinto ratkaisu Somalian ongelmiin vai ei. Toisaalta ihmetyttää se, että jos ainoa malli joka Somaliassa on Maailmanpankinkin mukaan toiminut varsin hyvin on perinteinen hajautettu klaanipohjainen malli, miksi Maailmanpankki ei kannusta etelä-Somaliankin klaaneja tukeutumaan tähän.

Ehkä luottamus klaanien välillä on etelä-Somaliassa jo niin alhainen että klaanipohjaista järjestelmää ei enää voi palauttaa. Toisaalta - silloin kai keskitetynkin hallinnon luominen lienee mahdotonta ilman ulkopuolisten voimakasta väliin tuloa ?

Arvaan että lisäriskinä keskushallinnon pakkoluomisessa on se, että keskushallinto saattaa lopputulemassa perustua läntisten demokratia-ihanteitten sijasta islamilaiseen fundamentalismiin. Ulkoministeriön kuvaus viime aikojen tapahtumista Somaliassa tukee minusta tätä johtopäätöstä.

3 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Siad Barren keskitetty hallinto edusti marxilaisuutta. Hallinto romahti samoihin aikoihin Neuvostoliiton kanssa.

Heimoyhteiskunnassa keskitetty hallinto tarkoittaa yleensä sitä, että vallassa oleva klaani, heimo tai suku pyrkii käyttämään keskushallintoa omien etujensa ajamiseen. Muut eivät luonnollisesti tästä tykkää.

Myös Irakissa Saddamin aikana hallinto miehitettiin Saddamin sukulaisilla.

Länsimaisessa meritokratiassa tuollainen sukulaisten ja heimoveljien suosiminen ei tietysti tule kysymykseenkään ja se onkin moraalisesti tuomittavaa ja usein rangaistavaa.

Ayaan Hirsi Alin Infidel-kirjassa kuvataan myös, kuinka radikaali islam levittäytyi somaliyhteisöön. Kyseessä oli Muslimiveljeskunta, joka edusti "puhdasta" islamia. Somalien omaan "juntti-islamiin" oli sekoittunut vanhoja esi-islamilaisia heimotapoja ja -uskomuksia.

Nämä juntti-islamit tulevat nykymaailmassa katoamaan suurelta osin siksi, että niiltä puuttuu opillinen perusta. Kansanomainen islam leviää suvun ja perheen kautta suullisesti. Tämä perinne katoaa ja tilalle tulee valitettavan usein Muslimiveljeskunnan edustama suvaitsematon islamin puhdasoppinen versio.

Jukka kirjoitti...

Se on aina surkea asia kun puhdasoppisuus ja kirjaviisaus korvaa junttiversion.

En tarkoita sanoa etteikö kirjaviisaudella ole paikkansa- olen toki itsekin matematiikan maisteri - mutta teorian pitäisi palvella käytäntöä eikä päinvastoin.

Sama ongelma on Suomessakin. Illman.

Jukka kirjoitti...

Asia taitaa tosiaan olla niin että aika on Somalimaata lukuun ottamatta ehkä mennyt ohi pragamaattisesta juntti-islamista.

Islamilaiset tuomioistuimet korvaavat customary law:hon perustuvan oikeuskäytännön varsinkin niillä Italian hallussa aikoinaan olleilla Somalian alueilla, jossa siirtomaaisännät jo pyrkivät perinteisen somalilainsäädännön romuttamiseen.

Sääli.